Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho syyttää hallitusta porsaanreiän jättämisestä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen. Vastikään hyväksytty laki ei edellytä työnantajalta työntekijän rikostaustan selvittämistä, kun on kyse lyhytaikaisesta työsuhteesta.

”Ihmetellä täytyy, miten hallituspuolueet sivuuttivat kylmästi lasten edun ja oikeudet”, Laiho kirjoittaa tiedotteessaan.

Eduskunnassa äänestettiin menneellä viikolla hallituksen esityksestä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettuun lakiin lisätään uusi pykälä, jonka mukaan työnantajalla on oikeus pyytää työntekijän rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista.

Kasanedustaja Laiho on vaatinut aiemmin lakialoitteellaan vuonna 2019 velvoitetta rikoslakiin, jotta jokaisen lapsen kanssa työskentelevän tausta selvitettäisiin palkkauksen yhteydessä myös lyhytaikaisissa työsuhteissa.

Laihon lakialoite käsiteltiin hallituksen esityksen yhteydessä. Hallituspuolueet eivät hyväksyneet valiokunnassa eikä suuressa salissa velvoitetta rikostaustan selvittämisestä lakiin.

”On aivan käsittämätöntä, että hallituspuolueet äänestivät velvoitetta vastaan. Asiantuntijalausunnoissa mm. Lastensuojelun keskusliitto, lapsiasiavaltuutettu, Seure Henkilöstöpalvelu OYVammaisfoorumi sekä rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitivät velvoitetta perustellumpana vaihtoehtona kuin vain oikeutta”, Laiho kommentoi.

Porsaanreiän perusteluna hallinnollinen taakka

Rikostaustan selvittämismenettely koskee lain mukaan päivähoidon kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Työnantaja on velvoitettu nykyään pyytämään rikosrekisteriote nähtäväksi vain, kun kyseessä on yli kolme kuukautta kestävä työ- tai virkasuhde. Asianomainen työnhakija tilaa rikosrekisteriotteen itse. Rikosrekisteriotteeseen merkitään kaikki tuomioistuimen ratkaisut, jotka ovat sakkorangaistusta ankarampia rangaistuksia, sekä lapsiin kohdistuvat rikokset ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset.

Nyt eduskunnassa hyväksytty lakiesitys antaa työnantajille mahdollisuuden pyytää työntekijältä rikosotetta lyhytaikaisissa työsuhteissa, mutta ei vaadi sitä. Hallituksen esityksen vain vapaaehtoista rikostaustan tarkastamista on perusteltu työnantajien hallinnollisella taakalla.

”Miten tällaisella perusteella voidaan sivuuttaa lasten edun toteutuminen ja oikeus koskemattomuuteen? Kyllä lasten turvallisuuden on mentävä hallinnollisen taakan edelle. Jos hallinnossa on sujuvoittamisen tarvetta, niin silloin pitää ratkaista ongelma siellä eikä tinkiä lasten turvallisuudesta. Velvollisuus turvaisi myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Nyt voi muodostua erilaisia käytäntöjä eri puolille Suomea ja työnantajasta riippuen”, Laiho kirjoittaa.

”Lastemme parissa saattaa työskennellä jopa satoja henkilöitä, joiden taustoja emme tiedä. Lainsäädännössämme on selvä aukko, jota hallitus ei halunnut tukkia. Todennäköisesti lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet eivät hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään. Lyhytaikaisissa työsuhteissa voi työskennellä edelleen jatkossakin taustoja tarkastamatta.”

Laiho kannattaa lyhyiden sijaisjärjestelyjen sujuvuuden takaamiseksi lupaprosessin kehittämistä sen sijaan, että lasten turvallisuudesta tingittäisiin.