HUS:n uuden lastensairaalan tilanne on kriisiytynyt henkilöstöpulan takia. Lastensairaalassa hoidetaan vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset ja sinne on keskitetty mm. lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot koko Suomesta. Sairaat lapset ovat riippuvaisia tästä erikoisosaamisen yksiköstä. Lastensairaalaan oli kuukausi sitten jonossa 110 sydänlasta, joista 50 oli jonottanut leikkaushoitoa yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
Vaikeassa tilanteessa on selvitetty lasten sydänleikkausten ostamista muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Riskisynnyttäjien osalta kansallinen työryhmä on ehdottanut riskisynnyttäjien ohjaamista muihin yliopistosairaaloihin. En pidä järkevänä ja inhimillisenä ratkaisuna lennättää lapsia ulkomaille leikkauksiin tai ohjata synnyttäjiä muualle Suomeen siksi, ettei Lastensairaala ole saanut riittäviä toimintaedellytyksiä.
Leikkauksiin odottaminen aiheuttaa suurta epävarmuutta ja huolta perheille. Samaan aikaan vanhemmilla on suuri huoli lapsen tilanteesta. Vaikea tilanne kuormittaa myös henkilöstöä. Tehohoidon henkilökunta on pitkälle koulutettua. Työn vaativuus, vastuu ja palkkataso eivät kohtaa. Erityisosaamisesta tulee maksaa korkeampaa palkkaa. Pääkaupunkiseudulla erityisenä haasteena henkilöstön saatavuudessa ovat korkeat asuin- ja elinkustannukset, mikä tulisi huomioida palkassa. Vuorotyössä liikenneyhteyksien on oltava sujuvat ja parkkipaikkoja tarvitaan riittävästi henkilökunnalle. Johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuksen rahoitus tulee suoraan valtiolta. Uudenmaan, Helsingin ja HUS:n sote-rahoitus on täysin riittämätön edes nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Hallitus on vastuussa siitä, miten valtion raha jaetaan. Kyse on arvovalinnoista. SOTE-muutoksen maksajina eivät saa olla vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapset.
Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen sanomissa 2.2.2023
Comments