Jätimme eilen sosiaali-ja terveysvaliokunnassa Juhana Vartiaisen kanssa hylkäysesityksen tartuntatautilain ravintoloita koskevaan entistä tiukempaan rajoitusesitykseen (HE 32/2021) sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ravintoloiden toimintaa on käytännössä rajoitettu jo vuoden ajan. Tällä hetkellä ravintolat voidaan pitää erillislain perusteella täysin suljettuna 18.4 saakka vaikea epidemiatilanteen takia.
Kun tämä sulku päättyy niin on jo voimassa toinen rajoituslaki, joka myös rajoittaa oleellisella tavalla ravintola-alaa 30.6 saakka. Eli vaikka sulun mahdollistaman lain voimassaolo päättyy 18.4 niin ravintoloiden toimintaa rajoitetaan jo toisella lailla entuudestaan 30.6 saakka. Eduskunnassa on kuitenkin uusi extraesitys tartuntatautilaista käsittelyssä, joka tiukentaa entisestään jo aiempia rajoituksia ja sisältää monia ongelmia. Hallituksen ravintoloiden uudelleen avaamista koskevassa esityksessä anniskelu olisi lopetettava klo 17 ja ravintolat suljettava jo klo 18. Lisäksi olisi määräyksiä muun muassa sallittuihin asiakasmääriin liittyen. Kaikki hallituspuolueet olivat valiokunnassa tämän hallituksen esityksen takana tilanteessa, jossa tartunnat ovat kääntyneet laskuun, ravintolasulku on ollut päällä useamman viikon ja emme tiedä edes ruokaravintoloiden osuutta tartunnoista.
Lakiesityksen rajoitukset olisivat kuolinisku ravintoloille ja matkailulle, jos esitys suuressa salissa hyväksytään ja toimeenpannaan. Ravintola-ala työllistää yrittäjät mukaan lukien Suomessa 77 000 henkilöä. 30 % työntekijöistä on alle 26-vuotiaita. Ravintola-alalla on ollut kuluneen vuoden aikana merkittävä määrä lomautuksia ja irtisanomisia, jotka ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin alan työntekijöihin ja nuoriin. Kun rajoitustoimet ja lomautukset kohdistuvat jatkuvasti myös samoihin työntekijöihin, on hätä alasta ja työntekijöiden taloudellisesta toimeentulosta suuri.
Alan liikevaihto aleni viime vuonna 1,5 miljardilla eurolla, minkä seurauksena alan yritykset ovat vakavassa taloudellisessa hädässä. Erityisen paha tilanne on pääkaupunkiseudulla, eikä siihen viime kesäkään tuonut riittävää parannusta. Jopa 30 % ravintola-alan yrityksistä on arvioinut olevansa konkurssiuhan alla tai lopettanut toimintansa syyskuuhun mennessä.
Ehdotimme vastalauseessa ravintolatyyppien erottelemista toisistaan rajoitusten suhteen, ulkotarjoilualueille kevyempiä rajoituksia, yrityskorvauksia menetysten korvaamiseksi, arvonlisäveron tilapäistä alentamista, viinien ulosmyyntiä ja uskottavaa exitstrategiaa, jossa huomioidaan ravintola-alan tulevaisuus.
Ravintola-alan yritykset ovat kuilun partaalla ja osa on jo mennyt konkurssiin. Nyt olisi viimeinen mahdollisuus tukea yrittäjiä heidän ahdinkonsa hetkellä ja antaa toivoa ja suuntamerkkejä tulevaisuuteen.
Jotta Suomi saadaan nousuun koronan aiheuttamasta talousahdingosta, on tärkeää pitää kiinni kaikista työpaikoista. Hallitus sen sijaan tuo esityksen, joka väistämättä johtaa lukuisien ravintola-alan yritysten konkursseihin, yrittäjien, ja työntekijöiden työttömyyteen ja henkiseen ahdinkoon. On aivan turha pääministerin puhua mahdollisesta normaalista Juhannuksesta, jos toimet käytännössä ovat aivan toisensuuntaiset.
Hallitus ei ole esityksessään huomioinut riittävällä tavalla eri ravintolatyyppien erilaisuutta, vaan hallitus on lähtenyt rajoittamaan laajasti ravintolatoimintaa huomioimatta sitä, onko kyseessä ruokaravintolasta vai karaokebaarista, ja ruokaillaanko sisä- vai ulkotiloissa.
Hallituksen esitys ei ota lainkaan huomioon ravintoloiden hyvin erilaisia olosuhteita, vaan isolla lekalla tässäkin lyödään laajaa ja monenlaisia ravintoloita sisältävää toimialaa. Tartunnoista vain vajaa 2,5% on johdettu ravintoloihin, eli ravintoloiden osuus tartuntapaikkoina ei ole sellainen, että se oikeuttaisi näin rajuihin toimenpiteisiin katsomatta tarkemmin tarttumisen olosuhteita. Valiokuntaan emme saaneet myöskään tartuntoja eri ravintolatyyppeihin liittyen. Kaikki ymmärtävät, että viruksen tarttumisriski on erilainen yökerhossa läheisissä kontakteissa musiikin pauhaessa ja ihmisten kovaäänisesti puhuessa kuin illallispöydässä omassa seurueessa.
Perustuslakivaliokunta myös omassa lausunnossaan totesi, että tämän asteiset rajoitukset tarkoittavat osalle ravintoloista, ettei kannattavaa elinkeinotoimintaa ole mahdollista harjoittaa.
Käytännössä rajoitukset tekisivät ravintolatoiminnan miltei mahdottomaksi. Lähinnä lounasravintoloiden ja päiväsaikaan auki olevien kahviloiden olisi mahdollista toimia näin tiukkojen rajoitusten puitteissa. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu ravintola-alan vaikutuksia muihin toimialoihin, kuten siivousyrityksiin, pesuloihin, tukkureihin, kuljetusyrityksiin, pientuottajiin ja matkailulle.
Ravintolat ovat panostaneet merkittävällä tavalla terveysturvallisen asioinnin eteen ja omavalvontaan. Myös aluehallintoviraston mukaan suurin osa ravitsemusliikkeistä on huolehtinut taudin leviämisen estävistä toimista hyvin joitakin yksittäisiä rikkomuksia lukuun ottamatta. Yksittäisten tapauksien perusteella ei pitäisi rangaista koko alaa, vaan rangaistukset pitää kohdistaa rajoituksia rikkoneille ja lisätä tarvittaessa valvontaa.
Ehdotimme lain hylkäämistä, koska jo nyt voimassa oleva ravintoloiden aukioloaikoja ja paikkamääriä rajoittava laki on jo voimassa 30.6 asti. Siihen perustuen ravintoloiden toimintaan kohdistuu jo merkittäviä rajoituksia, vaikka sulkutoimet päättyisivät. Jos taas koronatilanne olisi ravintolasulun päättyessä vaikea, niin järkevämpää olisi silloin jatkaa ravintolasulkua ja maksaa ravintolayrittäjille asianmukaiset korvaukset, eikä ottaa käyttöön tallaista rampamallia, joka johtaa yrityksiä ja ihmisiä ahdinkoon. Ravintolakulttuuria ei saa näivettää ja ihmisten työpaikkoja hävittää, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa.
Comments