top of page

Liikuntaa koskevat rajoitukset lisää terveydenhuollon hoitotaakkaa ja ajaa yrityksiä nurin

AVI:en vaihtelevat käytänteet tulkita tartuntatautilain 58§ ovat ongelmallisia niin yrittäjien, kansanterveyden kuin ihmisten yhdenvertaisuuden takia. AVI:t ovat määränneet kuntosaleja ja yksilöliikuntapaikkoja on laitettu kiinni, vaikka THL on pisteyttänyt ne riskiarvioinnissa kaupan, parturin ja taksin kanssa matalimmalle mahdolliselle riskiluokalle. Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liikuntaan kohdistuneiden rajoitusten vaikutuksista lapsiin, kansanterveyteen ja yrittäjiin.

Tällä hetkellä Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksestä asiakastilat pidetään kiinni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 24.1 asti, kun taas Pirkanmaalla kuntosalit ja esimerkiksi padel-kentät saavat olla auki. Helsingin ja Uudenmaan alueella ovensa joutuvat pitämään kiinni kaikki ryhmäliikunta ja kontaktilajien harrastamiseen käytettävät tilat sekä kuntosalit, sisäleikkipuistot, kylpylät, uimahallit, tanssipaikat ja kauppakeskusten yleiset tilat.

Ei voi olla niin, että lakia tulkitaan eri tavalla eri puolella Suomea, vaikka epidemian tilanne olisi samanlainen. Tämä ei ole yhdenvertaista. Rajoitusten pitäisi kohdentua myös vain paikkoihin, joilla on epidemian leviämisen kannalta merkitystä. Yksilötason liikunnassa tartunnan leviämisriskit ovat hyvin matalat, mutta sen sijaan liikkumattomuuden haitat merkittävät.

Liikkumattomuus on hengenvaarallista niin lasten ja nuorten kuin aikuisten ja vanhusten kohdalla. Liikkumattomuudella on merkittäviä vaikutuksia sairauksien etenemiseen, kansansairauksien syntyyn, mielenterveyteen, syrjäytymiseen, toimintakykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin. Lapsia ja nuoria on tippunut jo merkittäviä määriä pois harrastuksista. Lasten harrastuksiin kohdistuvat sulkutoimet vain pahentaisivat tätä kehitystä ja olisivat haitallisia lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Toinen asia on yrittäjien ahdinko. Selvää on, että ilman asiakkaita yritykset eivät selviä. Kysynkin kirjallisessa kysymyksessäni, miten kuntosaliyrittäjien ja muiden liikunta- ja harrastustoimintaa pitävät saavat korvauksia menetystä elinkeinotoiminnasta, ja milloin sulkukorvaukset ovat valmiita haettaviksi.

Sen lisäksi, että työntekijöitä on irtisanottu ja lomautettu, on yrittäjien tilanne erittäin vaikea, kun tulot katkeavat täysin. Tällä hetkellä yritykset, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimintansa ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitänsä eivät saa valtiolta korvauksia. Mikäli korvaushaku jossain vaiheessa aukeaa, rahoitushakuprosessin on oltava erittäin nopea ja ketterä, jotta yritykset saavat tukea silloin kun sitä eniten tarvitsevat.

Monissa liikunta-alan yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu jo lähes kahden vuoden ajan terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tallaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Rajoitusten ankaruuteen tulisi vaikuttaa yksityiskohdat, kuten tilojen ilmanpuhdistuslaitteistot, ilmastoinnit, desinfioinnit ja muut terveysturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi liikunta- ja kuntoilupaikoissa valvotaan ihmisten sisäänpääsyä, identifioidaan asiakkaita ja rajoitetaan asiakasmääriä kuten ravintoloissa on tehty.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa sulkua, tulee sen myös varautua hoitamaan liikkumattomuudesta aiheutuneet haitat ihmisille, varauduttava liikkumattomuuden aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin sekä korvattava yrityksille aiheutuneet haitat.

bottom of page