top of page

Sudet kuuluvat metsiin ja satuihin, eivät kouluteille

Mediassa on toistuvasti ollut esillä, että sudet aiheuttavat asuinalueilla vaaratilanteita ja eläimiin kohdistuneita hyökkäyksiä sekä pelkoa yhä useammin. Susihavaintoja on riistakeskuksilta ja riistanhoitoyhdistyksiltä saatujen tietojen mukaan 1.1.2023 – 15.10.2023 välisenä aikana ollut noin 14 800 kpl koko Suomessa ja lähes 4000 kpl havaintoja alle 100 m päässä asuinrakennuksista. Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen perjantaina susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta, susivahinkojen vähentämisestä ja ihmisten turvallisuudesta KK 191/2023 vp (eduskunta.fi)


On arvioitu, että todellisuudessa havaintoja on jopa 40% enemmän, sillä edellä mainitussa määrässä on huomioitu vain ilmoitetut susihavainnot. Susien määrä on valtavasti kasvanut muutamien viime vuosien aikana. Osa kunnista on joutunut järjestämään useasti koulukyytejä lapsille asumusten lähistöllä olleiden susien takia. Sudet aiheuttavat jatkuvaa pelkoa niin aikuisissa kuin lapsissa.


Erityisesti läntisessä ja eteläisessä Suomessa susi elää jo melko ihmisvaikutteisilla alueilla ja on tottunut ihmisten ja ajoneuvojen läsnäoloon, eivätkä sudet enää karta ihmistä kuten aiemmin. Susi-life hankkeen (pääosin EU-rahoitteinen) aikana susivahingot ovat entisestään kasvaneet ja huoli kotieläinten ja ihmisten turvallisuudesta on vain kasvanut.


Sudet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja tuotantoeläimille ja metsästäjät eivät juuri uskalla käyttää koiria enää metsästyksessä irrallaan. Susien todellisesta määrästä on saatava faktatietoa. Vaaraa ja uhkaa aiheuttaviin yksilöihin ja laumoihin on puututtava nykyistä tehokkaammin. Puheet petoeläimen sietämisestä ja ymmärryksestä eivät lohduta lammaslauman, porojen tai kotieläimen menettänyttä omistajaa tai pelkäävien lasten ja nuorten perheitä. Metsästystä tarvitaan osana susien kannanhoitoa, samalla kun niiden suotuisasta kannantasosta pidetään huolta.


Vuonna 2022 susien aiheuttamia maksettuja vahinkoja korvattiin reilu 2 milj. euroa, mikä on pieni summa niiden aiheuttamiin vahinkoihin nähden. Monissa kunnissa kuluu myös sievoinen summa lasten koulukyyteihin susiongelman takia. Nykyinen omavastuun raja (n. 500 e/tapahtuma) koetaan myös kohtuuttoman suureksi, ja vaikka esimerkiksi porojen tai kotieläinten susivahingoista saisi korvauksen, niin eläimen menetys koskettaa aina, ja taloudellisten korvausten hakeminen ja korvausten saaminen sujuvasti ei ole ongelmatonta.


EU-vaikuttamisessa tulee asia hoitaa niin, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, jolloin laji olisi keveämmin suojeltu ja metsästys olisi mahdollista. Tällä hetkellä susi luetaan liitteen V lajeihin vain silloin, kun se on poronhoitoalueilla. Mutta ei Suomessa tarvitse jäädä odottamaan EU:n päätöksiä, vaan ongelmaan on tartuttava jo aiemmin. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onnistuu niin miksei myös Suomessa. Maa-ja metsätalousvaliokunta talousarvioesityksen yhteydessä kuluneella viikolla kirjasi, että suurpedoille tullaan esittämään vähimmäismääriä. Tärkeä nosto valiokunnalta ja nyt onkin tärkeää pikaisella aikataululla tehdä tarvittavat valmistelut kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi.


Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään koulumatkansa varrella villipetoja. Konkreettisiin toimiin on välttämätöntä ryhtyä ennen kuin jotain peruuttamatonta sattuu. Turvallinen asuinympäristö ja koulumatka on turvattava kaikille!




18 views

Comments


bottom of page