HS: Toimiva lääkehuolto edistää turvallisuutta

04.09.2019

Viime vuosien häiriöt lääkkeiden jakelussa osoittavat, että nykyiset määräykset lääkkeiden varastoinnista eivät turvaa riittävästi lääkkeiden saantia.

LÄÄKKEIDEN saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Suurimpana syynä on pidetty lääke­valmistuksen keskittymistä. Kun valmistus on vain harvojen lääke­yhtiöiden varassa, pienikin häiriö tuotantoketjussa voi aiheuttaa laajoja häiriöitä lääkkeen jakelussa.

Suomen osuus maailmanlaajui­sista lääkeostoista on vain noin ­0,3 prosenttia, joten lääkkeiden saatavuus Suomessa ei ole kovin suuri huolenaihe lääkeyhtiöille. Lääkkeiden saatavuus liittyy kuitenkin kansalaisten turvallisuuteen, minkä takia sen ongelmiin on löydyttävä ratkaisut. Ei voida tyytyä vain pyörittelemään päätä, kun sovituilta toimittajilta ei saada lääkkeitä.

Vastuuta toimitusongelmista ei voi ulkoistaa myöskään lääkeyhtiöille, kun kyse on kansalaistemme ja yhteiskuntamme huoltovarmuudesta. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä lääketoimittajien kanssa mutta myös kansallisia ratkaisuja väestön keskeytyksettömän ja turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (Fimea) ilmoitettiin vuonna 2018 yli 1 200 lääkkeen toimitushäiriöstä. Kuluvan vuoden ­tilastojen valossa määrä kasvaa edelleen. Monille lääkkeille löytyy korvaavia valmisteita, mutta ei kaikille. Lääkkeiden saatavuusongelmat koskettavat suurta ihmisjoukkoa ja useita lääkkeitä, kuten diabetes-, masennus- ja särkylääkkeitä, ehkäisyvalmisteita, rokotteita ja antibiootteja.

LÄÄKKEIDEN toimitushäiriöt aiheuttavat paljon huolta ja lisätyötä lääkkeiden käyttäjille, apteekeille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Jos apteekista ei löydy korvaavaa tuotetta, apteekin tai asiakkaan on otettava yhteyttä lääkäriin sellaisen löytämiseksi.

Lääkärille apteekista tullut puhelu voi tarkoittaa toisen asiakkaan vastaanoton keskeytymistä. Lääkärin pitäisi perehtyä pikaisesti asiakkaan sairauskertomukseen ja vaihtaa potilaan lääkitys lennosta toiseksi. Tämä ei ole ihan yksinkertaista etenkään silloin, kun vaikuttava aine muuttuu, sillä lääkkeillä on myös yhteisvaikutuksia ja sivuvaikutuksia, joiden riskit potilaalle pitää arvioida yksilöllisesti.

Ongelmia aiheuttaa myös huono tiedonkulku Fimean, apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä. Reseptejä kirjoittavat lääkärit eivät saa suoraan tietoa lääkkeiden saatavuusongelmista, vaan ne tulevat esille vasta, kun asiakas on apteekissa. Keskiverto terveyskeskuslääkäri kirjoittaa vuoden aikana tuhansia lääkereseptejä, joten reseptien muutokset eivät ole pieni asia myöskään kansantaloudelle.

Lääkkeiden saatavuusongelmat aiheuttavat lääkäreille, apteekkien työntekijöille ja hoitajille merkittävästi lisätyötä, johon kulunut aika on poissa muusta asiakastyöstä.

Miksi terveydenhuollon niskaan kaadetaan ongelmia, jotka pitäisi ratkaista muualla? Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palveluun ei luoda hälytysjärjestelmää, joka ilmoittaisi lääkärille jo lääkettä määrättäessä sen saatavuusongelmasta?

Lääkkeiden toimitushäiriöt voivat aiheuttaa maailmantilanteen muuttuessa myös turvallisuusriskin. Millä muulla elämänalueella jättäisimme ihmisille tärkeät toimitukset esimerkiksi Intian ja Turkin tuotannon varaan?

LÄÄKKEIDEN velvoitevarastointi turvaa elintärkeiden lääkkeiden saatavuutta poikkeusoloissa, mutta se ei riitä. Miten voimme olettaa lääkehuollon toimivan poikkeustilanteessa, jos normaalitilanteessakin on mittavia ongelmia? Hallituksen olisikin nopealla aikataululla tehtävä suunnitelma siitä, miten lääkkeiden saatavuus turvataan.

Lääkkeiden toimitusvarmuuden turvaamiseen on löydettävä ratkaisu myös EU:ssa. Ottaen huomioon EU:n päätöksenteon hitauden ensimmäinen askel voisi olla pohjoismaisen yhteistyön lisääminen lääkealalla. Lisäksi lääkevarastoinnin velvoitetta normaalioloissa olisi tarkasteltava uudelleen. Varastolääkkeiden lisäämistä olisi harkittava erityisesti niiden lääkkeiden osalta, joille ei löydy korvaavia tuotteita ja joiden saatavuuden häiriöt voivat vaarantaa potilaan hoidon.

Myös tiedonkulun parantaminen eri viranomaisten välillä on tarpeen. Valtio on viime kädessä vastuussa kansalaistensa sosiaali- ja terveydenhuollosta, jonka olennainen osa lääkehuolto on.

Mia Laiho

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok), sisätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori.
30.10.2019Ilta-Sanomat: IS selvitti kaikkien kansan­edustajien puheen­vuorot - puhuja­listan ykkönen yllätti, yksi ei ole puhunut kertaakaan
21.10.2019Verkkouutiset: Mia Laiho ja Kari Tolvanen: Liityntäpysäköintiä parannettava
19.10.2019Verkkouutiset: Kokoomus: Terapiatakuu ensi vuoden budjettiin
19.10.2019Länsiväylä: Uuden jäähallin kohtalo jäi auki
08.10.2019Verkkouutiset: Kokoomusedustajat: Vanhuspalveluiden tilanne todella karu
05.10.2019Verkkouutiset: "Missä rahat ja hoitajat, SDP?"
04.10.2019Ilta-Sanomat: Täysi hoitajamitoitus vasta vuonna 2023
03.10.2019Verkkouutiset: Mia Laiho: Ilmaston vuoksi ei voi sivuuttaa ruoan suosituksia
27.09.2019Maaseudun Tulevaisuus: Pelastuskoulu säilyy Helsingissä - kokoomuksen kansanedustajat iloitsevat, Pohjois-Savossa ollaan tyytymättömiä
21.09.2019Verkkouutiset: Mia Laiho: Järjestöjen rahoituksen ehdoksi nuuskan vastustus

Siirry arkistoon »