Mia Laihon jouluinen tervehdys eduskunnasta

Syksy on vierähtänyt vauhdilla. Vasta hetki sitten oli heinäkuu ja iloitsin Itämeren tuulista purjehdusreissulla. Syksy on ollut erittäin kiireinen, mutta antoisa ja töitä on tehty täydellä teholla niin eduskunnassa, Espoossa kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Viime viikolla eduskunnan täysistunnoissa käsiteltiin ensi vuoden budjettia ja nyt alkaa joulutauko. On tapahtunut niin paljon sekä kansainvälisessä että kotimaan politiikassa, että siitä kertomiseen menisi pitkä tovi, mutta ohessa joitakin nostoja.

Ukrainan tilanne on huolestuttava. Ukrainan ”rauhansuunnitelma” on suoraan sanottuna ala-arvoinen ja Ukrainan kansaa ja valtiota loukkaava. Kävin Ukrainassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan matkalla lokakuun alussa. Vierailu oli monella tavalla koskettava ja vaikuttava. Ajatukseni ovat niiden tuhansien menehtyneiden ja sodassa loukkaantuneiden ja invalidisoituneiden ukrainalaisten sotilaiden luona. Kävimme mm. sotilassairaalassa ja keskustelimme sotilaan kanssa, joka oli toipumassa vammoistaan, niin fyysisistä kuin henkisistä. Hän oli selvinnyt sodan kauheuksista, mutta kantaa sodan taakkaa mukanaan loppuelämänsä. Ukrainan asia on meidän, ja koko Euroopan yhteinen. Olen helpottunut siitä, että Suomi on osa NATOa ja että panostamme omaan puolustukseemme.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli

Sivistyksen ja koulutuksen eteen teen työtä Espoon puolella kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajana, mutta myös eduskunnassa sivistysvaliokunnan jäsenenä. Valiokunta on käsitellyt lukuisia hallituksen esityksiä tämän vuoden aikana. Kännykkäkielto oppitunneilla saatiin jo lakiin ja oppimisen tuki uudistettiin. Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpano on menossa kunnissa ja on tärkeää seurata, että laki toteutuu myös käytännössä niin kuin se on laissa tarkoitettu.

Olen tyytyväinen, että ensi vuoden alusta alkaen varhaiskasvatuksen palveluseteli kuuluu varhaiskasvatukseen liittyvien lakipykälien alle. Muutoksen myötä mm. lain tulkinta sekä yksityisten palveluntuottajien ja kuntien välinen yhteistyö selkeytyy, ja varhaiskasvatuksen erityispiirteet huomioidaan paremmin. Palvelusetelilainsäädäntö mahdollistaa lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja tuo perheille mahdollisuuden valita juuri heidän lapselleen sopiva varhaiskasvatuksen paikka. Jokaisen kunnan tulee myös huolehtia siitä, että palvelusetelin arvo on riittävä. Sivistysvaliokunnassa syksyn aikana päätetyistä asioista voit tutustua halutessasi tästä linkistä: Eduskunnan tiedotteet

Sote-työtä valiokunnassa ja puolueessa

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olemme budjettilakien käsittelyn ohella aloittaneet mm. lastensuojelulain käsittelyn, jossa mahdollistetaan ns. hybridiyksikköjen perustaminen vaikeasti, esimerkiksi vakavasti väkivallalla, oireileville nuorille. Laki on laaja kokonaisuus ja se on tärkeää käsitellä huolella, ja sen käsittelyä jatketaan ensi vuoden alussa. Omaishoidon alinta tukiluokkaa korotettiin koko Suomessa. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, niin inhimillisesti kuin yhteiskunnan kustannusten kannalta arvioituna. Budjettilakeihin sisältyi valitettavasti myös ns. säästölakeja liittyen Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, mutta niissä kaikissa on kuitenkin yritetty huomioida haavoittuvassa asemassa olevat ja lapsiperheet. Tärkeää on myös, että ihmisiä autetaan oikeiden ja heidän tarpeidensa mukaisten palvelujen piiriin. Syyskauden StV-valiokunnan tiedotteet löytyvät täältä: Eduskunnan tiedotteet

Pääministeri Orpon hallitus tekee työtä määrätietoisesti edellisen hallituksen sote-uudistuksen ongelmien ratkaisemiseksi ja rahoitusmallin vahvistamiseksi. Riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä tuoreessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa todetaan, että uudistus on edennyt tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on kesken. Raportista voi lukea lisätietoja tästä linkistä: Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi: uudistus etenee – tavoitteiden saavuttaminen edellyttää korjauksia - Sosiaali- ja terveysministeriö

Vaikka hyvinvointialueet ovat onnistuneet uudistamaan sote-palveluverkkojaan ja palveluita, ja palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus ovat arvioinnin mukaan parantuneet, on yksittäisten palvelujen saatavuudessa ja uudistamisessa kuitenkin merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä. Alueiden välillä tapahtuneeseen eriytymiseen luonnollisesti puutumme. Osa alueista tarvitsevat aktiivisempaa tukea ja lisää aikaa alijäämiensä kattamiseksi. Tästä syystä laissa on mm. arviointimenettelyn mahdollisuus. Niin sanottu alivaltiosihteeri Erholan raportti antaa hyvän pohjan sote-uudistuksen jatkotyöstämiselle.

Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtajana olen tyytyväinen siitä, että hyvinvointialueemme tilanne on valtakunnallisestikin vertailtuna erinomainen. Lähivuosina hyvinvointialueemme panostaa palveluiden perustason vahvistamiseen. Olemme saaneet laajennettua omalääkärimallia, jossa on mukana sekä ammatinharjoittajalääkäreitä että virkalääkäreitä. Omalääkärimalli parantaa hoidon jatkuvuutta, laatua ja pidemmällä aikavälillä myös kustannuksia. Uudet teknologiset mahdollisuudet parantavat asiakastyytyväisyyttä, hoitoon pääsyä ja turvallisuutta. Niiden kehittäminen jatkuu edelleen. Aina on oltava kuitenkin mahdollisuus asioida myös kasvotusten, jos asiakkaan tilanne sitä vaatii tai digitaaliset palvelut eivät sovellu käytettäväksi.

Työstämme alkukevään aikana myös Kokoomuksen laajaa tavoiteohjelmaa joka hyväksytään ensi kesän puoluekokouksessa. Toimin hyvinvointi, terveys ja tasa-arvo -työryhmän puheenjohtajana. Vastaanotan mielelläni ajatuksianne näistä teemoista ja sote:n jatkokehittämisestä, niin palveluiden kuin rakenteiden osalta!

Viime viikon kyselytunnilla nostin esille sen, että kokoomus on halunnut viedä sotea suuntaan, jossa jokainen euro käytetään ihmisten hyväksi: ennaltaehkäisy vahvistuu, hoito paranee ja henkilöstön työ helpottuu. Tämä on ainoa kestävä tie soteen, jossa kaikki lapset, työikäiset, vanhukset ja muut saavat tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Rahaa ei kannata sysätä esimerkiksi päällekkäisiin tehottomiin rakenteisiin tai ylikalliisiin ostoihin. On myös muistettava, että pelkkä raha ei paranna palveluita.

Suomen turvallisuuden varmistamisessa talouden kantokyky on yksi keskeisimmistä kulmakivistä. Vaikka hallitus on sopeuttamassa valtion taloutta yhteensä kymmenellä miljardilla eurolla, sosiaali- ja terveydenhuoltoon panostetaan ensi vuoden aikana yli 4 miljardia euroa enemmän kuin edeltävä hallitus vuonna 2023.

Hallitus on saanut paljon hyvää ja konkreettista aikaiseksi, esimerkiksi kääntänyt aiemmat vuokralääkäri-, vuokrahenkilöstökulut merkittävään laskuun. Parannamme palveluja useilla uudistuksilla: mm. omalääkärimallilla, terapiatakuulla ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluilla. Digipalveluilla parannetaan hoitoonpääsyä ja varmistetaan, että apua saa silloin, kun sitä tarvitaan. Hoitoon pääsee hoidon tarpeen arvion perusteella: päivystysasioissa heti, kiireellisissä tarpeen mukaan, hoitotakuun sisällä kiireettömissä ja yli 65-vuotiaiden pilotissa jopa samana päivänä.

Erityisesti vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoivan osalta pidän tärkeänä, että kaikki hyvinvointialueet tarkistaisivat palveluseteleidensä arvon. Kun ympärivuorokautisen hoivan palvelun kriteerit täyttyvät, hyvinvointialueen tulee järjestää vanhukselle hoivapaikka kolmessa kuukaudessa. Hoivapaikka voidaan järjestää julkisessa hoivakodissa, ostopalveluna tai palvelusetelin avulla. Palvelusetelin arvon tulisi olla lain tarkoittamalla tavalla sellainen, että sillä saa tosiasiassa myös palvelun hankittua. Tällä hetkellä tämä ei toteudu kaikilla hyvinvointialueilla. Voit lukea lisää ajatuksistani Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksesta: Palvelusetelin on oltava aito vaihtoehto ikäihmisille

65-vuotiaat sujuvasti lääkäriin julkisen hinnalla

Syyskuun alusta astui voimaan hallituksen valinnanvapauskokeilu, joka mahdollistaa yli 65-vuotiaille käynnin yksityisellä yleislääkärillä kolme kertaa vuodessa julkisen käyntimaksun hinnalla. Hintakatto varmistaa sen, että Kela-korvaus kohdentuu aina asiakkaan hyväksi. Lääkärikäynnin yhteydessä voidaan ottaa tarvittaessa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia asiakkaalle merkittävästi edullisemmilla hinnoilla. Kela-korvausmalli mahdollistaa hoidon jatkuvuuden, sillä asiakas voi halutessaan käydä samalla tutulla lääkärillä koko kokeilun ajan. Kirjoitin aiheesta Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen: Yli 65-vuotiaat pääsevät sujuvasti lääkäriin

Vastuullinen vuoden 2026 budjetti

Jo syksyn budjettiriihessä linjasimme, että koulutusta suojataan ja osaamista vahvistetaan vaikeassakin taloustilanteessa. Työllisyyttä vauhditetaan ja turvallisuuteen panostetaan. Puolustuksen materiaalihankintoihin on tulossa noin kuuden miljardin euron tilausvaltuus (maavoimien uudistaminen). Kasvatamme äitiyspakkauksen arvoa ja vahvistamme turvakotien rahoitusta. Ensi vuoden budjetti sisältää paljon positiivisia yksityiskohtia.

Isossa kuvassa tarvitsemme lisää osaamista, työnteon kannusteita ja työllistäviä yrityksiä sekä nuorille mahdollisuuksia oman polkunsa löytämiseksi. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja toiselta asteelta valmistuneille, mutta ilman korkeakoulupaikkaa jääneille mahdollistetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Lisäksi vuonna 2026 käyttöön tuleva 18-29 -vuotiaiden nuorten aikuisten työllistymisseteli on yksi keino auttaa nuorten työllistymistä. Yritys voi saada työllistymissetelin työllistäessään nuoren, joka on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta tai jos nuorella ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa, vähintään kolme kuukautta.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa myös Suomen kilpailukykyä ja yrittämisen edellytyksiä vaikeassakin maailmantilanteessa, unohtamatta sitä tärkeintä, eli puolustukseen panostamista. Tuemme luonnollisesti myös Ukrainaa.

Suomen tilannetta ja kaikkia muutos- ja säästötarpeita on kaikin puolin arvioitava kokonaisuutena. Säästöjä on jouduttu kohdentamaan ja sosiaaliturvaa on jouduttu leikkaamaan. Vaikutusarvioinnit erityisesti lapsiperheisiin on toki tehtävä huolella. Tosiasia on myös se, että työnteon, ahkeruuden, yritteliäisyyden sekä yrittäjyyden on myös oltava aiempaa kannattavampaa. Vain siten saamme pidettyä pienen Suomen oikeilla raiteilla ja turvattua hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tämän hetken epävakaassa maailman tilanteessa.

Länsirata on enemmän kuin pelkkä raidehanke

Kotiseudun ja Etelä-Suomen asioista haluan nostaa esille erityisesti Länsiradan, jonka eteneminen on Espoolle ja koko Uudenmaan elinvoimainen ja kilpailukyvylle erityisen hyvä asia. Se on yksi vuosikymmenen merkittävimmistä infrahankkeista ja koko läntisen Etelä-Suomen tulevaisuuden kasvun selkäranka ja moottori. Länsirata avaa liikkumisen, asumisen ja työn uudet mahdollisuudet koko läntiselle Etelä-Suomelle ja 1,5 miljoonan ihmisen työmarkkina-alueelle. Voit lukea aiheesta lisää tästä: Espoo-tarinasta Länsirataan

Kirjalliset kysymykset

Syyskaudella olen jättänyt useita kirjallisia kysymyksiä ministereille vastattavaksi, mm.

KK 379/2025 vp - Kirjallinen kysymys iäkkäiden kotihoidon riittävän tason ja laadun varmistamisesta sekä laatukriteereistä

KK 344/2025 vp - Kirjallinen kysymys ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrästä ja laadusta

KK 311/2025 vp - Kirjallinen kysymys alfa-PVP:n tilanteesta, leviämisen estämisestä ja hoidosta

KK 242/2025 vp - Kirjallinen kysymys perhehoidon aseman vahvistamisesta

KK 236/2025 vp - Kirjallinen kysymys lasten uimaopetuksen järjestämisestä, toteutumisesta, laadusta ja valvonnasta sekä uimaopettajien ja rantavalvojien koulutusvaatimuksista

Kaikki puheenvuoroni ja valtiopäivätoimet ovat luettavissa tästä linkistä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1379.aspx

Palautteiden kuuleminen on päättäjälle ensiarvoisen tärkeää, joten laitathan matalalla kynnyksellä viestiä mistä tahansa Espooseen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen tai valtakunnalliseen asiaan liittyvissä kehitysideoissa.

Nyt kuitenkin katseet on hyvä suunnata hiljalleen kohti Joulun sanomaa ja uutta vuotta.

Toivotan Sinulle ja läheisillesi rauhallista Joulun odotusta ja terveyttä vuoteen 2026!

Ystävällisin terveisin,

Mia Laiho

LT, Kansanedustaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Sivistysvaliokunnan jäsen