top of page

Maakuntasote on isoille kaupungeille ja Uudellemaalle vahingollinen

Julkisuudessa on noussut esille epäselvyyttä soten taloudellisista vaikutuksista. Asiantuntijakuulemisissa näkemykset ovat olleet kuitenkin hyvin yksiselitteisiä; hallituksen sote-esitys johtaa laajojen asiantuntijalausuntojen mukaan merkittävään kustannusten kasvuun. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hillitä julkisen talouden kustannusten kasvua väestön ikääntyessä, mutta siihen haasteeseen hallituksen sote-malli ei vastaa. Käytännössä ainoa rajoitin rahoitusmallissa on väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu otettaisiin rahanjaossa huomioon 80-prosenttisesti vuodesta 2025 eteenpäin.

Tukeudumme valtiovarainministeriön laskelmien lisäksi myös asiantuntijoiden arvioihin. Olemme kuulleet eri valiokunnissa satoja asiantuntijoita, järjestöjä, kuntia, kaupunkeja ja yliopistoja, jotka ovat laajasti esittäneet huolensa sote-esityksen vakavista epäkohdista. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan kokonaisarviota lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista ei voida tehdä, koska siihen merkittävästi vaikuttavat muut sote-uudistuksen osat ovat vielä keskeneräiset. THL ja VATT ovat jo käynnistäneet työn virheellisen rahoitusmallin korjaamiseksi, josta odotetaan tuloksia jo puolen vuoden päästä.

Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla maatamme. Rahoituksen kohdentamiseen hyvinvointialueille käytetään THL:n tarvevakiointimallia, joka on monelta osin vajavainen ja siten asettaa vakavasti kyseenalaisiksi mallin lopputuloksena syntyvät alueellisen tarvevakiointikertoimet. HUS:n tutkimuksen mukaan malli jättää huomioimatta jopa puolet kustannusten perusteina olevista sairauksista. Kasvavien kaupunkien osalta tarvetekijät eivät kuvaa hyvinvointialueiden tosiasiallista palveluntarvetta ja siten rahoitus ei ohjaudu tarpeenmukaisesti.

THL:n mukaan on ilmeistä, että pelkästään valtion rahoitukseen nojautuminen heikentää hyvinvointialueiden kannusteita toimia taloudellisesti. Tiukassa valtionohjauksessa olevan hyvinvointialueen rahoitus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin eli sen kannattaa lähtökohtaisesti kuluttaa mahdollisimman paljon riippumatta hoidon tarpeesta tai laadusta. Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin mukaan valtiojohtoisessa rahoituksessa on ilmiselvä kannustinongelma - hyvinvointialueilla on vahva kannustin olla alittamatta sille määrättyä budjettia. Kun esitys sisältää vielä ideologiasa rajoituksia yksityisen palveluntuotannon hyödyntämiseen, viedään hyvinvointialueilta myös työvälineet järjestää palvelut kustannustehokkaalla ja laadukkaalla tavalla.

Eduskunta ei ole saanut arvioita siitä, mitkä uudistuksen taloudelliset vaikutukset kuntiin ja hyvinvointialueille ovat edes lyhyellä tähtäimellä. Uudistuksessa kunnilta siirtyisi menoja hyvinvointialueille 19,86 mrd. € ja kuntien veroprosentteja leikattaisiin 13,26 % vuonna 2023. Vähennys ei kuitenkaan huomioi riittävästi kuntien nykyisiä kustannusrakenteen eroja, vaan heikentää kuntien tuloja, vaarantaa palvelutuotannon ja vähentää työpaikkoja sekä johtaa suhteellisen velkaantuneisuuden merkittävään kasvuun. Olemme huolissamme siitä, että kuntien oma arvio poikkeaa valtiovarainministeriön arviosta merkittävästi.

Miljoonan asukkaan Uudenmaan alue on koko maan kasvun veturi. Pidämme välttämättömänä, että Uudenmaan kasvukuntien talouden tasapainoon pääseminen ja rahoituksen riittävyys varmistetaan kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi Espoo yksin arvioi kokonaisvaikutusten olevan jopa 70 miljoonaa euroa. Vantaasta uudistuksesta aiheutuva verotulopohjan kapeneminen ei tule mahdollistamaan investointien rahoittamista edes nykyjärjestelmää vastaavalla tasolla. Erityisen suurta huolta kannamme asiantuntijoiden tapaan kuntiin keskeisimmän jäljelle jäävän tehtävän eli sivistystoimen rahoituspohjasta.

Uusi rahoitusmalli ja siihen liittyvä tasausjärjestelmä johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. HUSin mukaan arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta on noin 400 M€ vuodessa, mikä HUS-yhtymän osalta tulee tarkoittamaan yhteensä yli 100 milj. euroa vuodessa. Suomen johtavaan ja ainoaan laajasti kansainvälisellä tasolla toimivaan yliopistosairaalaan HUS:iin kohdistuva rahoitusleikkaus vaikuttaisi koko maahan.

Hallitus ennakoi itsekin, että uudistuksella on negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen seuraavien 10 vuoden aikana. Jo pelkästään uudistuksen muutoskustannukset ovat hallituksen omien arvioiden mukaan 3,1 miljardia vuoteen 2030 mennessä. Asiantuntijoiden toimesta on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan todelliset muutoskustannukset tulevat olemaan tätäkin korkeammat, jopa yli neljä miljardia euroa. Hallituksen esityksen hyväksyminen heikentää julkista taloutta varmasti koko tulevan vuosikymmenen ajan.

Lyhyttä aikaväliä olennaisempaa on esityksen aiheuttama pysyvä vahinko kustannuskehitykselle. Talousvaliokunta pyysi lausuntoja nimenomaan esityksen pitkän aikavälin kannustinvaikutuksista ja palaute oli murskaavaa. Esitys vie kannustimet laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestämisestä. Kustannusjarrusta huolimatta alueille myönnetään rahoitus toteutuneiden kustannusten perusteella, joka syö suurelta osin sen kannustinvaikutuksen. Myös arviointimenettelyn uhkaa pidettiin vähäisenä. Esimerkiksi Professori Paul Lillrank Aalto yliopistosta toteaa, että ”Näin olleen arviot alan kokonaiskustannusten kasvukäyrän kääntymisestä kohti laskevaa trendiä kuluvan vuosikymmen loppupuolella ovat sangen toivorikkaita.” Maakuntaverosta ollaankin kiireesti valmistelemassa paikkaajaa maakuntasoten vakaviin rahoitusvajeisiin. Edes parlamentaarinen maakuntaverokomitea ei suositellut veron käyttöönottoa.

Saatujen lausuntojen perusteella on selvää, ettei hallintouudistuksen tekeminen tuo parannuksia ihmisten palveluihin vaan rikkoo enemmän kuin RAKENTAA. Julkisen talouden kestävyyden heikkeneminen heikentää koko julkisen sektorin kykyä tuottaa laadukkaita palveluita kansalaisille. Mielestämme ei ole järkevää toimeenpanna näin mittavaa ja perustavanlaatuista uudistusta, jonka rahoituspohja on epävakaalla ja keskeneräisellä pohjalla.

Kansanedustajat Mia Laiho, sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Pia Kauma, talous-ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsen

Sari Sarkomaa, valtiovarainvaliokunnan jäsen

Comentarios


bottom of page