Terve talous on hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta

Hallituksen budjettiriihi tuli päätökseen viime viikolla. Jotta tulevaisuuden sukupolvilla on käsissään hyvin hoidettu Suomi, on velkasuhteen vakauttaminen välttämätöntä. Vain siten suomalaisten koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä turvallisuudesta pystytään huolehtimaan. Ilman turvallisuutta ja terveyttä ei ole toimivaa talouttakaan. Ja päinvastoin ilman toimivaa taloutta ei ole turvallisuutta eikä sote-palveluita. Kaikki nämä kulkevat käsi kädessä.

Budjettiriihessä tehtiin ennen kaikkea vastuullisia päätöksiä. Lisäleikkauksia ei tule hyvinvointialueille, järjestöille eikä yliopistoindeksiin. Koulutusta suojataan ja osaamista vahvistetaan vaikeassakin taloustilanteessa. Työllisyyttä vauhditetaan ja turvallisuuteen panostetaan.

Riihessä päätettiin mm. kohdentaa puolustuksen materiaalihankintoihin 6 miljardin euron tilausvaltuus (maavoimien uudistaminen), kasvattaa äitiyspakkauksen arvoa 40 eurolla 210 euroon, vahvistaa turvakotien rahoitusta noin 3,5 miljoonalla eurolla, helpottaa opiskelijoiden arkea nostamalla ateriatuen tasoa.

Tarvitsemme lisää osaamista, työnteon kannusteita ja työllistäviä yrityksiä sekä nuorille mahdollisuuksia oman polkunsa löytämiseksi. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja toiselta asteelta valmistuneille, mutta ilman korkeakoulupaikkaa jääneille mahdollistetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Riihessä päätettiin, että selvitetään myös mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen- tai ruotsinkielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää ja sen pohjalta lapsen ohjaamista tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä.

Budjettiriihessä päätettiin myös nuorten aikuisten työllistymissetelistä. Tälle varataan 30 miljoonan euron määräraha. Tätä voivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen vähintään puolen vuoden ajaksi, painottaen nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä.

Ilman yrittäjiä ei Suomi pysyisi pystyssä. Yrittäjät luovat palveluita, työpaikkoja ja verotuloja. Ilman yrittäjiä koko Suomi olisi pulassa. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja yrittämisen edellytyksiä vaikeassakin maailmantaloustilanteessa.

Riihessä päätettiin muun muassa parantaa mikroyrittäjien rahoituksen saatavuutta. Lisäksi selvitetään keinot helpottaa yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Positiivinen luottorekisteri laajennetaan koskemaan myös toiminimiyrittäjiä.

Yrittäjyyteen kannustetaan mm. luomalla työnhakijalle paremmat kannusteet kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalakia selkeytetään, jotta yrittäjyyden aloittamisen/päättymisen kokonaisuus olisi yksinkertaisempi. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia Viron yrittäjätilin ja muiden yrittäjyyttä edistävien mallien käyttöönottamiseksi Suomessa.

Hallitus kantaa vastuunsa myös kriisialueiden auttamisesta ja päätti budjettiriihessä kohdentaa humanitaariseen katastrofiapuun 20 miljoonaa euroa lisää, josta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. On hyvä, että ulkoministeriö on jo aiemmin ohjannut SPR:n kautta Gazan Rafahin kenttäsairaalaan miljoona euroa. Pidän Suomen osallistumista erittäin tärkeänä asiana. Humanitaarinen hätä ja nälänhätä on kasvanut mm. Venäjän hyökkäyssodan ja muiden vakavien konfliktien myötä.