Yle: Yli 100 000 nuorta kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja hoito ruuhkautuu - "Jos on itsetuhoisia oireita, kolme kuukautta on pitkä aika"

18.07.2019

Kansalaisaloite ajaa nopeampaa apua mielenterveyspalveluihin. Hinnaksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Mielenterveys
Terapiatakuu mienilmaisu Säätytalon edessä.
Mielenterveysaktivistit pitivät Terapiatakuu-kansalaisaloitetta esillä toukokuussa Helsingin Säätytalolla. Alviina Alametsä toisena oikealta pitämässä banderollia.Jouni Immonen / Yle

Suomalaisista nuorista joka viidennellä(siirryt toiseen palveluun) on jokin mielenterveyden häiriö, joka tarvitsisi hoitoa. Viime vuonna mielenterveyspalveluja tarvitsevia 13–24-vuotiaita nuoria oli siis yli 100 000.

Tällä hetkellä takaraja hoidon odottamiselle on kolme kuukautta. Kaikkialla sekään ei toteudu, esimerkiksi Turussa(siirryt toiseen palveluun) nuorisopsykiatriseen hoitoon pääsyssä kestää toisinaan kauemmin.

Mielenterveysjärjestöjen tekemän terapiatakuu-kansalaisaloitteen(siirryt toiseen palveluun) tarkoitus on, että pitkä odottaminen jäisi historiaan. Psykoterapiaan tai muuhun hoitoon pitäisi päästä kuukauden sisällä ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä, ja hoidontarpeen arviointi pitäisi tehdä heti ensimmäisen avunpyynnön yhteydessä.

Aloitteen on kirjoittanut alle liki 50 000 ihmistä, mikä vaaditaan siihen, että se päätyisi eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteen takana olevan Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsän mukaan apua pitäisi saada välittömästi.

– Jos ihmisellä on itsetuhoisia oireita tai hyvin paha olla, niin kolme kuukautta on valtavan pitkä aika.

Arviolta vain puolet(siirryt toiseen palveluun) mielenterveyden häiriöitä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Potilaiden määrä kasvaa, lääkärien ei

Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on kasvussa: pääkaupunkiseudulla lähetteiden määrä on noussut 40 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Samassa ajassa erikoissairaanhoidon piirissä olevien nuorten määrä(siirryt toiseen palveluun) on kasvanut puolitoistakertaiseksi koko maassa.

Hyksin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Häkkinen kertoo, että noin 15 prosenttia suomalaisista nuorista kuuluisi peruspalvelujen piiriin, eli heidän mielenterveysongelmansa ovat lieviä tai keskivaikeita.

Kuitenkin joka kymmenes nuori on erikoissairaanhoidon piirissä. Häkkisen mukaan ongelmana on, että perustason palvelut eivät toimi niin nopeasti kuin pitäisi.

– Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat kohtuullisen helppoja tunnistaa ja hoitaa, eli hoito pitäisi aloittaa aikaisemmin, hän sanoo.

Hoitoon pääsemisen hitaus johtuu pitkälti työvoiman puutteesta.

Onko aikaisempaan hoitoon varaa?

Kansalaisaloitteella tavoiteltavan terapiatakuun tarkoituksena on varhaistaa hoitoa ja tehdä esimerkiksi nopeasti vaikuttavasta lyhytterapiasta paremmin saatavaa.

Takuun toteuttaminen vaatii uusien työntekijöiden palkkaamista ja nykyisten täydennyskoulutusta.

Nyt erikoissairaanhoidossa on pulaa työvoimasta. Viime vuonna Husin(siirryt toiseen palveluun) 68:sta nuorisopsykiatrian erikoislääkärin virasta 10–15 oli täyttämättä.

Kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan satsaus maksaisi muutamien vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät.

Viime vuonna mielenterveyden ongelmat olivat yleisin syy(siirryt toiseen palveluun) 20–29-vuotiaiden sairauspoissaoloille.

– Erikoissairaanhoito on kalliimpaa kuin varhainen puuttuminen, sikäli myös taloudelliset syyt puoltavat terapiatakuun mukaista, aikaisessa vaiheessa alkavaa hoitoa, Häkkinen sanoo.

"Palveluihin pääsy on luokattoman huonoa"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ovat molemmat terapiatakuun kannalla.

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsy on ihan luokattoman huonoa osassa Suomea, eikä se ole missään optimaalinen, Laiho sanoo.

Kiuru kertoo, että hallitusneuvotteluissa harkittiin terapiatakuun kirjaamista hallitusohjelmaan.

Nyt mielenterveyspalvelujen hoitotakuuta suunnitellaan osana tulevaisuuden sote-mallia, jonka valmistelu on käynnissä.

Kiurun mukaan takuun toteuttaminen onnistuu. Hän toteaa, että keskustelu kääntyy usein erityistason palveluihin, mutta niitä tarvitsevien ihmisten ongelmiin olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin.

– Kun on hätä, olipa kyseessä polvivaivat tai mielen vaivat, ne pitää saada nopeammin hoidettua. Sekä perusterveydenhuoltoon että erityistasolle tarvitaan näitä palveluja, Kiuru sanoo.

Muokattu 19.7. kello 9.01: Korjattu jutussa ollut virhe, että "15 prosenttia mielenterveyspalveluja tarvitsevista nuorista kuuluisi peruspalveluiden piiriin". Peruspalveluja tarvitsee 15 prosenttia kaikista suomalaisnuorista.

19.10.2019Verkkouutiset: Kokoomus: Terapiatakuu ensi vuoden budjettiin
19.10.2019Länsiväylä: Uuden jäähallin kohtalo jäi auki
08.10.2019Verkkouutiset: Kokoomusedustajat: Vanhuspalveluiden tilanne todella karu
05.10.2019Verkkouutiset: "Missä rahat ja hoitajat, SDP?"
04.10.2019Ilta-Sanomat: Täysi hoitajamitoitus vasta vuonna 2023
03.10.2019Verkkouutiset: Mia Laiho: Ilmaston vuoksi ei voi sivuuttaa ruoan suosituksia
27.09.2019Maaseudun Tulevaisuus: Pelastuskoulu säilyy Helsingissä - kokoomuksen kansanedustajat iloitsevat, Pohjois-Savossa ollaan tyytymättömiä
21.09.2019Verkkouutiset: Mia Laiho: Järjestöjen rahoituksen ehdoksi nuuskan vastustus
21.09.2019HBL: Samlingspartister tar upp kampen mot snusrallyt
14.09.2019Aamulehti: Kysely: Kansanedustajat pitäisivät Postin valtion omistuksessa - ovat valmiita tukemaan Postin taloutta ja tinkimään osingoista

Siirry arkistoon »