Kokoomuksen eduskuntaryhmän ympärillä leimahtanut keskustelu sosiaaliturvasta ja maahanmuuton termeistä on nostanut esiin puolueen sisäiset linjaerot. Ajatus maahan muuttavien alemmasta sosiaaliturvasta saa kannatusta puolueen konservatiivisiivessä. Osa kansanedustajista suhtautuu ajatukseen varauksellisesti.
Kokoomusryhmä esitti viime viikolla muutoksia maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Kansanedustaja Pia Kauma johti kotoutuslinjausten valmistelua.
Linjauksia koskevassa tiedotteessa mainittiin alun perin tavoite maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturvan eriyttämisestä. Samaa ilmausta on käytetty myös kokoomuksen kotouttamisohjelmassa.
Tiedotteen mukaan sosiaaliturva tulisi sitoa koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta.
Vuonna 2016 Sipilän hallituksen esitys maahanmuuttajien alemmasta sosiaaliturvasta kariutui sen ongelmallisuuteen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Kokoomus on kuitenkin lämmittänyt saman ajatuksen uudelleen.
Puolueen sisällä erilaisia kantoja linjaukseen
Yle kysyi kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniltä, ovatko kansanedustajat linjausten takana. Suhtautuminen näyttää olevan kaksijakoista.
Useat tavoitetuista edustajista kannattavat Kauman julkisuuteen tuomaa paperia.
Kansanedustaja Markku Eestilä sanoo kannattavansa eduskuntaryhmän linjausta. Hänen mukaansa se hyväksyttiin melko yksimielisesti eikä hän ainakaan huomannut suurta vastustusta linjausta kohtaan.
Myös Heikki Autto antaa linjaukselle tukensa.
– Edustaja (Piia) Kauman johdolla valmisteltu ohjelma on mielestäni erittäin hyvä. Toivottavasti jo nykyinen hallitus voisi edetä kyseisten esitysten toimeenpanossa, mutta viimeistään seuraavan hallituksen on tärkeää päästä niissä eteenpäin, Autto sanoo.
Kaikki eivät näe asiaa näin suoraviivaisesti.
Mia Laihon mukaan kyseessä oli lähinnä kokoomuksen keskustelunavaus. Linjausta on hänen mielestään valmisteltu ja käsitelty ryhmän kesken “ihan hyvässä hengessä”.
Laiho kuitenkin sanoo, ettei yleistyksiä maahanmuuttajista voi tehdä.
– Tämä ei ole lainkaan yksinkertainen asia. Se vaatii tarkempaa arviointia ja selvityksiä myöskin siitä, millaisista maahanmuuttajista on kyse. On hyvin monenlaista maahanmuuttoa, ei näitä millään voida niputtaa, Laiho lausuu.
Laihon mielestä sosiaaliturvajärjestelmän pitää kannustaa kotoutumiseen ja kielten opiskeluun.
– Ajatuksena on, että maahanmuuttajia saataisiin sitoutettua kielen opiskeluun ja kotoutumiseen. Tätä on ajateltu turvapaikanhakijoiden näkökulmasta, jotta saisimme integraatiota yhteiskuntaan.
Varapuheenjohtaja Elina Valtonen ei halunnut kommentoida, Antti Häkkästä ei tavoitettu.
Kokoomuksen arvoliberaalimmasta siivestä moni pysyi eilen ja tänään puhelimen tavoittamattomissa tai ei halunnut ottaa kantaa asiaan. Esimerkiksi Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala eivät ehtineet kommentoida.
Ryhmän kantana julkisuuteen tuotua paperia ei haluta tyrmätä, mutta suoraa tukeaakaan monet eivät halua sille antaa.
Pitkän linjan kokoomusedustaja Ilkka Kanerva sanoo, ettei ole ehtinyt vielä tutustua paperiin. Puolueen maahanmuuttolinjaan hänellä on näkemys.
– Yhteispohjoismainen linjaus on Suomenkin tapauksessa hyvä peruslähtökohta, Kanerva tiivistää.
Sanni Grahn-Laasosen mukaan linjausta maahanmuuttajien kotouttamisesta on käsitelty eduskuntaryhmässä erilaisissa työryhmissä ja ryhmäkokouksissa. Hän sanoo seisovansa linjausten takana.
– Ymmärrän taustalla olevan huolen. Meillä on tarve nopeuttaa polkuja ja pääsyä suomalaiseen työelämään. Mutta erotteleva sosiaaliturva ei ole yksin ratkaisu tähän.
Hänen mukaansa linjaus ollut aina se, että sosiaaliturvan on oltava kaikille työhön ja opiskeluun kannustava. Grahn-Laasonen sanoo, että suomalaisille työpaikoille ovat tervetulleita myös muualta tulevat ihmiset vaikka puutteellisellakin kielitaidolla.
Grahn-Laasonen kääntää huomion maahanmuuton toiseen kulmaan. Hän näkee varsinaisen ytimen hukkuneen viimeaikaisessa keskustelussa.
– Ydin on siinä, että Suomen täytyy onnistua tulevaisuudessa paremmin kansainvälisessä rekrytoinnissa. Meillä on huutava osaajapula ja ikäluokat pienenevät. Suomeen tarvitaan nopealla aikataululla työvoimaa, joten kotouttamisen sujuvuus on tärkeä kysymys.
Kaksilla rattailla ajamista?
Erityinen kiistakapula kokoomuksen sisällä vaikuttaa olevan juuri maahanmuuttopolitiikka. Puolueessa on myönnetty, että samaan aikaan halutaan tavoitella sisäistä turvallisuutta ja avointa kansainvälisyyttä.
– Se pitää tehdä hallitusti ja turvatusti, ettei vaaranneta Eurooppaa. Samalla halutaan auttaa hädänalaisia. Tämä asia valitettavasti on hyvin monimutkainen ja viheliäinenkin, lausui Kai Mykkänen vuonna 2019.
Tuoreella eduskuntaryhmän linjauksella saatetaan tavoitella samaa kannattajakuntaa kuin perussuomalaisilla. Tänään Ylen Ykkösaamussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi pitävänsä kokoomuksen paperia halpahintaisena poliittisena temppuna, jota kokoomus tuskin on lähdössä toteuttamaan.
Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta mietti jo kaksi vuotta sitten Ylen haastatellussa, että kokoomus on jäänyt liberalismin ja konservatismin väliin, jonka vuoksi sen on vaikeaa löytää oikeaa linjaa ja hallita uutta tilannetta.
Kokoomuksen menestyksekkäimmän ajan puoluesihteerinä toiminut, viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen arvioi samassa yhteydessä, että siinä missä liberalismin ja konservatismin yhdistelmä oli ennen kokoomusta yhdistävä tekijä, on siitä nykyään saattanut tulla puoluetta repivä asia.
Esimerkiksi vuonna 2018 kokoomus oli valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä. Yhtäältä puolueessa on kuultu myös maahanmuuttokriittisiä äänenpainoja. Arvoliberaaleja kokoomuslaisia on myös turhauttanut se, ettei puoluejohto ole heidän mielestään suitsinut puolueen sisäistä, epäasiallista keskustelua.
Helmikuussa Helsingin pormestarikisasta luopunut Kirsi Piha perusteli päätöstään sillä, että kokoomuksessa on hänen mielestään valloilla arvojen kirjo, jota voisi olla vaikea edustaa pormestariehdokkaana.
Puolueen jakautuneisuus kävi ilmi myös kevään EU-elvytyspakettipäätöksessä. Lähtökohtaisesti EU-myönteinen kokoomus oli vaa´ankieliasemassa empiessään kantaansa pakettiin. Valtaosa eduskuntaryhmästä ei halunnut paketin kaatuvan, koska pelkäsi sen aiheuttamia talousvaikutuksia. Toisaalta elvytyspaketin sisältöä kohtaan oli eduskuntaryhmässä tyytymättömyyttä.
Kokoomusryhmä päättikin EU-pakettikäsittelyssä aluksi suositella edustajiaan äänestämään tyhjää, mutta purki lopulta päätöksensä, ja antoi edustajille vapaat kädet äänestää omantunnon mukaisesti. Ryhmän enemmistö äänesti EU-paketin hyväksymisen puolesta