IS: ?Totaalinen väärin­arviointi? ? Lääkäri­kansan­edustajat arvioivat: Mitä jos Suomi olisi seurannut Ruotsin strategiaa?

15.01.2021

Kokoomuksen Mia Laiho muistaa ajatuksensa, kun Ruotsista alkoi kantautua viestiä siitä, miten lisähappea ei ole tarjolla:Voiko näin tapahtua länsimaisessa sairaanhoitojärjestelmässä? 

Ruotsissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liitettyjen kuolemantapausten määrä nousi torstaina reilusti yli 10 000:n. Pelkkiä uusia koronatartuntoja vahvistettiin maassa vajaat 6 600.

– Ruotsi-raukka teki nyt tässä totaalisen väärinarvioinnin. He uskoivat laumaimmuniteettiin, eivätkä pitäneet koronaa niin vaarallisena kuin se on, sanoo Sdp:n lääkärikansanedustaja Aki Lindén.

– Luojan kiitos Suomessa tehtiin toisin.

SITRAN tuoreen muistion mukaan Ruotsin viranomaiset toivoivat kuitenkin keväällä, että Suomi olisi noudattanut Ruotsin kanssa samanlaista koronalinjaa ja pitänyt yhteiskunnan toiminnan mahdollisimman normaalina.

Mitä jos Suomi olisi kuunnellut Ruotsia?

Kd:n kansanedustaja Päivi Räsänen uskoo, että Suomen koronatilanne olisi nyt pitkälti Ruotsin kaltainen.

– Yksi asia, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa Ruotsin tartuntoihin on se, että Ruotsissa on enemmän vieraskielistä väestöä. Meilläkin on maahanmuuttajaväestössä ollut korkeammat tartuntaluvut, Räsänen sanoo.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja Mia Laiho muistelee, että jo epidemian alkuvaiheessa oli tietoa siitä, miten tauti oli edennyt ja millaista tuhoa se oli aiheuttanut maissa, joista se sai alkunsa.

Kyse ei ollut tavallisesta tartuntataudista. Koronavirus tarttuu herkästi ja siihen liittyy merkittävä kuolleisuus vaikkapa influenssaan verrattuna.

Laiho myöntää, että tuossa vaiheessa oltiin silti pitkälti tuntemattoman edessä. Hänen mielestään Suomessakaan ei ollut keväällä täysin selvää, onko Suomen strategiana tukahduttaa tauti vai ei.

– Jopa THL puhui alkuun jonkinlaisesta laumasuojasta. Mutta aika nopeasti keskustelu kääntyi vain tukahduttamiseen.

Kansanedustaja Mia Laihon (kok) mukaan ammattilaisten näkökulmasta oli alusta asti selvää, että koronavirukseen täytyy suhtautua tiukasti ja pyrkiä estämään sen leviäminen.­

Myös Räsänen muistelee, miten ajatusta heiteltiin alkuun Suomessakin.

– Lääketieteen asiantuntijat kuitenkin totesivat, että on todella epävarmaa nojata koronan kohdalla siihen, että sairastamalla saadaan laumasuoja, Räsänen sanoo.

VIHREIDEN lääkärikansanedustaja Mirka Soinikosken mukaan Suomi ei kuitenkaan missään vaiheessa edes harkinnut Ruotsin linjaa.

– Jos THL:ssä on osittain oltu alkuvuodesta Ruotsin linjaa harkitsevia, niin siinä vaiheessa tilannekuva koko Euroopassa oli vielä vajaa, Soinikoski sanoo.

– Mikään järjellinen tai tutkittu peruste ei kannustanut kokeilemaan Suomen teho-osastojen maksimaalista kapasiteettia, kun vielä oli aikaa estää se.

Soinikoski kuitenkin uskoo, että Ruotsillakin on ollut painavat perusteet omalle linjalleen.

– Olisihan se voinut olla niinkin, että Ruotsin linja onkin se paras linja. Alkuvaiheessa seurattiin omassakin kollegakunnassa sitä, että entä jos Ruotsin teoria onkin se voittaja.

Kun tautiluvut sitten ampaisivatkin nousuun, kertoo Soinikoski seuranneensa kauhunsekaisin tuntein sitä, koska Ruotsi vaihtaa linjaansa.

SITRAN muistion mukaan suomalaiset kävivät Ruotsin viranomaisten kanssa tiivistä yhteydenpitoa maaliskuussa.

– Mukana olleiden suomalaislähteiden mukaan ruotsalaiset vetosivat vielä perjantaina 13.3. sen puolesta, että suomalaiset eivät ainakaan sulkisi kouluja, muistiossa todetaan.

Sen jälkeen Suomessa koronaviruksen torjunnassa otettiin käyttöön selvästi tiukempi linja kuin Ruotsissa.

Ruotsin kansanterveysviraston valtionepidemiologi Anders Tegnellin näkemys oli kuitenkin vahva ja poikkesi suuresta kansainvälisen tiedemaailman näkemyksestä, joka puhui vahvasti taudin tukahduttamisen puolesta.

– Oli hurjaa, miten Ruotsista alkoi sitten kantautua viestiä siitä, miten hoivakodeissa kuolee vanhuksia, eikä esimerkiksi happea ole tarjolla. Voiko näin tapahtua länsimaisessa sairaanhoitojärjestelmässä, Laiho kysyy.

Viime sunnuntaina Ruotsissa astuikin voimaan tilapäinen pandemialaki, joka antaa hallitukselle ja viranomaisille oikeuden määrätä esimerkiksi kauppoja suljettaviksi ja julkisen liikenteen pysäytettäväksi.

Sitran muistiossakin huomautetaan, että Ruotsissa vastuu koronaepidemian hallinnasta pysyi viranomaisilla ja asiantuntijaorganisaatioilla, kun Suomessa vastuun ottivat poliitikot.

Räsäsen mielestä tämä oli Ruotsilta selkeä virhe, ja poliittisen vastuun kantaminen on hänen ymmärtääkseen vielä tekemättä.

– On tärkeää käyttää asiantuntijatietoa hyväksi, mutta toimenpiteiden viemiseksi eteenpäin tarvitaan poliittisia päätöksiä.

– Ihmetyttää, että poliittista vastuuta ei ole peräänkuulutettu ja hallitus on vieläkin pystyssä. Ja ihmettelen ruotsalaisen yhteiskunnan sietokykyä.

Myös Laiho uskoo, että Ruotsissa tullaan vielä käymään jälkipyykki koronastrategian osalta.

– Nyt kriisi on vielä päällä, eikä sitä ole vielä ehditty tehdä. Mutta kyllä sen aika koittaa, Laiho sanoo.

10.02.2021Pyhäjokiseutu: Kouluterveydenhoitajia ei saa imeä rokotustoimintaan
15.02.2021Verkkouutiset: Pitää jakaa kivaa kaikille ja vaalit tulossa
14.02.2021Verkkouutiset: Mia Laiho: Miksi lähtömaan testitulosta ei huomioida?
07.02.2021Länsi-Suomi: Valmistuuko ikuisuushanke viimein?
06.02.2021Aamulehti: Tartuntatautilakiin ei oletulossa maskipakkoa
05.02.2021HS: Tartuntatautilakiin ei ole tulossa maskipakkoa julkiseen liikenteeseen, perussuomalaiset jätti mietintöön vastalauseen
05.02.2021Keski-Uusimaa: Yksityisten tilojen sulkeminen tulossa piakkoin mahdolliseksi
04.02.2021Iltasanomat: Sote-valiokunta: Nämä toiminnot tulisi jättää tartuntatauti­lain tiukkojen sulkujen ulkopuolelle ? elinkeinon­harjoittajille vaaditaan korvauksia
04.02.2021Yle: Sote-valiokunta ei halua hiihtokeskuksia kiinni, tilojen sulkeminen rajattu sisätiloihin, yrityksille korvauksia yli 2 viikon sulusta
04.02.2021Keskipohjanmaa: Omaan rokotetuotantoon ei ole resursseja

Siirry arkistoon »