Suomen julkista perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa. Edellytyksenä sille on, että hoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja hoidon jatkuvuus turvataan. Tähän tarvitaan hyvinvointialueille työhönsä pitkäaikaisesti sitoutuneita yleislääkäreitä.
Terveyskeskuksissa riittävän työvoiman haaste on arkipäivää. Lääkärin sitoutuminen terveyskeskustyöhön voi olla vaikeaa esimerkiksi raskaan työtaakan takia. Monet lääkärit kokevat työnsä aiempaa kuormittavampana, mistä antaa viitteitä myös Lääkäriliiton tuore työmarkkinatutkimus.
Näistä ja useista muista syistä moni kokenut lääkäri on hakeutunut töihin yksityisille lääkäriasemille. Ammatinharjoittajana lääkäri kantaa yrittäjän riskin, mutta samalla vaikutusmahdollisuudet omaan työhön kasvavat. Ammatinharjoittajat tarjoavat palveluaan lääkäriasemalle, jolle he maksavat osan palkkiostaan vuokrana.
Miksi lääkärit eivät voisi tehdä työtään vastaavalla tavalla myös hyvinvointialueilla?
Kokeneiden yleislääkärien saaminen hyvinvointialueiden ammatinharjoittajiksi olisi uusi keino parantaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Samalla terveyskeskustyöstä voitaisiin tehdä nykyistä houkuttelevampaa.
Yleislääkärin työ on parhaimmillaan monipuolista ja merkityksekästä. Työhön sitoutuminen edellyttää, että työolosuhteet ovat inhimilliset ja potilasmäärät kohtuulliset. Hyvinvointialueella ammatinharjoittajalääkärit voisivat vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja työaikoihinsa. Lääkärin saamat tulot olisivat riippuvaisia tehdyn työn määrästä ja laadusta yrittäjän tapaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on alkamassa loppukeväästä ammatinharjoittajakokeilu, jossa arvioidaan ammatinharjoittajamallin toimivuutta perusterveydenhuollon lääkärintyön vahvistamiseen. Samalla selvitetään malliin liittyviä sopimusteknisiä asioita.
Kokeilun tavoitteena on sitouttaa lääkäreitä pitkiin hoitosuhteisiin, edistää hoidon jatkuvuutta ja laatua. Kokeilun kustannukset alittaisivat selvästi vastaavasta toiminnasta aiheutuvat vuokralääkärikustannukset. Ammatinharjoittaja voisi toimia hyvinvointialueella omalääkärinä tai osana omatiimimallia, jota on Länsi-Uudellamaalla laajennettu myönteisin kokemuksin.
Kokeilun aikana seurataan muun muassa hoitoon pääsyä, hoidon jatkuvuutta, päivystyspalveluiden käyttöä, asiakastyytyväisyyttä ja työntekijäkokemusta. Kokeilusta suunnitellaan myös tieteellistä arviointia yliopistoyhteistyön kautta. Pilotista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös Kela-korvausjärjestelmän kehittämisessä perusterveydenhuollossa.
Perusterveydenhuollon kivijalkaa on vahvistettava hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Ammatinharjoittajamalli voi parhaimmillaan tuoda terveyskeskustyöhön toivottua uutta veto- ja pitovoimaa, sekä laatua ja turvaa niin potilaiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta.
Mia Laiho lääketieteen tohtori, kansanedustaja, aluehallituksen puheenjohtaja (kok)
Sanna Svahn lääketieteen tohtori, hyvinvointialuejohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
