Espoo-tarinasta Länsirataan

Kolumni Keski-Espoon Sanomissa 10.12.2025

Uusi Espoo-tarina eli strategia vuosille 2025-2029 hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa. Strategian keskeinen painopistealue on lasten ja nuorten mahdollisuuksien ja arjen tukeminen. Tavoitteena on, että Espoossa jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja yltää parhaimpaansa. Muun muassa lukutaidon sekä kotimaisten kielten suomen tai ruotsin vahvistuminen ovat taitoja, jotka luovat hyvän pohjan oppimiselle. Espoo on paras paikka innovoida, yrittää ja työllistää. Espoossa kansainvälistymisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin tartutaan. Tavoitteena on myös toteuttaa kaupungin kasvu hallitusti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja niin, että kaikki Espoon kaupunginosat säilyvät viihtyisinä ja turvallisina. Espoossa halutaan parantaa luonnon tilaa. Edellytyksenä palveluille ja uudistumiselle on, että Espoon talous on kestävällä pohjalla. 

Länsirata tuo Keski-Espoon kehittämisen ytimeen

Länsirata on enemmän kuin pelkkä raidehanke. Se on yksi vuosikymmenen merkittävimmistä infrahankkeista ja koko läntisen Etelä-Suomen tulevaisuuden kasvun selkäranka ja moottori. Länsirata avaa liikkumisen, asumisen ja työn uudet mahdollisuudet koko läntiselle Etelä-Suomelle ja 1,5 miljoonan ihmisen työmarkkina-alueelle. Espoon kaupunginvaltuuston päätös Länsiradan osakassopimuksesta vie hanketta ratkaisevan askeleen eteenpäin. Toivottavasti kaikki osakaskunnat hyväksyvät sopimuksen,  niin rakentaminen voi jo ensi vuonna alkaa.

Ensimmäisessä vaiheessa raideyhteys jatkuu Kirkkonummen ja Vihdin kautta aina Lohjalle saakka – alueille, joissa ei ole koskaan ollut raideliikennettä. Pelkästään Helsingin ja Lohjan välille arvioidaan syntyvän jopa seitsemän miljoonaa lähiliikenteen matkaa vuodessa. Kysyntä nopealle ja luotettavalle raideyhteydelle on jo olemassa, ja ihmiset valitsevat sen, jos se on aito vaihtoehto autolle.

Asukkaiden arjen sujuvuuden lisäksi Länsirata mahdollistaa jopa kuuden miljardin euron yksityiset investoinnit, tuhansia työpaikkoja, uusia asuinalueita ja kokonaan uudenlaista kaupunkikehitystä radanvarrelle. Harvoin on tarjolla näin laajaa kasvun moottoria, jonka hyödyt kantavat yli sadan vuoden päähän. Suuri hanke vaatii luonnollisesti tarkkaa kustannusseurantaa ja avointa päätöksentekoa. Siksi länsirataa on rakennettava määrätietoisesti ja hallitusti. Juuri tällaisia investointeja Suomi ja Espoo tarvitsee: hankkeita, jotka tukevat kestävää talouskasvua, laajentavat työssäkäynti- ja opiskelualuetta, vahvistavat huoltovarmuutta ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Omalääkäri kaikille ja lisää digitaalisia palveluja 

Oikea-aikainen hoitoon pääsy ehkäisee sairauksien pahenemista ja vähentää päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon tarvetta. On tärkeää, että hoitoon pääsee sujuvasti ja voi asioida tutun lääkärin ja hoitajan kanssa. Omalääkärimalli tukee hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä. Olen erittäin iloinen, että saimme uuteen strategiaamme muutoslupauksen siitä, että jokainen saa jatkossa omalääkärin. Sen saavuttamiseen menee toki vielä aikaa, mutta olemme hyvällä tiellä tavoitetta kohti. 

Lääkäreiden kiinnostus omalääkärimallia kohtaan on ollut vilkasta. Tämän voin hyvin itsekin lääkärinä ymmärtää. Kun lääkäri pystyy vaikuttamaan omaan työpäiväänsä, asiakasmäärä on rajattu tiettyyn osaan väestöstä ja hoitosuhteet ovat pitkäkestoisia, voi suunnitella väestönsä palveluja parhaalla mahdollisella tavalla ja nähdä työnsä tulokset. Asiakas voi taas luottaa siihen, että hoitoon pääsee aina tarvittaessa ja vastassa on tuttu lääkäri, jolle ei tarvitse alkaa selittämään taustoja aina uudelleen. Tämä parantaa asiakaslähtöisyyttä ja lisää molemminpuolista luottamusta. 

Omalääkärimallin edistämistä vauhdittaa maan hallituksen 40 miljoonan euron lisärahoitus hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen ja laajentamiseen koko maassa. Rahoitus jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksina, ja vähintään puolet summasta kohdistetaan ammatinharjoittajamalliin perustuviin hankkeisiin.

Omalääkärimallia täydentävät myös samanaikaisten digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaalisen palvelun rinnalla tulee säilymään myös perinteiset asiointitavat. On hienoa, että Länsi-Uudellamaalla on kyetty tekemään palvelujen kehittämistä ja löytämään uusia toimintatapoja samaan aikaan, kun talous on saatu ohjattua oikealle uralle. Tästä olemme saaneet myös valtakunnallisesti kiitosta. Olemme siis oikealla peruspalveluja vahvistavalla tiellä ja matkalla kohti entistä asiakaslähtöisempiä ja sujuvampia palveluita!  

Senioreiden hoitoonpääsy paranee

Syyskuun alusta tuli voimaan Kela 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu, joka mahdollistaa yli 65-vuotiaille käynnin yksityisellä yleislääkärillä kolme kertaa vuodessa julkisen käyntimaksun hinnalla. Alustavat tulokset ovat olleet positiivisia, palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilun avulla voidaan helpottaa hoitoon pääsyä ja vähentää painetta julkisessa terveydenhuollossa.

Pian alkaa koulujen joululomat ja vähitellen siirrymme nauttimaan Joulun rauhasta. Rauhaisaa Joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille!

Mia Laiho 

LT, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja