Pohjanmaalla on meneillään tuhkarokkoepidemia, joka liittyy alueen matalaan rokotuskattavuuteen. Siellä rokotuskattavuus on ollut maan alhaisimpia, ja Luodon kunnassa jopa reilun 70 prosentin tasolle. Asiaan ei ole saatu jo usean vuoden jatkuneesta valistuksesta huolimatta parannuksia. Asiantuntijat ovat sanoneet, että oli vain ajan kysymys, kun epidemia syntyisi. Voikin syystä kysyä, miksi asialle ei ole jo aiemmin tehty jotain? Eihän voida vain vuodesta toiseen seurata matalia rokotuslukuja ja toivoa parasta. Ja nyt epidemian aikaan rauhoitellaan, että epidemia jää paikalliseksi. Niin todennäköisesti jääkin ja hysteriaan ei ole aihetta. Mutta asiaa ei voi jättää uinumaan odottamaan taas seuraavaa epidemiaa. Se on kuin ongelman lakaisemista maton alle.
Kun rokotuskattavuus ei ole riittävä, vaaraan joutuvat erityisesti ne pienet vauvat, joita ei ole voitu vielä rokottaa tai ne ihmiset, joilla on jokin vakava allergia tai perussairaus, mikä estää heitä saamasta rokotusta. Rokotuskattavuuttahan ei koskaan saada 100%:iin johtuen siitä, että ihan kaikille rokotusta ei voida antaa johtuen lääketieteellisistä syistä. Laumasuoja riittäisi kuitenkin heidän suojaksi, mutta suoja pettää, kun joukkoon tulee ns ”vapaamatkustajia”, jotka eivät vain syystä tai toisesta halua rokotuttaa lastansa. Heidän takiaan rokotuskattavuus laskee. Kun ohjauksella, valistamisella ja neuvonnalla ei ole saatu riittäviä tuloksia aikaan, on harkittava muita, tehokkaampia keinoja. Vanhempien omat aatteelliset syyt eivät saisi olla syy lapsen rokotuksen kieltämiseen vaan siihen pitäisi olla aina lääketieteellisesti perusteltu syy.
Kaikki Suomen rokotusohjelman rokotukset ovat tarkoin tutkittuja, turvallisia ja perheille myös ilmaisia. Pienten lasten kohdalla meillä on erinomainen neuvolajärjestelmä, jossa rokotukset saadaan hyvin teknisesti ja turvallisesti toteutettua. Lapsen rokotussuojaa voidaan tarvittaessa edelleen täydentää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Suomessa rokotukset ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen ja suurin osa vanhemmista ymmärtää rokotusten tärkeyden. On kuitenkin nurinkurista, jos lapsen vanhemman rokotekielteisyys voi vaarantaa oman lapsensa ja muiden ihmisten terveyden. Erityisen merkittäväksi tämä nousee yleisvaarallisten ja herkästi tarttuvien tartuntatautien kuten esim. tuhkarokon kohdalla. On lapsen edun mukaista, että hän saa tarpeelliset rokotukset ja saa elää ympäristössä, jossa riski yleisvaarallisiin tartuntatauteihin on minimoitu hyvällä väestön rokotussuojalla.
Kaikkien lasten vanhempien tulee voida luottaa siihen, että päiväkodin ja koulujen turvallisuudesta on huolehdittu, myös tartuntatautien osalta.
Hyvinvointivaltiossa on paljon yksilön oikeuksia. Mutta kaikki tiedämme, että hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen myös sääntöjä. Onhan meillä esim. monia eri sääntöjä liikenneturvallisuuteen, paloturvallisuuteen ym. liittyen. Tartuntavapaa ympäristö on myös osa ihmisten turvallisuutta. Suomi on sitoutunut YK:n lastenoikeuksien sopimukseen. Siinä sitoudutaan siihen, että lapsi saa elää turvallisessa ympäristössä. Yleisvaarallisten tartuntatautien osalta on sekä lapsen että päiväkoti-ja koulukavereiden että ihmisten edun mukaista, että lapsi saa tarvittavat rokotukset. Voiko vanhemman rokotekielteisyys todella kävellä lapsen edun ja yleisen turvallisuuden edun yli?
Tartuntalain mukaan ihminen voidaan eristää tarvittaessa pakkotoimin, kun hän on sairastunut tai altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille. Tämä koskee myös siis niitä ihmisiä, jotka ovat ikään kuin sivullisia, mutta sattuneet olemaan esim. samassa lentokoneessa, päiväkodissa tai koulussa kuin sairastunut henkilö. Siinä vaiheessa itsemääräämisoikeutta ei enää kyseenalaisteta yleisen turvallisuuden takia. Mutta silloin kun on kyse turvallisuuden ennaltaehkäisystä, itsemääräämisoikeus nousee keskusteluissa vastaan. Onkin perusteltua keskustella missä menee itsemääräämisoikeuden rajat herkästi tarttuvien tartuntatautien osalta. ja erityisesti silloin, kun on kyseessä lapsi, jonka puolesta vanhempi tekee päätöksen. Onko se lapsen edun mukaista? Onko se yleisen turvallisuuden ja muiden lasten edun mukaista? Yleisen tartuntavapaan ympäristön turvaamiseksi on oltava myös sääntöjä. Ja jos sääntöjä ei noudata niin sen tulee johtaa toimenpiteisiin. Rokotusten pakollisuus vähintään yleisvaarallisten tarttuvien tautien osalta pitää selvittää. Yhtenä mahdollisuutena voisi harkita myös esim. lapsilisän maksun sitomista rokotuksiin sitoutumiseen. Uskoisin että silläkin tavalla rokotuskattavuutta saisi nostettua.
Comments