YLE: Eduskunta pui koronatoimia, keskustalaiset vaativat tarkempia alueellisia rajauksia ravintolarajoituksiin

16.03.2021

Hallituksen ravintoloille kaavailemista rajoituksista keskusteltiin tänään eduskunnassa. Ne astuisivat voimaan sulun päätyttyä.

Eduskunnassa puitiin tänään sekä kuntavaalien siirtämistä että koronan rajoitustoimia, kun useita koronatilanteen takia liikkeelle laitettuja lakiesityksiä oli puitavana eduskunnan täysistunnossa.

Istunnon alkuun käsittelyssä olivat ravintoloiden toimintaan kaavaillut rajoitukset, jotka astuisivat voimaan ravintoloiden jälleen avautuessa. Suurimmassa osassa Suomea ravintolat pysyvät kiinni vielä parin viikon ajan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli eduskunnalle tartuntatautilain muutokset, joiden perusteella ravintolat voitaisiin epidemia-alueilla määrätä sulkemaan ovensa jo kello 18. Lisäksi muutokset mahdollistaisivat niin kutsutun tanssi- ja laulukiellon.

Lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat arvostelivat ravintolarajoituksia ja pitivät niitä liian tiukkoina.

Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan aukiolorajoitukset tarkoittavat käytännössä sitä, että myös moni iltaravintolana toimiva ruokaravintola jouduttaisiin käytännössä sulkemaan.

– Lounasravintolat ovat ainoita, jotka voisivat ylipäätään toimia näillä rajauksilla, Heinonen sanoi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) uskoo, että ravintoloiden aukiolo voitaisiin toteuttaa turvallisesti niin, että ravintolat olisivat samalla auki myöhempään.

– Ei ole epidemiologisia perusteita sille, että ravintolat jouduttaisiin laittamaan kiinni jo kello 18. Ei virus katso kellonaikaa, se katsoo miten käyttäydytään, Laiho sanoi.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) vaati ravintolarajoituksiin alueellisesti tarkempaa jakoa. Tällä hetkellä ravintolarajoituksia tarkastellaan maakuntien tarkkuudella.

– Epidemiatilanne on toki paha Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta se ei ole huolestuttava kaikkialla. Toivon, että valtioneuvosto päättäisi maakuntia pienemmistä yksiköistä, Kulmuni sanoi.

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) toivoi tarkempaa alueellista jakoa ja yökerhojen ja ruokaravintoloiden tarkempaa erottelua.

– Esimerkiksi Kilpisjärvellä ei ole kuukausiin ole ollut yhtään tapausta 300 kilometrin säteellä. Hankala ymmärtää, miksi siellä on nyt ravintolat kiinni, Lohi ihmetteli.

Kuntosalien sulkemiselle vaadittiin perusteita

Eduskunnassa käsiteltiin myös tartuntatautilakiin tehtäviä täsmennyksiä, joilla mahdollistettaisiin yksityisten kuntosalien, liikuntatilojen, yleisten saunojen, sisäleikkipuistojen ja vastaavien tilojen sulkeminen kokonaan.

Aluehallintovirastojen tulkinnan mukaan harrastustiloja ei voi nykyisen lain puitteissa sulkea täysin, vaan niitä voi käyttää enintään kymmenen asiakasta kerrallaan.

Lähetekeskustelun aikana oppositiosta vaadittiin näyttöä siitä, että tartuntoja olisi lähtenyt liikkeelle kymmenen hengen rajoituksia noudattavista liikuntapaikoista. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä kyse on arvovaltakiistasta ministeriön ja aluehallintovirastojen välillä.

– Esityksessä ei puida yhtään niitä terveysvaikutuksia, joita liikuntapaikkojen täyssulut saavat aikaan. Nykyrajoituksilla tartuntariski on olematon. Mieleen nouseekin, onko tässä noussut arvovaltakiista ministeriön ja aluehallintovirastojen välille, Räsänen sanoi.

Ministeri Kiurun mielestä kansanedustajien puheenvuorot kertoivat siitä, että tautitilanteen vakavuutta ei ymmärretä.

– Puheenvuorot eivät kaikilta osin sovi tähän tautitilanteeseen. Me joudumme tekemään näitä ikäviä esityksiä, koska muita mahdollisuuksia ei ole, Kiuru sanoi.

Useassa opposition puheenvuorossa viitattiin myös hallituksen epäonnistumiseen rajaturvallisuuden parantamisessa. Erityisesti ennakkotestausjärjestelmän puuttuminen nähdään ongelmana, jonka takia nopeammin leviävä muuntovirus on päässyt rajojen yli.

Rajoilla tapahtuvaa massatestaamista käsittelevä lakiesitys oli samassa täysistunnossa ensimmäisessä käsittelyssä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään edellyttänyt, että hallitus valmistelee samalla ennakkotestauksia edellyttävän mallin.

Halla-aho: Kuntavaalien siirtäminen on äärimmäinen teko

Kuntavaaleja on päätetty siirtää vajaalla kahdella kuukaudella koronavirustilanteen vuoksi. Vaalit järjestetään huhtikuun 18. päivän sijaan kesäkuun 13. päivä.

Linjaus kuntavaalien siirtämisestä tehtiin oikeusministerin ja eduskuntapuolueiden puoluesihteerityöryhmän kokouksessa. Kokouksessa kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta kannattivat vaalien siirtämistä.

Perussuomalaisten mukaan vaalien siirtämistä on perusteltu epämääräisesti. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan hallitus ei ole esittänyt perusteluita sille, miksi vaalien järjestäminen huhtikuussa on mahdotonta.

– Vaalien siirtäminen on äärimmäinen teko. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, viimeksi niin on tehty sodan aikana. Ongelmallisinta esityksessä on perusteluiden väljyys ja epämääräisyys. Esityksessä pitäisi jollain tavalla määritellä ne tilanteet, joissa vaalit voidaan järjestää, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eduskunnan lähetekeskustelussa.

Hallituksen perusteluissa sota-aikaan viitataan sanomalla, että vaalien siirtämisestä ilman pysyvää muutosta vaalien toimittamisaikaan on kokemuksia ainoastaan sotavuosilta. Kunnallisvaalit päätettiin vuonna 2015 siirtää pysyvästi lokakuusta huhtikuuhun vuodesta 2017 alkaen.

Kokoomuksen edustajat syyttivät oikeusministeriötä ja hallitusta huonosta valmistautumisesta vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kokoomusedustajat korostivat pitävänsä vaalien siirtämistä tässä tilanteessa ainoana vaihtoehtona.

– Kysymys on siitä, pidetäänkö vaalit, vaikka terveys- ja vaaliviranomaiset sanovat, että se ei ole turvallista. Nähdäkseni tässä on yksi ainoa vastuullinen vaihtoehto. Vaaleja on siirrettävä, jotta kaikissa Suomen kunnissa varautuminen on hyvällä tasolla, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan pahimmassa tilanteessa vaaleja olisi päädytty siirtämään vielä lähempänä vaalipäivää.

– Kaikista pahinta olisi ollut viime hetken hätäratkaisu vaalien siirtämisestä. Riski- ja kokonaisarvion perusteella voidaan todeta, että mahdollisuudet järjestää turvalliset kuntavaalit, ovat paremmat kesäkuussa, Henriksson sanoi.

Vaalien siirto vaatii kuitenkin vielä eduskunnan hyväksynnän. Tämä aiheuttaa epäselvän tilanteen, sillä voimassa olevan lain mukaiset vaalitoimet jatkuvat samalla kun hallituksen esitystä vaalien siirtämisestä käsitellään.

Keskusvaalilautakunnat vahvistavat kuntavaaliehdokkaat ja antavat ehdokasnumerot tällä viikolla pidettävissä kokouksissa. Hallituksen esityksen mukaan käytännössä nämä toimet mitätöityvät, kun uusi laki astuu voimaan. Ehdokasasettelulle määräytyisi uuden vaalipäivän mukainen aikataulu.

Matti Koivisto - 

10.02.2021Pyhäjokiseutu: Kouluterveydenhoitajia ei saa imeä rokotustoimintaan
12.04.2021Verkkouutiset: Mia Laiho: Exit-strategiasta unohtui rajojen turvallinen avaaminen
10.04.2021Uusi Suomi: Kolme kokoomuslaista vaatii hallitusta vetämään sote-esityksen eduskunnasta: Ei ole mahdollista korjata
08.04.2021Verkkouutiset: Mia Laiho: Uudet rajoitukset olisivat kuolinisku ravintoloille
07.04.2021Verkkouutiset: Kokoomus esitti ravintoloiden rajoituslain hylkäämistä
01.04.2021HS: Perustuslaki­valiokunta näytti vihreää valoa maskipakolle ? eduskunnassa pakko jakaa mielipiteitä, hallitus arvioi lainmuutoksen tarvetta
01.04.2021HBL: Grundlagsutskottet underkänner regeringens förslag till begränsningar i rörelsefriheten
31.03.2021Verkkouutiset: Kokoomukselta eriävä mielipide liikkumisrajoituksista
27.03.2021Verkkouutiset: Kansanedustajat vaativat enemmän rokotteita Uudellemaalle
27.03.2021YLE: Ylipainoiset ja opettajat saattavat saada koronarokotteen ennen muita ? Asiantuntijat pohtivat rokotusjärjestystä ensi viikolla

Siirry arkistoon »