Syksy eduskunnassa on ollut monin tavoin vauhdikas. Olemme käsitelleet pääministeri Petteri Orpon hallituksen tärkeitä budjettilakiesityksiä perusteellisesti niin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksissa kuin eduskunnan täysistunnoissa. Valiokunnan kokouksia pidettiin ylimääräisiä ja niitä venytettiin – jopa liikaa. Asia on puhututtanut paljon ja saanut myös suuresti mediahuomiota. Sote-valiokunnan tilanne uhkasi viivästyttää koko eduskunnan normaalia budjettikäsittelyä. Jouduimme hallituspuolueiden edustajien kesken jopa lähettämään kirjeen eduskunnan puhemiesneuvostolle, jossa toimme heille huolemme aikataulun pettämisestä ja valiokunnan johtamisesta. Ilta-Sanomien uutisen voi kurkata tästä. Budjettilait saatiin kuitenkin käsiteltyä valiokunnassa, vaikkakin lisäajalla. Olin YLEn A-studiossa keskustelemassa aiheesta joulukuun alkupuolella.
Hankala taloustilanne vaatii ripeitä toimia, sillä vain vahva ja tasapainoinen talous on tulevien sukupolvien ja hyvinvointiyhteiskuntamme turva. Niin sanotut säästölait koskevat mm. asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysturvaa. Saavutettujen etujen karsiminen ja julkisten varojen uudelleenpriorisointi ei ole helppoa saati kaikille mieluisaa, mutta se on välttämätöntä. Hallitus pyrkii poistamaan kannustinloukkuja, etteivät sellaiset ihmiset, jotka ovat työikäisiä ja työkykyisiä jäisi elämään tukien varassa. Väliaikaiset tilanteet ovat tietenkin toinen asia, kuten opiskelu tai vanhempainvapaa.
Työnteon on aina oltava kannattavaa. Suomella ei myöskään ole varaa siihen, että tuemme asumista nykyisellä tavalla. Muutokset ovat välttämättömiä ja oman palkan tulee riittää paremmin elämiseen – siksi haluamme myös alentaa työn verotusta. Se, että jokainen työikäinen ja -kykyinen kantaa taloudellisesti vahvemman vastuun itsestään ja perheestään on myös reilua sitä väestönosaa kohtaan, joka verovaroistaan maksaa kaikkien palvelut ja tuet. Tämän hallituksen muutoksilla tavoittelemme 60 000 - 65 000 uutta työllistä jo vuonna 2024. Pitkässä juoksussa tavoittelemme hallitusohjelman mukaisesti 100 000 uutta työllistä. Kaikki eduskunnassa pidetyt puheenvuoroni löytyvät tästä linkistä.
Lasten hyvinvointi on asia, joka jokaisella päättäjällä tulee olla sydämellään kaikissa tilanteissa. Jokaisen lapsiperheen tilanne on erilainen ja haasteet voivat olla moninaisia. Onkin välttämätöntä, että perheiden tukea saadaan vahvistettua, jotta kotiolot olisivat riittävän hyvät ja jotta lapsia jaksetaan tukea opinnoissa ja koulutöissä. Työllisyys on vuorostaan paras tae lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseen. Valtion hankalasta taloustilanteesta huolimatta pääministeri Orpon hallitus aikoo panostaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatti- ja lukiokoulutukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen terapiatakuun myötä. Hyvinvointitalkoissa tarvitaan kuitenkin jokaista meistä aina perheistä ja järjestöistä päättäjiin asti, jottei yksikään nuori – tai oikeastaan minkä ikäinen tahansa – jää yksin ja ilman tarvittavaa tukea elämän varrella.
Ensi vuoden valtion budjettiesitykseen on tulossa myös merkittäviä lisäyksiä. Valtiovarainvaliokunta korosti budjettimietinnössään mm. nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä erityisesti nuorten väkivaltaisuuden ehkäisemisessä. Lisäpanostuksia nuorten hyvinvoinnin osalta ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta oppimisen tuen kehittämisen rahoitus, oikeusministeriön pääluokasta rikostorjuntahankkeiden avustukset sekä toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta yli kolme milj. euroa nuorten erityiseen huolenpitoon. Tavoitteena on valmistella nuorten katuväkivallan ehkäisyn ja turvallisuuden edistämisen valtionavustuskokonaisuus. Koko mietintö on luettavissa tästä linkistä. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja varhaisessa ongelmiin puuttumisessa eri viranomaisten yhteistyö on erityisen tärkeää lasten ja nuorten edun varmistamiseksi.
Olemme saamassa myös 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen. Syöpästrategia oli hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä ”Palvelut”-pöydässä, jossa itse toimin neuvottelijana. Tuolloin asiaa ei suoraan hallitusohjelmaan saatu kirjattua, mutta sen tavoitteita ovat hallituspuolueet vahvasti kannattaneet. On hienoa, että asia etenee nyt tällä tavalla. Lue lisää: Kokoomusedustajat iloitsevat rahoituksesta kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen | Kokoomuksen eduskuntaryhmä (sttinfo.fi)
Iloitsen myös siitä, että valtakunnalliset terveydenhuollon laaturekisterit huomioitiin budjettilisäyksissä. Pidin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämän Laaturekisterifoorumin avauspuheenvuoron viime viikolla ja korostin sen merkitystä, että valiokunta on lisäämässä 500 000 euroa kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Valtakunnalliset terveydenhuollon laaturekisterit sisältävät tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista. Laaturekisteritoiminta on tärkeä työkalu palvelujen ja hoidon vaikuttavuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä laadun kehittämiseksi kaikkialla Suomessa.
Viime kaudella vasemmistohallituksen läpirunnoma sote-paketti vaatii paljon korjausliikkeitä. Henkilöstö on ollut kovilla ja hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa. Nyt on tärkeintä se, että hyvinvointialueiden toiminta lähtee kunnolla käyntiin. Toisin kuin oppositiopuolueet välillä antavat ymmärtää, me emme ole leikkaamassa sote-rahoituksesta, vaan olemme hillitsemässä sen kasvua. Joka vuosi noin miljardi lisää tulee sote-palveluihin eli Orpon hallituksen aikana sote-rahoitus tulee kasvamaan yli 4 miljardia, ja tämän lisäksi yli 400 miljoonaa on varattu hoitoonpääsyn parantamiseen.
Itärajan tilanne ja Venäjän tahtotila jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa on ollut ikävää seurattavaa. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomi kuuluu Natoon. Se tuo välttämätöntä lisäturvaa maallemme. Tämän lisäksi Suomi allekirjoitti DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusministeri Häkkänen on ollut tällä viikolla Yhdysvalloissa sopimusta allekirjoittamassa – lisätietoja tästä linkistä. Suomi on valmis tekemään ripeälläkin aikataululla tarvittavia toimia sen eteen, että suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan. Tästä kertoo myös poikkeuksellinen päätös koko Itärajan sulkemisesta. Sulkua jatkettiin tammikuun puoliväliin asti. Itäisen naapurin suhteen emme voi olla lainkaan sinisilmäisiä.
Kaiken kaikkiaan on siis vauhdikas ollut hallituskauden alku ja tämä vuosi. Tulevaisuuden suhteen olen toiveikas. Hallitusohjelman mukaisesti nykyinen hallitus kantaa vastuutaan myös tulevista sukupolvista ja Suomen taloustilanteen korjausliikkeistä. Se on myös kansan tahto, joka näkyi vaalituloksessa.
Nyt on kuitenkin aika kääntää katseet jouluun. Toivotan Sinulle ja perheellesi rauhaisaa joulua ja terveyttä ja hyvinvointia vuodelle 2024.
Ystävällisin terveisin,
kansanedustajasi
Mia
