US: Tiedot valmiuslaista ihmetyttävät, Tehy-pomo jyrähtää hallitukselle: Luokatonta17.01.2022
”Yhteiskunnalla on ollut kaksi vuotta aikaa valmistautua pandemian aaltoihin, joita on tullut säännöllisin väliajoin”, sanoo Millariikka Rytkönen. Samalla hän selventää, mitä valmiuslain pykäliä Tehy pelkää ja mitä taas ei vastusta. Mahdollinen valmiuslain käyttö koronatartuntatilanteen pahentuessa ihmetyttää niin oppositiopoliitikkoja kuin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyäkin. ”Joulusta 2021 lähtien hoitajien yllä on väijynyt valmiuslain varjo - jälleen kerran. Viime päivien mediatiedot kertovat, että valmiuslain käyttöönottoa valmistellaan ahkerasti. Toistaiseksi tiedossa on vain valmiuslain 86 § ja 88 § valmistelu, mutta monen hoitajan pelkona on hoitohenkilöstön perusoikeuksien rajoittaminen kuten vuonna 2020 tehtiin”, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kirjoittaa järjestön blogissa. ”Yhteiskunnalla on ollut kaksi vuotta aikaa valmistautua pandemian aaltoihin, joita on tullut säännöllisin väliajoin”, Rytkönen huomauttaa. ”Hallituksen toimet ovat olleet luokattoman huonoja”, Rytkönen katsoo viitaten hoitajapulaan, josta on puhuttu jo vuosia. Rytkönen esittää, että hoitajaliittojen kanssa tulisi neuvotella ja sopia poikkeusaikoja koskevista määräyksistä ja osoittaa ”valtion varoista korvamerkitty osuus näiden kulujen kattamiseen”. Jos tämä ei tepsi, ”se johtuu sitä, että hoitajia on jo liian vähän ja heistä liian moni on sairastunut”, Rytkönen katsoo. Rytkönen viittaa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan, joissa hänen mukaansa hoitohenkilöstölle on korona-aikana maksettu normaalia suurempia lisä- ja ylityökorvauksia. Pääministeri Sanna Marin (sd) vahvisti taannoin Iltalehden aluevaalitentissä, että poikkeusoloja ja valmiuslain käyttöönottoa valmistellaan virkatyönä. Poikkeusolojen toteaminen liittyisi Marinin mukaan nimenomaan terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseen, johon taas liittyy esimerkiksi työaikoihin, joustoihin ja hoitoaikoihin liittyviä pykäliä. Pääministerin mukaan asiassa harkitaan huolellisesti, ovatko poikkeuslaista haettavat työvälineet välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarpeellisia. ”Valmiuslain käyttöönoton valmistelussa on kyse pykälistä 86 ja 88. 86 koskee (yksityisen ja julkisen) koko terveydenhuollon ohjausta ja 88 ’vapauttaa’ sairaalat ja terveyskeskukset hoitotakuuvelvoitteesta. Nämä eivät ole ’pakkotyöpykäliä’”, tviittasi sdp:n kansanedustaja, entinen HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén viime viikolla. Tehyn Rytkönen toteaa, että Tehyn mielestä valmiuslain sisältämistä sote-alan toimivaltuuksista voidaan ottaa käyttöön pykälät 86, 88 ja 8. Rytkönen selventää, että 86 § mahdollistaa sosiaali- terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnan muuttamisen, 87 § mahdollistaa muun terveydenhuollon ohjaamisen ja 88 § mahdollistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä terveydensuojelussa voidaan joustaa kiireettömästä hoidosta ja suunnata resurssit koronahoitoon. ”Sen sijaan 93-103§:ssä säädetyistä palvelussuhteen ehdoista poikkeamiselle, irtisanomisoikeuden rajoittamiselle ja työhön määräämiselle ei ole perusteita. Nämä määräykset kohdistuvat yksittäisten työntekijöiden perusoikeuksiin tarpeettoman voimakkaasti”, Rytkönen katsoo. Valmiuslain käyttöönoton valmistelu epäilyttää oppositiossa, kertovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen (kok), Päivi Räsänen (kd) ja Ville Tavio (ps) Iltalehdelle. Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho katsoo, ettei hallitus ole käyttänyt vielä kaikkia keinoja. Laiho haluaisi lisätä yksityisen sektorin roolia. ”Meidän on vapautettava kuntien terveydenhuollon resursseja tässä tilanteessa kiireellisiin tehtäviin. Hallitus valmistelee jo valmiuslakien käyttöönottoa, mikä on erikoista, kun kaikkia muita mahdollisia toimia työvoimaresurssin saamiseksi potilastyöhön ei ole tehty. Ottamalla yksityinen terveydenhuolto määrätietoisesti ja vahvasti mukaan koronakriisin hoitoon, edistetään kansalaisten rokotekattavuuden nousua, helpotetaan painetta sairaaloissa ja varmistetaan ihmisten oikeus saada hoitoa myös muissa sairauksissa kuin koronassa”, Laiho kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan. Oman mausteensa tilanteeseen tuovat sekä aluevaalit, joissa hoitajien palkka on yksi puheenaiheista, kuten myös käynnissä olevat työmarkkinaneuvottelut julkisella sektorilla. ”Tässä palkkakeskustelussa on tärkeää ottaa huomioon, että harmonisointi tuo tietynlaisen palkkaohjelman. Se tulee nostamaan sotehenkilöstön ansiotasoa merkittävällä tavalla. Tämä asia tulee näissä neuvotteluissa esiin tavalla tai toisella”, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjoht https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tiedot-valmiuslaista-ihmetyttavat-tehy-pomo-jyrahtaa-hallitukselle-luokatonta/e7e94e9d-40f5-48b7-ba5b-ce463ddd444e päivitetty |
