Syyslukukausi kouluissa on alkanut. Katseet kääntyvät lasten ja nuorten turvallisuuteen sekä hyvinvointiin.
Meidän autoilijoiden on oltava aina varovaisia, mutta nyt on oltava erityisen tarkkana, kun pienet koululaiset harjoittelevat ja muistelevat liikennesääntöjä. On välttämätöntä opettaa lapsille pienestä pitäen, että vaikka autot pysähtyvät, voi joku viereiseltä kaistalta ajaa silti ohi ajattelemattomasti. Aivan liian monta läheltä piti -tilannetta sekä onnettomuutta sattuu vuosittain tieliikenteessä. Samoin jalankulkijan vihreää valoa ei pidä uskoa varomatta. Aikuisten on muistettava myös näyttää esimerkkiä siitä, ettei punaisia valoja päin kävellä, vaikka autoja ei näy. Lapset ottavat aikuisista mallia.
Liikenneturvan tietojen mukaan vuosina 2021-2023 tieliikenteessä kuoli keskimäärin viisi ja loukkaantui 260 lasta vuosittain. Jalankulkijoina loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. Lisäongelmia kevyen liikenteen väylillä tuovat yhä enemmän yleistyvät sähköpotkulaudat, jotka aiheuttavat vaaratilanteita kaikenikäisille ja kuljettajille itselleen.
Turvallinen koulutie tavoitteena tarkoittaa myös sitä, että jokainen saa koulunkäyntirauhan ilman koulukiusaamista ja -väkivaltaa sekä apua ja tukea oikea-aikaisesti. Kouluterveyskyselyn mukaan viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan meitä kaikkia. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole vain koulun opettajien, rehtorin ja muun henkilökunnan sekä perheiden vastuulla, vaan vastuu kuuluu meille jokaiselle. Kysytään läheisiltä ja tutuilta sekä tarvittaessa tuntemattomiltakin, miten voit ja voiko olla avuksi. Puututaan kiusaamiseen, jos sitä nähdään tai siitä kerrotaan. Ollaan läsnä. Joskus vain yhdenkin turvallisen aikuisen läsnäolo saattaa auttaa lasta tai nuorta selviämään haasteiden läpi.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat myös digilaitteiden käyttö, joka vaatii kriittistä tarkastelua monella tasolla. Perheiden olisi hyvä pohtia digilaitteiden käyttörajoja. Digimaailma koukuttaa nuoria myös liiaksi. Kiinalainen somepalvelu Tiktok on herättänyt huolta Euroopassa mm. palkitsemisohjelmallaan, jonka se julkaisi keväällä Ranskassa ja Espanjassa. Sovellusversio palkitsee käyttäjiä mm. videoiden katselusta ja ystävien kutsumisesta palvelun pariin. Euroopan komissio kertoi tuoreessa tiedotteessaan, että palkinto-ohjelma poistuu EUn alueelta EU:n digimarkkinasäädöksen myötä. Tämä on hyvä ratkaisu. Emme tarvitse yhtään enempää koukuttavia digiongelmia nuorten keskuuteen. Näkisin, että oleellista on, miten lapsemme ja nuoremme löytäisivät iloja ja yhteistä kivaa tekemistä todellisesta elämästä ja arjesta. Tämä liittyy myös liikunnan edistämiseen ja mielenterveyteen. Liikunta tuo iloa, hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäisee liikkumattomuuden haittoja.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on myös nykyiselle hallitukselle tärkeä asia. Pääministeri Orpon hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. se, että hallitus edistää koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa, sekä vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan ja tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia. Lisäksi hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa.
Vakavien aiheiden rinnalla on hyvä muistuttaa siitä, että positiivisia ilonaiheita on suomalaisessa koulujärjestelmässä paljon. Meillä on erinomaiset opettajat ja koulun henkilökunta. Valtakunnallisen Lastenliiton puheenjohtajana iloitsen myös siitä, että iltapäivä- ja kerhotoiminta on lapsille ja heidän vanhemmilleen monesti tärkeä tekijä arjen toimivuuden vahvistamiseksi.
Yksi keskeisiä peruskouluun vaikuttavia toimenpiteitä on keväällä lausuntokierroksella ollut oppimisen tuen uudistus. Hallituksen tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää tuen ketjua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tavoitteena on turvata riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Lisäksi perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tällä lisäyksellä tavoitellaan erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen lisätunteja.
On hyvä muistaa, että suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Kun elämme keskellä erilaisia maailman kriisejä ja median sekä sosiaalisen median jatkuvasti uutisoidessa ja syöttäessään monenlaista negatiivista viestiä maailman tapahtumista, on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten uskoa tulevaan, nostaa esille myös upeita myönteisiä asioita, joita jatkuvasti tapahtuu. Pidetään jatkossakin kiinni Suomen erinomaisesta peruskoulusta ja sen laadusta, jonka siivin jokainen lapsi saisi mahdollisimman hyvät eväät toiselle asteelle, jatko-opintoihin ja elämään.
Toivotan koulun alkuun iloa ja menestystä jokaiselle!
Mia Laiho Kansanedustaja (kok) Lastenliiton puheenjohtaja
Comments