YLE: Ylipainoiset ja opettajat saattavat saada koronarokotteen ennen muita. Asiantuntijat pohtivat rokotusjärjestystä ensi viikolla

27.03.2021

Sote-valiokunnan jäsenet rokottaisivat rajoituksista kärsineitä alueita ja lisäisivät painetta rokotusvalmistajiin.

Suomessa harkitaan ylipainoisten rokottamista ennen muita ryhmiä, sanoo Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja Ville Peltola.

Rokotusryhmä pohtii parhaillaan, missä järjestyksessä rokotetaan alle 70-vuotiaat, joilla ei ole perussairauksia. Heidän rokotusvuoronsa tulee sen jälkeen, kun iäkkäät ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat on rokotettu. Alle 70-vuotiaita päästään näillä näkymin rokottamaan toukokuun tienoilla.

Peltolan mukaan harkinnassa on, että alle 70-vuotiaiden rokottamisessa edettäisiin ikäryhmittäin vanhimmasta alkaen, sillä vanhemmilla on suurempi riski saada vakava tauti.

– Lisäksi tarkastellaan, pitäisikö tiettyjä ammattiryhmiä, joissa on enemmän tartuntoja, rokottaa ensin, sanoo Peltola.

Rokotusjärjestyksen kärjen tuntumassa ovat olleet riskiryhmäläiset. Nykyiset riskiryhmät ovat laadittu suomalaisen aineiston pohjalta, mutta niitä saatetaan pian päivittää.

– Nyt katsotaan nykyisten ryhmien ulkopuolelle jääviä sairauksia ja tiloja uudestaan. Esimerkiksi ylipaino on yksi asia, jota voidaan vielä tarkastella, sanoo Peltola.

Viime keväänä raportoitiin, että suurimmalla osalla tehohoitoon joutuneista koronapotilaista oli ylipainoa. Helsingin Sanomien mukaan lihavuus näyttäisi myös vähentävän koronarokotteen tehoa.

Nostetaanko opettajat etusijalle?

Julkisuudessa on väännetty siitä, pitäisikö esimerkiksi kaupan myyjien, bussikuskien tai opettajien kiilata rokotusjonon kärkeen sen jälkeen, kun iäkkäät ja riskiryhmäläiset ovat rokotettu.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan harkinnassa on nyt, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä rokotettaisiin vielä nykyistä laajemmin. Lisäksi keskustelua on ollut siitä, pitäisikö muiden muassa varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstöä rokottaa ennen muita ammatteja.

Tammikuussa julkaistun Helsinki GSE:n raportin mukaan eniten koronatartuntoja havaittiin viime vuonna lähihoitajien, myyjien ja kauppiaiden, lehtien jakajien ja lähettien, siivoojien sekä sairaanhoitajien ammattiryhmissä.

Peltolan mukaan rokotusjärjestyksen muuttamiseen vaikuttaa rokotustilanne eli mihin ajankohtaan alle 70-vuotiaiden perusterveiden rokotukset ajoittuvat.

– Jos Suomeen on tulossa paljon rokotteita ja rokotukset etenevät nopeasti, ei ehkä tarvita täsmällistä järjestystä, sanoo Peltola.

Tartuntatautien ylilääkäri Asko Järvinen sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa kantansa rokotusjärjestykseen, jos rokotteita saadaan odotettu määrä.

– Ikäryhmittäin alaspäin painottaen niitä alueita, joilla tautia on enemmän. Silloin rokotteen hyöty yhteiskunnalle ja yksilölle on kaikista suurin, sanoo Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista.

Viranomaisilla ja päättäjillä on punnittavana kaksi eri kokonaisuutta, jotka määrittävät sen, missä järjestyksessä suomalaiset saavat rokotuksensa: rokotejakelun alueellinen painottaminen sekä rokotusjärjestys.

Jos alueelliseen painotukseen päädytään, käytännössä se määrittää miten paljon rokotteita jaetaan millekin sairaanhoitopiirille. Sen jälkeen rokotteet jaettaisiin rokotusjärjestyksen mukaisesti. Alueellinen painotus tarkoittaa, että rokotus etenee nopeammin tietyillä alueilla.

Pahin koronatilanne oli tässä kuussa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Turussa – ja näille alueille rokotteita haluttaisiin nyt kohdentaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet luottavat melko yksimielisesti terveysviranomaisten näkemyksiin siitä, keiden tulisi saada rokote ennen muita.

Kannatusta saa Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän viime viikolla antama suositus, että koronarokotteita kohdennettaisiin alueille, joissa koronatilanne on pahin. Tämä tarkoittaisi sitä, että muut alueet saisivat vähemmän rokotteita.

Noora Koposen mukaan Vihreiden ryhmässä on toisaalta pidetty tärkeänä varmistaa, että nykyiset riskiryhmäläiset eri puolilla Suomea saavat rokotuksen riippumatta tautitilanteesta – eli nykyisen suunnitelman mukaisesti.

– Tauti voi ryöpsähtää missä päin tahansa Suomea. Silloin on tärkeää, että heikoimmassa asemassa olevilla on suoja, sanoo Koponen.

Perussuomalaisten Arja Juvonen kiirehtisi rokotuksia ja lisäisi painetta rokotevalmistajien suuntaan. Hän kannattaa rokotusten painottamista pahimmille tautialueille, mutta hän peräänkuuluttaa ihmisten omaa vastuuta.

– Se ei saa tarkoittaa sitä, että ihmiset näillä alueilla laiminlöisi suosituksia, joita on annettu maskeista, turvaväleistä ja muista, sanoo Juvonen.

Kokoomus rokottaisi rajoituksista kärsineitä alueita

Hanna Sarkkinen, Mia Laiho ja Markus Lohi.
Hanna Sarkkinen, Mia Laiho ja Markus Lohi.Mikko Ahmajärvi / Yle, Pekka Tynell / Yle

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkisen mukaan rokotejakelun alueellinen painottaminen ei voi korvata mahdollisia liikkumisrajoituksia tai muita rajoitustoimia. Syynä on se, ettei siitä ole hänen mukaansa nopeaa apua pahimmille epidemia-alueille, sillä muutosten tekeminen rokotelogistiikkaan vie aikaa.

Kokoomuksen Mia Laiho ottaisi epidemiatilanteen lisäksi huomioon sen, millä alueilla rajoitukset ovat olleet pisimpään voimassa.

– Minä näkisin tämän oikeudenmukaisuuskysymyksenä, sillä on alueita, jotka ovat joutuneet tiukkojen rajoitustoimien kohteeksi. Esimerkiksi Uudellamaalla lapset eivät ole päässeet harrastamaan ja toinen aste on ollut monta kuukautta etäopetuksessa. Siellä väestö on jo eriarvoisessa asemassa ja olisi kohtuullista tässä tilanteessa kohdistaa rokotteita niille alueille, jotka ovat kärsineet eniten, sanoo Laiho.

Keskustan Markus Lohi ei ota kantaa alueelliseen painotukseen ennen kuin asiantuntija-arviointi on saatu päätökseen sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Sekin on tärkeä korostaa, että kaikki suomalaiset on tarkoitus loppukesään mennessä rokottaa asuinpaikasta riippumatta, sanoo Lohi.

Opettajat halutaan rokottaa, että lapset pääsevät kouluun

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ottavat varovaisesti kantaa siihen, mitä ammattiryhmiä tulisi nostaa rokotusjonon kärkeen.

Vihreiden Noora Koponen rokottaisi ensisijaisesti päiväkotien ja koulujen työntekijät. Huolena on, että lasten pahoinvointi lisääntyy.

– Meidän lapset ja nuoret ovat olleet hirvittävän pitkään etäopetuksessa. Jos opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstö saataisiin paremman rokotekattavuuden piiriin, lapset ja nuoret voisivat palata pian mahdollisimman normaaliin arkeen. Tällä hetkellä lapset kärsivät kohtuuttoman paljon, sanoo Koponen.

Myös Veronica Rehn-Kivi (r.) suosisi päiväkotien ja koulujen työntekijöitä rokotusjärjestyksessä.

Ilmari Nurminen (sd.) vierastaa ajatusta, että poliitikot päättäisivät, mitkä ammatit olisivat etusijalla. Hän nojautuu terveysviranomaisten asiantuntemukseen.

– On tärkeää, että asiasta keskustellaan, koska tämä aiheuttaa paljon hämmennystä, sanoo Nurminen.

THL: Alueellinen painotus vähentäisi tehohoidon tarvetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi eilen lausunnon rokotusten alueellisesta kohdentamisesta.

THL:n mukaan rokotusasiantuntijaryhmän ehdottama alueellinen kohdentaminen vähentäisi tehohoidon tarvetta, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi. Sairaalahoitojaksojen määrä vähenisi jopa viidenneksen verrattuna tilanteeseen, jossa alueellista painottamista ei olisi.

THL katsoo, että epidemiatilanteen mukaan painottuva rokotejakelu olisi hankala toteuttaa logistisesti, jos se olisi jatkuva käytäntö.

THL ehdottaakin, että rokotteita voitaisiin toimittaa kertaluonteisesti vaikeimman tautitilanteen alueille sen jälkeen kun ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokottaminen on pääosin toteutunut. Rokotteita voitaisiin kohdentaa kunnan sisällä jopa tietyille postinumeroille.

Tapausmääriin ja epidemian etenemiseen purisi paremmin nuorten ikäryhmien rokottaminen, sillä heidän joukossaan ilmaantuvuus on korkeinta. Sen sijaan rokotuksia on tähän asti annettu ensisijaisesti ikääntyneille, lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluville sekä terveydenhuollon henkilökunnalle.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän esittämässä mallissa rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireille väestön lukumäärän, edellisten viikkojen tapausmäärän ja edellisten viikkojen erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrän perusteella. Jokaisen kolmen tekijän painoarvo olisi yhtä suuri, eli kolmannes.

Sairaanhoitopiirit vastustavat alueellista suosimista

THL:n muistiosta käy ilmi, että alueellinen kohdentaminen tulee liian myöhään, että sillä olisi suurta vaikutusta epidemiatilanteeseen.

THL:n arvion mukaan menee noin kuukausi päätöksenteosta ennen kuin se näkyy jakelutilanteessa. Siinä vaiheessa ikääntyneet ovat jo laajasti rokotettu ja lääketieteellisten riskiryhmien rokotukset ovat jo pitkällä.

THL arvioi, että 70 vuotta täyttäneet olisivat saaneet yhden rokoteannoksen huhtikuun puoleen väliin mennessä, lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat noin 3-4 viikkoa myöhemmin ja kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä.

Suomeen tulevien rokotemäärien odotetaan nousevan: huhtikuun alussa pitäisi tulla noin 200 000 annosta viikossa, kun nyt määrä on 125 000. Touko-kesäkuussa odotetaan jo 400 000 rokotusannosta viikossa.

Suuri osa sairaanhoitopiireistä vastustaa alueellista rokotejakelua, selviää THL:n keräämästä palautteesta. Vastustuksen taustalla ovat sairaanhoitopiirien tarve ennakoida rokotusjakelua, tartuntatilanteen muuttuminen sekä viestintä oman alueen väestölle.

THL muistuttaa, että jos alueellisesti painotettuun jakeluun siirryttäisiin, tulisi varmistaa toinen rokoteannos nykyisen rokotusaikataulun mukaisesti niille, jotka ovat saaneet jo yhden rokotusannoksen.

Nyt pallo on ministeriöllä

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti eilen perehtyvänsä THL:n esittämään malliin rokotusten alueellisesta kohdentamisesta. Ministeriössä arvioidaan, tarvitseeko rokotusasetusta muuttaa.

Tarkastelussa on myös esityksen yhdenvertaisuus, ja ministeriö pyytää tarvittaessa asiasta lausuntoa yhdenvertaisuusvaltuutetulta.

Koronarokotusten alueellisesta kohdentamisesta päättävät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä kokoontuu puolestaan seuraavan kerran tiistaina pohtimaan, tarvitseeko alle 70-vuotiaille perusterveille laatia rokotusjärjestystä ja suositaanko jotain tiettyjä ammatteja tai esimerkiksi ylipainoisia.

Annika Martikainen - 

07.06.2021Verkkouutiset: Luvattiin hyvät palvelut, mutta tulossa lisähallintoa ja kiristyvä verotus
06.06.2021Verkkouutiset: Miksi hallitus ei anna vanhusasioiden valtuutetulle valtaa?
05.06.2021Kauppalehti: Kokoomuksen Mia Laiho syyttää hallitusta kovin sanoin lain porsaanreiästä ? Lastemme parissa saattaa työskennellä satoja henkilöitä, joiden taustoja emme tiedä
05.06.2021Verkkouutiset: Kansanedustaja hölmistyi uudesta verosta: Mikä se tällainen olisi?
02.06.2021Vasabladet: En del av spelet inför valet i juni
02.06.2021Suomenmaa: Eihän tämä parhaalla tavalla kannusta säästöjen tekemiseen ? Sote vaatii vielä korjausliikkeitä, mutta perusratkaisu on viisas, Lohi sanoo Ylellä
01.06.2021Verkkouutiset: Kansanedustajat järkyttyivät: Ongelmat sivuutettiin
01.06.2021Verkkouutiset: Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta. Mia Laiho: Sote-uudistus johtaa koulutusleikkauksiin
01.06.2021Uusi Suomi: Kova syytös ?eduskuntatyön estämisestä? ? Kokoomus ja perussuomalaiset: Ennenkuulumatonta ja törkeää
01.06.2021Verkkouutiset: Oppositiosta syytös: Te laitatte 3-4 miljardia hallintohimmeliin

Siirry arkistoon »