Iltasanomat: Hallituksen hoitajalupauksen rahoituspohja jäi ilmaan ? uusia hoitajia etsitään tuhatmäärin

06.02.2020

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia supistetaan ja digitalisaatiolla haetaan miljoonien säästöjä. Oppositiossa pidetään rahoituspuolta täysin epäselvänä.

TEHOSTETUSSA palveluasumisessa on tarkoitus olla jatkossa jokaista kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti vähintään seitsemän välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) esitteli tiedotustilaisuudessaan neljä lähdettä hallituksen hoitajalupauksen rahoittamiselle.

Kiuru ei osannut tarkentaa, miten suuria summia eri rahoituslähteistä saadaan kerättyä.

Ensimmäisenä rahoituslähteenä Kiuru esitteli yksityisten Kela-korvausten supistamisen. Kiurun mukaan yli 80 prosenttia lääkärinpalkkioiden korvauksista kohdentuu nykyisiin erikoislääkärikäynteihin.

– Korvaukset ovat mahdollistaneet pääsyn nimenomaan suoraan erikoislääkärin vastaanotolle, toisin kuin julkisessa terveydenhuollossa, Kiuru sanoi ja puhui ”ohituskaistasta”.

Sari Sarkomaa (kok) ja Mia Laiho (kok) tyrmäsivät tuoreeltaan hallituksen aikeet leikata yksityisiä Kela-korvauksia.

Sarkomaan ja Laihon mukaan esimerkiksi korva- ja silmälääkäriä tai gynekologia ei ole saatavilla julkisella sektorilla kuin erittäin tiukan lähetemuurin ja kuukausien jonotuksen jälkeen.

– Monia gynekologisia vaivoja hoidetaan yleislääkärin koulutuksella sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Näin tullaan tekemään myös jatkossa. On muistettava, että tarkoitus ei ole supistaa kaikkia lääkärikäyntejä, vain osaa, Kiuru kommentoi.

Kokoomuslaiset pelkäävät, että jos Kela-korvausjärjestelmä ajetaan alas, jo nykyisin tukossa oleva perusterveydenhuolto ajautuu kaaokseen.

Kiurun mukaan kyse ei ole ideologisesta ratkaisusta, vaan mallia, jossa julkista rahoitusta kanavoidaan kahta eri reittiä, ollaan purkamassa joka tapauksessa.

TOISENA rahoituslähteenä Kiuru mainitsi hankintojen ja kilpailutusosaamisen tehostamisen. Kiurun mukaan tulevassa sote-rakenteessa isommat järjestäjät pystyvät kehittämään hankintaosaamistaan.

Kolmatena rahoituslähteenä Kiuru otti esiin digitalisaation edistämisen. Kiurun mukaan ”ammattilaisen työtä voidaan tehostaa sähköisen asioinnin ja omahoidon lisäksi muun muassa etäkonsultaatioiden, itsehoitopalvelujen ja kotona asumista tukevien digiratkaisujen avulla”.

– Meidän täytyy pystyä tehostamaan tässä paketissa myös digitaalisia keinoja, osalla ihmisistä on vaivoja, jotka voidaan hoitaa digitaalisesti eri tyyppisten chat-alustojen kautta, Kiuru sanoi.

Myös digitalisaation osuus säästöissä jäi ilmaan leijumaan, mutta Kiurun mukaan potentiaalia on runsaasti: mikäli vain prosentti avosairaanhoidon käynneistä korvattaisiin digipalveluilla, syntyisi Kiurun mukaan vuosittain 6–8,5 miljoonan säästöt.

Neljäntenä rahoituslähteenä Kiuru eritteli apteekkijärjestelmän ja lääkehuollon kehittämisen. Ajatuksena olisi laajentaa rinnakkaisvalmisteiden käyttöä. Säästöjä olisi tarkoitus siis saada aikaan lääkkeiden rinnakkaisversioiden avulla.

– Emme leiki kenenkään terveydellä, puhumme samoista valmisteista, mutta brändi on eri, Kiuru sanoi ja tähdensi, että ”biolääkkeet ovat tulleet ryminällä eri sairauksien hoitoon”.

RAHOITUKSEN järjestämisen lisäksi ongelmana on pula hoitajista. Henkilöstömitoituksen toteuttaminen edellyttäisi 4400 uutta hoitajaa vuoteen 2023 mennessä.

Lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen lisätään aloituspaikkoja, hoiva-avustajakoulutusta tehostetaan, työttömänä olleiden ammatillista osaamista päivitetään, uutta teknologiaa otetaan käyttöön ja mahdollisuudet hyödyntää työperäistä maahanmuuttoa selvitetään.

– Tärkeintä on viesti, joka toimitetaan alalle. Ihmiset haluavat tulla alalle, kun työolosuhteet kunnossa ja tehtyä työtä arvostetaan, Kiuru totesi.

Käytännössä hoitajien saatavuudesta ei ole takeita, mutta laki on tulossa silti jo elokuussa voimaan – tosin henkilöstömitoitus on sitova vasta 1.4.2023 lähtien. Lain siirtymäaikana mitoituksen saisi alittaa, jos toimintayksikössä kyetään huolehtimaan riittävästä hoivasta.

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan hoitajien lisäksi muun muassa hoitoapulaisia ja viriketoiminnan ohjaajia, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.

Henkilöstömitoituksen hintalappu on vuoden 2023 jälkeen 266 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusneuvotteluissa varattiin uudistusta varten 70 miljoonaa euroa, ja loput rahat pyritään nyt siis etsimään sosiaali- ja terveysministeriön sisältä.

Uudistuksen toisessa vaiheessa paneudutaan Kiurun mukaan kotihoidon kehittämiseen.

Hallituksen hoitajalupaus nousi esille myös eduskunnan kyselytunnilla.

– Hoitajamitoitus on kuin sen siirtymäajan alkupäivä eli aprillipäivä 2023, juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Kaikkihan me tässä salissa haluamme, että hoitajamitoitus laitetaan kuntoon, mutta rahoituspuoli on täysin epäselvä. Mitä tarkoittaa, että digitalisaatiolla voidaan rahoittaa tätä? Mitä tarkoittaa, että lääkekorvauksilla voidaan rahoittaa? Mitä tarkoittaa ostopalveluiden tehostaminen? Mari Rantanen (ps) kyseli.

– Teidän puheenvuoronne osoittaa hyvin, miksi yli kymmeneen vuoteen ei olla haluttu, että vanhusten palveluita voidaan laittaa kuntoon. Me olemme nyt tällä hallituspohjalla tarttuneet härkää sarvista, Kiuru ilmoitti.

Sari Tanus (kd) kysyi, mitä sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuvat leikkaukset tarkoittavat esimerkiksi lääkehuollon osalta.

– Olemme tekemässä lääkehuollon kokonaisuudistusta, jossa on haettavissa säästöjä. Ja samoin kuten nämä yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset, nämä liittyvät kiinteästi monikanavarahoituksen purkamiseen, jota on yritetty tehdä jo monen eri hallituksen toimesta, ja sen takia nyt me olemme tätä viemässä eteenpäin, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) pyöritteli.

Julkaistu: 6.2.2020 18:41

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006398482.html

20.02.2020UusiSuomi: Kirjallinen kysymys koronaviruksesta: ?Suomi voi jäädä nuolemaan näppejään?
19.02.2020Verkkouutiset: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu?
18.02.2020YLE: Kokoomuskansanedustaja: Diabeetikkojen vapaaehtoisen varusmiespalveluksen lopetus perustuu virheellisiin tietoihin
15.02.2020Verkkouutiset: Onko hallitus unohtanut potilasdirektiivin?
13.02.2020HS: Hallituksen avustajien määrä kuumensi keskustelua edus­kunnassa ? ?Nyt tämä alkaa mennä aika paksuksi?, pää­ministeri Marin vastasi hoitaja­vertaukseen
13.02.2020Iltasanomat: Marin kypsyi opposition väitteisiin: ?Nyt tämä keskustelu alkaa mennä aika paksuksi?
13.02.2020Iltalehti: Pääministeri Marin hermostui opposition valitukseen erityisavustajien määrästä: ?Nyt tämä alkaa mennä aika paksuksi?
12.02.2020Verkkouutiset: Kuuluisa 0,7-mitoitus sopii, mutta meneekö kotihoito kaaokseen?
10.02.2020Aamulehti: Parkkipaikkojen puute haittaa kotihoidon hoitajien työtä etenkin suurissa kaupungeissa
08.02.2020Verkkouutiset: Maakuntahallinto on kuoleman suudelma

Siirry arkistoon »