Lasten ja nuorten Suomi on välittävä Suomi. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla toivoa siitä, että tulevaisuus kantaa ja omia unelmiaan voi rohkeasti tavoitella. Jokainen tarvitsee lähelleen ainakin yhden turvallisen aikuisen hyvän arjen tueksi.
Suomessa on noin miljoona alaikäistä. Suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta joukkoon mahtuu myös heitä, joita elämä koettelee monin tavoin. Esimerkiksi kouluterveyskyselystä käy ilmi, että kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee noin kolmannes tytöistä ja 7‒8% pojista perusopetuksen 8. ja 9. luokilla sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Toisinaan ongelmat myös kasautuvat. Pandemia-aika ja maailman myllerrykset ovat tuoneet lisähuolia. On aivan välttämätöntä pystyä puuttumaan aiempaa tehokkaammin lasten ja nuorten haasteisiin, ennen kuin pienistä ongelmista muodostuu suuria, tai suurista ongelmista sietämättömiä.
Vuoden 2023 Lapsen oikeuksien viikon teemana on ”lapsella on oikeus hyvinvointiin” ja mielen hyvinvointi on yhtenä tärkeänä painopisteenä. Teema on erinomainen ja monisäikeinen, mielen hyvinvointi kun koostuu niin monista osatekijöistä, pienistä ja suurista sekä sisäisistä ja ulkoisista asioista. Lapsen silmin pohdittuna voisi kysymyksiä olla esimerkiksi: Olenko nukkunut hyvin ja syönyt terveellisesti, jotta jaksan keskittyä koulussa? Onko minulla ystäviä? Voisinko olla jonkun sellaisen ystävä, jolla ei vielä ole montaa kaveria? Onko minulla mieluisa harrastus? Onko minulla turvallista aikuista johon tukeutua tarvittaessa? Tärkeitä kysymyksiä oikeastaan kaikenikäisille.
Jokainen voi myös yksilö- ja yhteisötasolla toimia oman ja muiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Samoin kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään jatkuvasti töitä tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi hallitusohjelmassa on kirjaus, että lisätään matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta yhteistyössä muun muassa järjestöjen ja seurakuntien kanssa, esimerkiksi walk in -palvelut ja chat-palvelut. Haluamme myös panostaa terapiatakuun toteuttamiseen varmistaaksemme sen, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvittaessa apua mielenterveysongelmissa. Tämän lisäksi hallitus mm. edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tekevän tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon toimivuuden turvaamiseksi, sillä oppilas- ja opiskelijahuollolla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajana ja kansanedustajana pidän erittäin tärkeänä huomioida lasten etu ja lapsiin kohdistuvat vaikutukset päätöksenteossa.
Erityisesti järjestöjen merkitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa korostuu näinä aikoina. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekee työntekijöidensä ja yli 30 000 vapaaehtoistoimijan voimin merkittävää työtä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Myös pienemmät järjestöt kantavat tärkeän kortensa kekoon mm. lasten harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Esimerkiksi puheenjohtamani Lastenliitto järjestää lapsille, nuorille ja lapsiperheille elämyksellistä, innostavaa ja lasten näköistä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa. Eduskunnassa käsittelemme pian valtion vuoden 2024 budjettia, johon olemme tavoittelemassa 14,5 milj. euron määrärahaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
Jokaisen lapsiperheen tilanne on erilainen ja haasteet voivat olla moninaisia. Onkin välttämätöntä, että perheiden tukea saadaan vahvistettua, jotta kotiolot olisivat riittävän hyvät ja jotta lapsia jaksetaan tukea opinnoissa ja koulutöissä. Työllisyys on vuorostaan paras tae lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseen. Vaikean taloudellisen tilanteen johdosta joudutaan tekemään paljon julkisen varojen priorisointeja ja kohdennuksia. Se ei ole helppoa eikä mieluisaa, mutta se on välttämätöntä, sillä vain vahva ja tasapainoinen talous on lasten ja nuorten sekä tulevien sukupolvien ja hyvinvointiyhteiskuntamme turva. Hankalasta taloustilanteesta huolimatta pääministeri Orpon hallitus aikoo panostaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatti- ja lukiokoulutukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen. Hyvinvointitalkoissa tarvitaan kuitenkin jokaista meistä aina perheistä päättäjiin asti.
Mia Laiho Uudenmaan kansanedustaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja
