top of page

Psykologit ja koulukuraattorit takaisin kunnille!

Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat olleet otsikoissa viime vuosina ja viime kuukausina. Muun muassa korona-aika ja Ukrainan sota ovat lisänneet lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ahdistusta. Pelkästään koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä Suomessa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n tutkimuksen mukaan.


Väkivallan raaistuneet muodot kertovat siitä, että osa lapsista ja nuorista voi todella huonosti. Meidän kaikkien aikuisten on otettava vastuuta kukin omissa rooleissaan, oli se sitten vanhempana, viranomaisena, naapurina tai päättäjänä ja arvioida mitä voisimme tehdä lastemme ja nuortemme hyvinvoinnin tukemiseksi. Lapset ja nuoret ovat tulevia aikuisia ja Suomen rakentajia, joten olemme tekemisessä tärkeän voimavaran kanssa.


Sosiaalisen median haasteiden ja hektisyyttä sykkivässä maailmassa on pyrittävä herkällä korvalla arvioimaan lasten ja nuorten tilannetta. Hoitoon sekä avun ja tuen piiriin pääsyä on kohennettava kaikkialla. Lasten ja nuorten sekä vanhemmuuden tuki ovat avainasemassa kun mietitään kiireellisimpiä toimenpiteitä. Tarvitsemme sekä paikallisia että valtakunnallisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Lapset tarvitsevat sekä rajoja ja sääntöjä että rakkautta. Päättäjien on tartuttava ripeästi toimeen tarvittavien lainsäädäntömuutosten voimaansaattamiseksi asiantuntijoita kuullen.


On myös pysähdyttävä arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä ja pohtia, pitäisikö joidenkin päätösten osalta tehdä peruutusliikkeitä. Vuoden 2023 alussa opiskeluhuolto siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle Marinin (sd) hallituksen hallinnollisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Tätä vastustimme Kokoomuksessa, emmekä olleet ainoita. Myös mm. Psykologiliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä koulukuraattorit monien kuntien lisäksi olivat opiskeluhuollon siirtoa vastaan. Monet psykologit äänestivät muutosta vastaan jaloillaan ja kouluilla kävi kato psykologeista sote-muutoksen myötä. Pelkona oli, että uusi hallintomalli tuo hyvinvointialueen ja koulujen oppilashuollon väliin raja-aidan, joka hidastaa avun saantia eikä tue yhteisöllisyyden rakentamista kouluissa ja tue lapsia ja opettajia työssään. Valitettavasti monissa kunnissa ja kouluissa oppilashuollon puute näkyy päivittäin.


Pidän erittäin hyvänä sitä, että nykyisen pääministeri Orpon hallitus selvittää pikimmiten, voisiko opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirtää hyvinvointialueilta takaisin kunnille, jotta aikuisten yhteistyön toimiminen kouluilla saataisiin varmistettua. Asia on todennäköisesti esillä ensi viikon kehysriihessä, jossa hallitus linjaa valtion rahankäytön suuntaviivoja seuraaville vuosille.


Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea lähellä heitä, kouluilla. Opettajille on myös tärkeää, että oppilashuollon palvelut ovat helposti saatavilla ja tukevat kouluyhteisön työtä. Vaikka lapset ja nuoret ovat usein taitavia digipalvelujen käyttäjiä, ei kuraattori- ja psykologipalveluja voida järjestää vain ruudun takaa digipalveluna. Tarvitaan ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta.


Tarvitsemme kuraattori-, psykologi-, ja terveydenhoitajan palvelut lähelle oppilaita ja matalalla kynnyksellä saavutettaviksi. Oppilashuollon hallinnollinen sijainti on hyvä arvioida ja tehdä korjausliike tarvittaessa sen osalta. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuus sekä hallitusohjelman mukainen terapiatakuu on myös perusteltua saada toimeenpantua mahdollisimman pian.


Turvallisen ja hyvän kasvuympäristön varmistamiseksi lapsillemme tarvitaan meitä jokaista. Koulun, järjestöjen, läheisten, naapureiden ja viranomaisten aktiivisuuden merkitys on suuri, ettei yksikään lapsi tai nuori jää yksin ja ilman tarvittavaa tukea. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja varhaisessa ongelmiin puuttumisessa eri viranomaisten yhteistyö on erityisen tärkeää. On välttämätöntä, että perheet saavat vaikeuksia kohdatessaan tukea riittävän varhaisessa vaiheessa perheiden erilaiset tilanteet huomioiden. Toivoisin myös, että meillä olisi enemmän sukupolvien välisiä kohtaamisia. Päiväkodeissa ja kouluissa mummujen ja vaarien vierailut olisivat tervetulleita ja senioreiden päiväkeskuksiin lapset otettaisiin varmasti myös ilolla vastaan. Ikäihmiset yleensä nauttivat lasten seurasta ja päinvastoin. 


Palveluita pitää jatkuvasti kehittää. Esimerkiksi meillä Länsi-Uudenmaan neuvoloissa otettiin käyttöön vuonna 2023 Turun yliopiston lastenpsykiatrisen tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet-toimintamalli. Malli perustuu digitaaliseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Neuvolakyselyssä kartoitetaan perheen mahdollista psykososiaalisen tuen tarvetta. Perhevalmentajina toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöt tukevat perhettä hankalien vuorovaikutustilanteiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Länsi-Uudellamaalla on myös koettu useita onnistumisia lasten ja perheiden palveluiden parantamisessa. Esimerkiksi vuoden 2023 aikana olemme saaneet lisää 24 opiskeluhuollon psykologia ja 13 kuraattoria omaan toimintaamme.  


Paljon on työtä tehtävänä jokaisessa koulussa, kunnassa ja hyvinvointialueella ympäri Suomen lastemme hyvinvoinnin parantamiseksi. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä koulujen ja hyvinvointialueen välillä, yksilöllisempää lasten ja perheiden tarpeiden huomioimista, palveluiden ja tuen oikea-aikaisuutta ja sujuvampaa viranomaisyhteistyötä.

 



161 views

ความคิดเห็น


bottom of page