Mitä kertoo kouluterveyskysely?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri julkaistu Kouluterveyskysely 2025 kertoo arvokasta ja ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten kokemuksista terveydestä, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä, opiskelusta ja elintavoista. Tulokset vahvistavat sen tosiasian, että nuorten hyvinvointi ei synny sattumalta, vaan pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta yhteiskunnan nuorten hyvinvointia edistävästä työstä, kodin ja koulun sekä yli hallintoalojen ylittävästä yhteistyöstä.

Kyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista (58–89 %) oli tyytyväisiä elämäänsä ja aiempaa suurempi osa erityisesti 8. ja 9. luokan oppilaista sekä toisen asteen opiskelijoista koki terveytensä melko tai erittäin hyväksi. Kohtalaiseksi tai huonoksi kokevien osuus laski koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Nuorilla yksinäisyyden kokemus on yleisempää kuin alaluokilla. Esimerkiksi 8. ja 9.lk tytöistä 18%, lukioiden tytöistä 15% ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 19% koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Määrä on onneksi hieman pienentynyt aiempaan verrattuna. Uskon, että panostukset peruskouluikäisten yhteisöllisyyteen, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä opiskeluhuollon vahvistamiseen ovat kantaneet ja kantavat jatkossakin hedelmää. Nuorten mielenterveyden osalta hallitus teki merkittävän parannuksen, lapset ja nuoret saivat terapiatakuun varmistamaan, että mielenterveyden ongelmiin oikeasti vastataan jokaisen mielenterveyden apua tarvitsevan lapsen ja nuoren kohdalla. Matalan kynnyksen palvelut ja digitaalisten yhteydenottokanavien lisääntyminen ovat myös tärkeitä edistysaskelia erityisesti nuorten osalta.

Kysely tuo esiin myös useita haasteita. Nuorten ja varsinkin tyttöjen ahdistuneisuus on edelleen yleistä: Noin joka kolmas nuorista tytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Pojilla vastaava luku on alle 10%.

Kiusaamista oli kokenut viikoittain lähes joka kymmenes perusopetusikäisistä oppilaista. Fyysistä uhkaa oli viimeisen vuoden aikana kokeneet pojat tyttöjä yleisemmin kaikilla kouluasteilla. Esimerkiksi 4. ja 5.lk sekä 8. ja 9.lk pojilla luku oli 18%. Tytöillä osuus oli noin joka kymmenes. Kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisy vaativat jatkuvaa työtä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus turvalliseen ja hyvinvoivaan kouluympäristöön.

Yksi merkittävä huolenaihe kyselyn tuloksissa on nikotiinipussien käytön kasvu. Vaikka on erinomaista, että tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat selvästi vähentyneet nuorten keskuudessa, nikotiinipussien käyttö on yleistynyt nopeasti ja erityisesti poikien keskuudessa. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien suhteen kasvu on ollut suurinta: vuonna 2023 nikotiinipusseja käytti 5% pojista ja 1% tytöistä. Tänä vuonna vastaavat luvut ovat 24% ja 15% ammattioppilaitosten opiskelijoilla. Vaikka nuuskan käyttö on samalla vähentynyt, on kokonaiskehitys huolestuttava ja se kertoo mm. valistustarpeesta – nikotiinipussi ei ole harmiton valinta, vaan voi aiheuttaa vakavia seurauksia savuttomuudesta tai tupakattomuudesta huolimatta. Tärkeää oli, että viime keväänä säädettiin laki, jolla pystytään puuttumaan nikotiinin myyntiin, houkuttelevien pakkausten kieltoon, makuaineiden vähentämiseen ja markkinointiin. Tilanne vaatii kuitenkin huolellista seurantaa ja on arvioitava jatkossa myös mahdollisista lisätoimenpiteiden tarpeesta, jos nikotiinin käyttö ja sen aiheuttamat haitat jatkavat kasvuaan.

Huolta herättää myös se, että aamupala ja/tai koululounas jäävät varsin suurelta osalta väliin. Aamupalaa päivittäin arkena syö 4. ja 5.lk lapsista noin 70%. Myöhemmällä vuosiluokilla määrä on vielä pienempi. Koululounasta päivittäin syö noin 50 – 70% yläkoulu-, lukio-, ja ammattikoululaisista. Tytöt jättävät poikia herkemmin koululounaan väliin.

Riittävä määrä terveellistä ruokaa, unta ja liikuntaa ovat hyvinvoinnin peruspilareita, jotka kouluterveyskyselyn mukaan liian monella horjuvat. Myös vanhempien olisi tärkeä kiinnittää tähän huomiota: Niiden nuorten osuus, jotka arkena nukkuvat vähintään 8h yössä, syövät aamupalan ja liikkuvat tunnin päivässä oli pieni kaikilla kouluasteilla. Tähän joukkoon kuuluvat vain 17% 8. ja 9.lkpojista ja 9% tytöistä. Vastaavat luvut lukion osalta olivat 13% pojista, 7% tytöistä ja ammatillisessa oppilaitoksessa 8% pojista ja 4% tytöistä.

Vaikka suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on välttämätöntä jatkuvasti pohtia, mitä konkreettista voi niin valtakunnantasolla kuin hyvinvointialueilla tehdä tilanteen kohentamiseksi.

Nykyinen hallitus on onneksi tehnyt monia erinomaisia linjauksia, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia: esimerkiksi päätökset lasten ja nuorten terapiatakuusta, koulujen kännykkäkiellosta, perusopetuksen lukemiseen ja laskemiseen osoitetuista lisätunneista sekä oppimisen tuen uudistuksesta ovat erittäin merkityksellisiä. Haluamme, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa – oli kyse mielenterveydestä, oppimisesta, turvallisuudesta tai päihteettömyydestä – ja mahdollisimman hyvät elämän eväät oman polun rakentamiseksi. Nuorten työllistämissetelistä opintojen päätyttyä saamme toivottavasti monen nuoren kohdalla myönteisiä kokemuksia ja nuoret pääsevät sujuvasti siirtymään työelämään opintojen jälkeen.