Kirkko ja kaupunki: Kotihoitoon tarvitaan lisää turvaa

Maanantai 14.5.2018 klo 10:18 - Mia Laiho

Kotihoidon huono tilanne on ollut valitettavan usein esillä viimeisen vuoden aikana. Kotihoidon asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ja yhä sairaampi ikäihminen ja muu tukea tarvitseva asuu kotona. Asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on useimman toive, mutta silläkin on rajansa. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, niin tulisi päästä sujuvasti hoivapaikkaan. 

Kotihoidossa on paljon työntekijöiden vaihtuvuutta ja hoitajat eivät ehdi tulla tutuiksi. Hoidon jatkuvuus ja tutut hoitajat ovat asiakkaalle tärkeitä, ja ne ovat usein sidoksissa hyvään ja laadukkaaseen hoitoon.  Kotihoidon työ on vaativaa kenttätyötä, ja työntekijät ansaitsevat työlleen sille kuuluvan arvostuksen. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden ääntä pitää saada kuulumaan enemmän. 

Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös kotihoidossa, mutta se ei saa kävellä ihmisten yli. Hoidon määrää ja laatua ei saisi myöskään ohjata se, kuka pitää eniten ääntä, vaan kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti hoidon tarpeen perusteella.  

Kotihoidon toimiviin toimintatapoihin, ja ajantasaisiin hoito-ja lääkäripalveluihin on panostettava. Kotihoidon laadun seurantaan tarvitaan selvästi enemmän huomiota niin kuntatasolla, tulevissa maakunnissa kuin valtakunnallisesti. Riittävien käsiparien lisäksi kotihoitoon tarvitaan välittämistä, huolenpitoa ja aitoa vastuun ottamista heikommassa tilanteessa olevasta ihmisestä. Järjestöillä ja yhdistyksillä on siinä myös oma tärkeä roolinsa.

Mia Laiho

Kansanedustaja ja lääkäri

Keski-Uusimaa: Lukiolain uudistus parantaa monella tapaa opiskelijan asemaa

Tiistai 17.4.2018 - Mia Laiho

Kevään kirjoitukset ovat takana ja monissa perheissä valmistaudutaan ylioppilasjuhliin. Samalla vähintään sama määrä nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia odottaa yhteishaun tuloksia ja tietoa lukiopaikasta. Lukion tehtävä on toimia yleissivistävänä koulutuksena ja pohjustaa nuorelle tie korkeakouluopintoihin. Hallitus antoi tällä viikolla esityksensä uudeksi lukiolaiksi, jolla lukio-opetus tuodaan uudelle vuosikymmenelle. Lukioita on määrä uudistaa yhä kansainvälisemmiksi ja joustavammiksi, vahvaa yleissivistystä unohtamatta. Jatkossa lukio vastaa vahvemmin myös jatko-opintojen ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Suurin muutos koskee siirtymää kurssipohjaisesta tutkinnosta opintopisteisiin. Näin mahdollistetaan uudenlaisten oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet ja monitieteinen orientaatio. Lukiot ja lukioiden opiskelijat saavat lisää liikkumavaraa ja opintopoluista tulee yksilöllisempiä.

Tulevaisuudessa tarjolla on enemmän henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja tulevaisuuden koulutusvalintoihin. Opintojen aikana tarjotaan laajasti tukea oppimiseen ja tarvittaessa myös erityisopetusta. Lukion ohjausvelvoite ei jatkossa lopu ylioppilasjuhliin, vaan jälkiohjausta esimerkiksi koulutusalavalintoihin on annettava myös valmistumisen jälkeen.

Lukio on viimekädessä opinahjo, joka antaa nuorelle näköalan tulevaisuuden haaveista ja tavoitteista. Turvallisessa yhteisössä rakennetaan pohja yleissivistykselle ja korkeakouluopinnoille. Uuden lain myötä myös lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy. Jokaiselle opiskelijalle mahdollistetaan kokeilla korkeakouluopintoja jo lukion aikana. Käytännön kokemus korkeakouluopinnoista antaa isojen valintojen keskellä painivalle lukiolaiselle huomattavasti enemmän tietoa ja näkemystä, kuin pelkkä opinto-ohjaus antaisi.

Lapsemme ja nuoremme ansaitsevat ainoastaan parasta. Uuden lukion tavoitelista on pitkä, mutta niin on sen tuomat mahdollisuudet. Uudistuksen toimeenpanoa päätettiin tukea osoittamalla lukiorahoitukseen 8,5 miljoonaa euroa kehysriihen yhteydessä. Jokaisen unelmiin, tavoitteisiin ja osaamiseen voidaan vastata syvemmin jo lukiossa.

Mia Laiho
Kansanedustaja (kok.)

Pentutehtaille on tehtävä loppu

Keskiviikko 4.4.2018 - Mia Laiho

Lemmikkieläinten laiton maahantuonti on kasvava ongelma. Maahantuodut koirat ovat yleisin kotoisin pentutehtaista, jotka keskittyvät teettämään mahdollisimman paljon pentuja ainoastaan rahan ehdoilla. Eläinten hyvinvointi ohitetaan täysin, kun pennut joutuvat elämään ala-arvoisissa olosuhteissa. Suomeen laittomasti kuljetetut pentutehtaiden sarjatuotannot ovat kotoisin usein Baltian maista. Pelkästään Espooseen tulee arviolta satoja pentutehtaiden pentuja vuosittain.
Pennut ovat heikkokuntoisia huonon hoidon, heikon ravinnon sekä rokotusten ja madotusten puutteen takia. Laittomasti maahantuodut ja huonoissa olosuhteissa tehtaillut pennut ovat terveysriski, kun pennut saattavat olla sairaita jo ostohetkellä. Pahimmillaan pennut kantavat raivotautia, mikä on uhka sekä muille eläimille että ihmisille. Pentutehtaan asiakas maksaa säästämänsä eurot useimmiten kuitenkin eläinlääkärille, kun sairas pentu tarvitsee hoitoa.
Laitonta maahantuontia ei saada loppumaan pelkästään valistuksella ja tiedon lisäämisellä. Tarvitsemme järeämpiä lainsäädännöllisiä toimia ja tiukempaa valvontaa. Koirien pakollinen rekisteröinti olisi oleellinen kirjaus valmisteilla olevaan eläinsuojelulakiin. Pakollinen rekisteröinti vähentäisi pentujen laitonta maahantuontia.

Koiraa, kuten mitä tahansa muutakin eläintä hankittaessa tulee aina pyrkiä selvittämään eläimen alkuperä. Eläimen hankintaan tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Rekisteröinti toisi myös muita positiivisia vaikutuksia, kun löytöeläinten palauttaminen omistajilleen olisi helpompaa. Lisäksi omistajan vastuu korostuisi rekisteröinnin myötä, sillä eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä teetetyn selvityksen mukaan pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi eläinten vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa.
Koirien pakollinen rekisteröinti ja tunnistusmerkintä ovat jo eurooppalaisesti arkipäivää. Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosa Euroopan unionin jäsenvaltioista on siirtynyt käyttämään pakollisia rekisteröintejä. Asiasta on myös odotettavissa seuraavien vuosien aikana EU-tason päätöksiä. Suomella olisikin mahdollisuus näyttää olevansa valmis edistämään eläinten hyvinvointia jo ennen Brysselin päätöksiä.
Rekisterin ylläpito vaatisi todennäköisesti jonkin verran kustannuksia, mutta saavutettuun hyötyyn nähden nykyisenä digitaalisena aikakautena se tuskin olisi ylitsepääsemätön ongelma. Itsekin koiranomistajana voin olla varma, että nykyiset ja tulevat koiranomistajat haluavat pentutehtailusta eroon. Meillä omistajilla on vastuu eläinten hyvinvoinnista.

Länsiväylä ja Keski-Uusimaa: Uusimaa on enemmän kuin Helsinki

Maanantai 2.4.2018 - Mia Laiho

Maakunta-ja sote-uudistuksen yhteydessä Helsingin asema on noussut vahvasti esiin viime viikkojen julkisessa keskustelussa. Kaupungistuminen onkin väistämätön jo tapahtunut suuntaus, ja on välttämätöntä huomioida tämä myös muissa yhteiskuntarakenteissa ja palveluissa, sekä Uudenmaan rahoituksessa.  Elinvoimainen pääkaupunkiseutu on myös muun Suomen hyvinvoinnin elinehto. On kuitenkin muistettava, että Uudenmaan alueella on muitakin isoja kaupunkeja, ja paljon elinvoimaisia suuria ja keskisuuria kehyskuntia. On muun Uudenmaan alueen aliarviointia korostaa vain Helsingin merkitystä elinkeinoajurina. Helsinki tarvitsee muita kehyskuntia ollakseen houkutteleva metropolialueen pääkaupunki sekä ihmisille että yrityksille. Muualla Uudellamaalla Helsingin ulkopuolella ollaankin oltu huolestuneita siitä, miten tulevissa maakuntavaaleissa valtasuhteet demokratian suhteen toimivat.

Eduskuntavaaleissa Uusimaa ja Helsinki ovat omina vaalipiireinään, ja silloinkin ne ovat Suomen suurimmat vaalipiirit. Maakuntavaaleissa on suunniteltu olevan Helsinki ja muu Uusimaa yhdessä yhtenä vaalipiirinä, mikä sisältäisi yhteensä yli 1.6 miljoonaa asukasta! Vertailuna esim. Keski-Pohjanmaa 69 000 Kainuu 75 000, ja Varsinais-Suomi 475 000 vaalipiirin asukkaallaan. Helsingin Sanomien vuonna 2017 tekemän laskelman mukaan 16 Uudenmaan kuntaa jäisi kokonaan ilman edustajaa 99-paikkaisessa maakuntavaltuustossa.    

Sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kuntalaisia oleellisesti koskettavia palveluja. Uudenmaan vaalipiiri pitää jakaa kahteen kuten on eduskuntavaaleissa. Ei ole kuntalaisten etu, että vaikutusmahdollisuudet karkaavat liian kauas ja päätöksiä tehdään suurimman kunnan edustajien lähtökohdista. Helsingin ylivalta näkyy tällä hetkellä hyvin esim. kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n päätöksissä. Helsinki vie ja muut kunnat vikisee, kun Helsingillä on ylivalta äänestyksissä. Näin ei voi olla tulevassa maakunnassa.

Muoviongelma koskettaa meitä kaikkia

Torstai 29.3.2018 klo 16:45

Merillä ajelehtii Skandinavian kokoisia jätelauttoja. Mikromuoveja Itämeressä. Nämä kuulostivat tieteiskirjallisuuden dystooppisilta kuvauksilta vielä jokunen vuosikymmen sitten, mutta ovat totisinta totta tänään. Kalastus ja turismi kärsivät vuosittain miljarditappiot muoviroskan johdosta. Jo merilintuja kuolee vuosittain arviolta miljoonan yksilön verran muovien aiheuttaman ongelman vuoksi. Meriin päätynyt muovi päätyy ravintoketjun myötä lopulta ihmiseen. Valtamerien muovijätteet ja ympäristöön päätyvät mikromuovit ovat globaali uhka, josta meillä kaikilla on vastuu yhdessä.  

Tilannetta ei helpota yhtään se tosiasia, että muovia valmistetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Muovien globaali tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi 1960-luvulta lähtien. Tuotannon odotetaan myös kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.

Toivoa tilanteeseen tuo, että muovin vähentämiseen on herätty niin Euroopan kuin kotimaan tasolla. Suomi tukee mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa ja toivoo komission etenevän asiassa nopeasti. Kokoomuksen puolelta on esitetty muun muassa muoviveron selvittämistä.

Valtavaksi paisunut muoviongelma ei ratkea vain yhdellä, tai edes muutamalla toimella. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan muovin uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Uudet innovaatiot ovat omiaan myös vähentämään muovin käyttöä ja ympäristöhaittoja.

Pelkästään muovipussien vähentäminen päivittäisestä kulutuksesta on ympäristöteko. Muovipussien käyttöä on vähentänyt muun muassa muovikassien muuttuminen maksulliseksi. Muutoksen myötä kulutus on laskenut joissain kaupoissa jopa 60 prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa kymmeniä miljoonia muovipusseja aikaisempaa vähemmän.

Toivon muovittoman maaliskuun herättäneen meidän jokaisen tarkastelemaan omia kulutustottumuksiamme ja kiinnittämään huomiota kierrättämisen tärkeyteen. Tulevat sukupolvet ansaitsevat maailman, joka on elämisen arvoinen. Tuo tulevaisuus on toivottavasti muoviton.

HS: Perheitä ei saa jättää yksin vaikean sairauden kanssa

Sunnuntai 11.3.2018 - Mia Laiho

Helsingin Sanomat (6.3.) kirjoitti, että moni vanhempi saa kuulla lapsen vakavasta sairaudesta tai vammasta väärällä tavalla. Jutussa tuli hyvin esiin, miten tärkeää on se, miten vakavasta sairaudesta kerrotaan. Ammatillisen ja inhimillisen kohtaamisen lisäksi perheet tarvitsevat tietoa ja tukea myös vastaanottokäynnin jälkeen.

Perinnöllisiä sairauksia tutkitaan ja löydetään yhä enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa. Kun sairauksia seulotaan, pitäisi olla myös valmiudet antaa tietoa sairaudesta ja sen hoitomahdollisuuksista. Yksiköissä, joissa sikiöseulontoja ja harvinaisia sairauksia tutkitaan, pitää olla selvät, moniammatilliset toimintamallit perheiden tukemiseksi, kun poikkeavaa löytyy.

Suomessa harvinaisten sairauksien tutkimukset ja hoito ovat valitettavan hajallaan. Tästä kärsivät sairauden koskettamat perheet, jotka jäävät uudessa tilanteessa liian yksin.

Harvinaisten sairauksien hoidon arviointia olisikin järkevää keskittää, jolloin pystyttäisiin paremmin arvioimaan potilaan sairauden vakavuusastetta, lääke- ja muun hoidon tarvetta ja vastetta hoidolle. Tällä voitaisiin varmistaa potilaiden hoidon laatu ja tasapuolinen kohtelu koko Suomessa.

Uusien kalliiden lääkkeiden käyttöönotto olisi tällöin myös kustannusten osalta hallittua, ja hoitoa voitaisiin tarjota niille, jotka siitä lääketieteellisten tutkimustulosten perusteella hyötyisivät.

Mia Laiho

kansanedustaja (kok), lääketieteen tohtori, Espoo

Länsiväylä: Kriisipäivystyksen alasajo ei ole vain Espoon asia

Torstai 8.3.2018 - Mia Laiho/Kristiina Mustakallio

Espoossa sosiaali-ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat olleet huolissaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmista romuttaa kriisipäivystys (LV 21.2. ja 24.2.18). Huoli on aiheellinen. Sekä sosiaalityöntekijöillä että terveydenhuollon ammattilaisilla on omat tärkeät roolinsa osana toimivaa tiimiä. Akuuttia kriisiapua annetaan äkillisten ihmisiä ja perheitä koskettavien elämän kriisitilanteiden kuten kätkytkuoleman, itsemurhan, välivaltatilanteiden, tulipalon tai onnettomuuksien järkyttäessä elämää. Kiireellisissä lasten huostaanottotilanteissa sosiaalityöntekijä voi keskittyä lapsen tarpeiden turvaamiseen, ja kriisityön terveydenhuollon ammattilainen kohdata vaikeassa tilanteessa järkyttyneet vanhemmat, joilla valitettavan usein on mukana mielenterveys- tai päihdeongelma. Tilanteen ammattimainen hoitaminen antaa sekä lapselle että vanhemmille rakentavamman lähtökohdan huostaanoton jälkeiselle viranomaisten ja perheen yhteistyölle. Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on keskeinen rooli myös yhteiskunnan erilaisissa häiriö- ja valmiustilanteissa.   

Espoo on nykyisin sopinut sosiaali-ja kriisipäivystyksen palvelujen järjestämisestä myös Kauniaiselle ja Kirkkonummelle. Ovatko naapurikunnat tietoisia suunnitelluista muutoksista? Miten Länsi-Uudenmaan valmiussuunnittelussa on huomioitu että Espoon kyky vastata akuuttiin psykosomaattiseen tukeen tulee muutoksen myötä merkittävästi laskemaan? Sosiaali-ja terveyslautakunnassa on esitetty vakava huoli muutoksen vaikutuksista kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen, mutta siitä huolimatta muutosta viedään vain eteenpäin.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminnan muutokset Uudellamaalla tulee tehdä laajempi toimintaympäristö huomioiden ja hyvässä yhteistyössä Uudenmaan muiden kuntien kesken. Valmistelut Uudellamaalla maakunnan sosiaali-ja kriisipäivystyksen palvelujen suunnittelemiseksi ovat juuri käynnistymässä. On kyseenalaista lähteä tässä tilanteessa tekemään kriisipäivystyksen toiminnan laatuun ja saatavuuteen vaikuttavia muutoksia.

Mia Laiho

Kaupunginvaltuutettu, lääkäri

Kristiina Mustakallio

Kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan vpj

Espoo

Valtuustoaloite: Kotihoidon toimivuuden parantaminen uudella työvuorosuunnittelulla

Maanantai 22.1.2018 - Mia Laiho

Valtuustoaloite:  Kotihoidon toimivuuden parantaminen uudella työvuorosuunnittelulla

Espoon kotihoidon asiakasarviossa kotihoidon toimivuus on arvioitu 2.95/5.  Kotihoidon selvityksen mukaan asiakkaan kotona kävi 1kk:n aikana jopa 15 eri hoitajaa. Viiden tutuimman hoitajan käyntien osuus 3kk:n aikana oli vain 52%. Asiakkaat toivoisivat kuitenkin tuttuja hoitajia. Tämä olisi perusteltua myös hoidon jatkuvuuden ja asiakkaiden turvallisuuden sekä hoidon laadun kannalta. Mitä paremmin hoitaja tuntee asiakkaansa, sitä pienempi on hoitovirheiden riski.
Helsingin kotihoidossa on saatu hyviä kokemuksia uudenlaisesta työvuorosuunnittelumallista (ns. VOIMA-mallista). Mallin avulla on mahdollistettu että sama hoitaja on voinut käydä saman asiakkaan luona kahdesti päivässä kun työvuoroja on rakennettu uudella tavalla. Hoitohenkilökunnan työn hallinnan kokemus ja työn mielekkyys ovat samalla parantuneet kun hoitajat tuntevat paremmin asiakkaansa, hoito on yksilöllisempää  ja hoitajilla on mahdollisuus enemmän vaikuttaa työvuoroihinsa. Asiakkaat saavat asiakaslähtöisempää ja laadukkaampaa hoitoa.
Me valtuutetut esitämme, että Espoon kotihoidossa selvitetään VOIMA-mallin käyttöönottoa kotihoidon asiakaskokemuksen, laadun ja henkilökunnan työn hallinnan parantamiseksi.

Mia Laiho (Kok)

HS: Lapsen tulevaisuutta ei saa määrätä lääkkeen hinta

Torstai 4.1.2018 - Mia Laiho

Sosiaali-ja terveysministeriön alainen Palveluvalikoimaneuvosto Palko on alustavasti linjannut, ettei Suomessa anneta uutta, lihassairauden oireita vähentävää lääkettä nusinerseenia (HS 30.12.17).   Suomessa on näitä alle 9-vuotiaita hoitoon soveltuvia pikkupotilaita 27.  Jos lääkehoito ulotettaisiin vain kahden vaikeimman asteen potilaille, joissa lapsi ei pysty itse liikkumaan, on määrä Suomessa pieni, 12 lasta. Lääkkeen myyntilupa Euroopassa perustuu pääasiassa kahteen lääketutkimukseen. Molemmat tutkimukset jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti, koska lääkettä saaneiden lasten toimintakyky parani merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna. Lääkkeellä oli siis merkittävä vaikutus lasten toimintakykyyn. Tällä näytöllä Suomessa ei olla kuitenkaan valmiita ottamaan lääkettä käyttöön.

Käyttöönottoa rajoittaa korkea hinta. Lääkeyhtiö yrittää maksimoida uudesta lääkkeestä oman hyötynsä. Pitää kuitenkin muistaa, että yhtiöt ovat satsanneet lääkkeen kehitykseen myös monta vuotta ennen kuin lääke tulee markkinoille. Kun uusi ja kallis lääke otetaan käyttöön, on sen käyttö rajattava potilasryhmiin, joissa sen vaikuttavuus on nykytiedon perusteella osoitettua. Hoidon hyödyt ja perusteet jatkamiselle on myös arvioitava säännöllisesti. Vaikuttavalle hoidolle ja seurannalle on löydettävissä kriteerit kuten Ruotsissa on tehty.  Suomi tunnetaan korkeasta lääketieteellisestä osaamisesta ja hoidon tasosta. Lapsen tulevaisuutta ei saa määrätä lääkkeen hinta. Lasten kohdalla meidän tulisi pyrkiä aina parhaaseen mahdolliseen tavoitteeseen elämänlaatua unohtamatta. Jos on löydetty sairauteen vaikuttava lääke, kuinka moni olisi valmis epäämään sen käytön omalta lapseltaan korkean hinnan takia?

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, äiti

Espoo

Helsingin Sanomat: Lapsen tulevaisuutta ei saa määrätä lääkkeen hinta

Torstai 4.1.2018 - Mia Laiho

Sosiaali-ja terveysministeriön alainen Palveluvalikoimaneuvosto on alustavasti linjannut, ettei Suomessa anneta uutta, lihassairauden oireita vähentävää lääkettä nusinerseenia (HS 30.12.17).   Suomessa on näitä alle 9-vuotiaita hoitoon soveltuvia pikkupotilaita 27.  Jos lääkehoito ulotettaisiin vain kahden vaikeimman asteen potilaille, joissa lapsi ei pysty itse liikkumaan, on määrä Suomessa pieni, 12 lasta. Lääkkeen myyntilupa Euroopassa perustuu pääasiassa kahteen lääketutkimukseen. Molemmat tutkimukset jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti, koska lääkettä saaneiden lasten toimintakyky parani merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna. Lääkkeellä oli siis merkittävä vaikutus lasten toimintakykyyn. Tällä näytöllä Suomessa ei olla kuitenkaan valmiita ottamaan lääkettä käyttöön.

Käyttöönottoa rajoittaa korkea hinta. Lääkeyhtiö yrittää maksimoida uudesta lääkkeestä oman hyötynsä. Pitää kuitenkin muistaa, että yhtiöt ovat satsanneet lääkkeen kehitykseen myös monta vuotta ennen kuin lääke tulee markkinoille. Kun uusi ja kallis lääke otetaan käyttöön, on sen käyttö rajattava potilasryhmiin, joissa sen vaikuttavuus on nykytiedon perusteella osoitettua. Hoidon hyödyt ja perusteet jatkamiselle on myös arvioitava säännöllisesti. Vaikuttavalle hoidolle ja seurannalle on löydettävissä kriteerit kuten Ruotsissa on tehty.  Suomi tunnetaan korkeasta lääketieteellisestä osaamisesta ja hoidon tasosta. Lapsen tulevaisuutta ei saa määrätä lääkkeen hinta. Lasten kohdalla meidän tulisi pyrkiä aina parhaaseen mahdolliseen tavoitteeseen elämänlaatua unohtamatta. Jos on löydetty sairauteen vaikuttava lääke, kuinka moni olisi valmis epäämään sen käytön omalta lapseltaan korkean hinnan takia?

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, äiti

Espoo

Länsiväylä: Ei vaaranneta SOTE-uudistuksessa sitä mikä toimii

Keskiviikko 13.12.2017 - Mia Laiho

Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuolto on useimmissa kunnissa yhdistetty saman johdon alle ja palveluita on kehitetty asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaiden hoitopolut ovat sujuvoituneet, asiointi on helpottunut, ja ongelmiin on tartuttu yhä varhaisemmissa vaiheissa. Yhteistyötä on tehty yli kuntarajojen. Paljon on toki vielä tehtävääkin palvelujen kehittämisessä.

Jos ehdotettu SOTE-järjestämislaki ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki menee tällaisenaan läpi, mennään kehityksessä monta askelta taaksepäin. Aiemmasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistymisestä saadut hyödyt valuvat hukkaan ja uhkana on, että ihminen putoaa yhä helpommin eri toimijoiden väliin. Palvelujen hajanaisuus koskettaisi erityisesti ihmisiä ja perheitä, jotka tarvitsevat monen eri ammattilaisen palveluja. Mielenterveys-ja päihdesairauksista kärsivät, lastensuojelun asiakasperheet, monisairaat, paljon palveluja tarvitsevat iäkkäät ja toimintarajoitteiset olisivat väliinputoajia. Samalla kasvavat yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Tarvittaisiin mittava rahaa vaativa palvelunohjauksen tukijärjestelmä. Tämä olisi pois asiakkaiden palveluista. Valinnanmahdollisuuksia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta palvelujen käyttäjä saadaan keskiöön. Muutos pitää tehdä kuitenkin hallitusti ja vaiheittain. Kaiken julkisen rahoituksen on oltava myös läpinäkyvää riippumatta siitä tuottaako palvelun yksityinen yritys tai julkinen organisaatio.

SOTE-uudistusta tarvitaan Suomessa, mutta sen kytkeminen yhteen maakuntaratkaisun kanssa on ollut virhe. Esim. Espoon Leppävaarassa on asukkaita n. 68 000, enemmän kuin pienimmässä maakunnassa! Koko Espoossa on asukkaita 275 000, ja Uudellamaalla 1.65 miljoonaa.  Miten voidaan edes ajatella, että sama sosiaali- ja terveyspalvelujen malli sopisi koko Suomeen, kun väestömäärät ja alueelliset erot ovat niin suuret. Ei pidä vaarantaa sitä, mikä toimii. Suuret kaupungit voisivat tuottaa palveluja itse, ja lisäksi palveluita voisi tuottaa yksityinen sektori, kuten Espoossa on onnistuneesti tehty. Metropolialueen palvelujen vaarantamisella olisi merkittävät vaikutukset sekä alueen asukkaiden palveluihin että koko Suomen talouteen.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Espoo

Vauhtia Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen

Tiistai 17.10.2017 - Mia Laiho

Eilen valtuuston kokouksessa teimme yhdessä valtuutettu Mika Heleniuksen kanssa valtuustoaloitteen liittyen Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen. Laaksolahden jäähalli on ollut jo muutaman vuoden käyttökiellossa, ja halli seisoo toimettomana edelleen ja suunnitelmat jatkon suhteen puuttuvat.  Jääurheilulle ja monille muille liikuntaharrastuksille tarvitaan asianmukaiset, käyttäjien tarpeet huomioivat tilat ja alueet. Liikunnan tulee olla kaikkien asukkaiden helposti saatavilla ja osana arkipäivää.Toivottavasti saamme vauhtia asiaan eilen jätetyn valtuustoaloitteen avulla. Ohessa valtuustolaoitteen sisältö luettavissa kokonaisuudessaan:

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOALUEEN KEHITTÄMISEKSI TULEVAISUUDEN LIIKUNTA, HARRASTUS JA HYVINVOINTI KESKUKSEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukevaa laaja-alainen asukkaiden ja eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeet kokonaisvaltaisen visiotyön avulla. Laaksolahden urheilupuisto on Espoon jääurheilun kehittymiselle yksi keskeinen toimintapaikka. Laaksolahden urheilupuisto on Pohjois-Espoon ainoa ympärivuotinen tekojääurheilukeskus.  Jääurheilu on alueelle erittäin tunnusomainen harrasteympäristö, joka on tuottanut lukuisia kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja luonut hyvinvointia ja nuorten tervettä kasvua harrastamisen kautta. Esitämme, että Laaksolahdesta kehitetään uusi asukaslähtöinen matalankynnyksen liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Tulevaisuuden hyvinvointi ja liikkumisen keskuksen tulee mahdollistaa sekä huippu- ja harrasteurheilu että heidän vanhempien liikunta. Laaksolahden urheilupuistoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävänä toimintaympäristönä, jossa huomioidaan alueen liikunnallinen ominaispiirre, järven tarjoamat mahdollisuudet ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät mahdollisuudet ympärivuotisesti.   

Esitämme, että Espoon kaupunki perustaa erillisen visio- ja suunnittelutyöryhmän, joka valmistelee esityksen kevään 2018 aikana valtuustolle. Laaksolahden urheilupuiston läheisyyteen voisi olla mahdollista perustaa myös pysyvä Espoon kestävän kehityksen väistökoulutila luonnon, liikunta ja eri harrastepaikkojen välittömään läheisyyteen erittäin kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suunnittelussa tulee huomioida vähintään seuraavat käyttäjäryhmä ja näkökulmat: 

- jääurheilu ja harrastustoiminta

- jalkapallo ja yleisurheilu

- mailapelit

- saunaseura

- kuntosali

- vesiliikuntalajit 

- sisäliikunta

- eläkeläiset 

- koululaiset 

- jne.

Espoossa 16.10.2017

Mika Helenius (kok) ja Mia Laiho (kok)

Suurkoulun valmistelutyö ala-arvoista

Torstai 14.9.2017 - Mia Laiho

Kulunut kaksi viikkoa on ollut monessa koululaisen perheessä raskasta aikaa. On uskomatonta, että jopa 2500:n oppilaan jättikoulun perustaminen entisiin toimistotiloihin esiteltiin kiireellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa oppilaiden vanhemmille, ennen kuin Espoon päättäjille tiedotettiin asiasta. Sain tiedon hankkeesta koululaisten vanhemmilta.

Espoossa on kasvava tarve suomen- ja englannin opetuksen lisäämiselle väestönkasvun ja kansainvälistymisen myötä. Kunnostustöiden takia tarvitaan väistötiloja. Espoon lukioissa ei ole myöskään riittävästi aloituspaikkoja.

Kouluratkaisuja ei voi tehdä neliöt edellä. Kouluverkko tulee suunnitella väestöennusteiden, alueellisen tasapuolisuuden ja oppilaiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tilojen koon lisäksi on huomioitava niiden soveltuvuus opetukselle, rakennuksien ja piha-alueiden sekä koulumatkan turvallisuus. Pelastautumissuunnitelma voidaan laatia suurkoululle, sen toimivuus hätätilanteessa on toinen asia.

Koulut ovat lastemme ja nuortemme oppimisen sekä kehityksen kannalta elintärkeitä paikkoja. Kouluhankkeiden valmistelutyön pitää perustua hyvään yhteistyöhön koululaisten vanhempien, henkilökunnan, virkamiesten ja päättäjien kesken. Suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja siitä tulee tiedottaa ajallaan. Otaniemen koulun virkamiesvalmistelu on aiheuttanut suhteettoman paljon huolta ja epävarmuutta kolmea espoolaista koulua käyvien oppilaiden perheissä, myös päättäjissä.

Kaupunginhallitus sai selostuksen valmistelutilanteesta 11.9.17 kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä päätimme kaupunginhallituksessa, että

Tietotie 6:n tilojen mahdollista vuokrausta koskevassa asiassa tarvitaan aikalisä. Tietotie 6:n vuokraamista koskeva selvittely on lähtenyt liikkeelle kaupungin käytössä eri toimialoilla olevien tilojen sisäilmaongelmien kestävän ratkaisun edellyttämien väistötilojen suuresta tarpeesta.

Kaupunginhallitus korostaa kouluverkon kehittämisen ja tarveselvityksen merkitystä siten, että eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista tekijöistä laaditaan riittävät perusselvitykset tarkastellen kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia – myös ja etenkin oppimisen näkökulmasta.

Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.

Tietotie 6:n osalta on tarpeen selvittää julkisuudessa ollutta paljon laajemmin, miten nämä tilat voisivat palvella myös kaupungin muiden toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Näitä kaikkia tarvittavia selvityksiä jatketaan eri toimialojen yhteistyönä.

Tämä asian valmistelu ei ole avoimesti ja asukaslähtöisesti. Palautetta valmistelusta on annettu virkamiehille ja se tulee ottaa vakavasti. Tällainen ei saa toistua. Toivottavasti perheissä voidaan keskittyä nyt taas kouluarjen muihin haasteisiin. Niissäkin on varmasti kaikilla tekemistä ihan tarpeeksi. Mukavaa syksyn jatkoa!

Mia Laiho 

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kolmen koululaisen äiti

Länsiväylä: Koulukorjausten vauhdittamiseen tarvitaan yhteistä ryhtiliikettä

Torstai 25.5.2017 - Mia Laiho

Tulevat ensi syksyn pienet koululaiset käyvät parhaillaan tutustumassa uuteen kouluunsa eri puolilla Espoota. Valitettavan monen perheen kohdalla mieltä painaa huoli koulutilan kunnosta ja terveellisyydestä. Koulussa voi olla menossa sisäilmatutkimuksia, ja korjausaikatauluja selvitellään. Monissa kouluissa tilannetta pahentaa myös tilanahtaus ja suuret oppilasmäärät.  Itsekin koululaisten äitinä ja lääkärinä ymmärrän vanhempien aiheellisen huolen.

 Edullisempia, mutta laadullisesti hyviä tyyppikouluja on Espooseen jo lähdetty rakentamaan. Rakentamisen aikana ja korjauksissa on kiinnitettävä huomio erityisesti valvontaan. Kiinteistöille olisi myös laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan niiden toteutumista. Väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan tilannetiedon saamiseksi. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää terveysriskien vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Ehdotan että Espoossa tehdään kaikissa kouluissa sisäilmaoireiden suhteen oirekysely lähtötilanteen selvittämiseksi. Jatkossa kyselyn voisi uusia esim. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä tai tarvittaessa aiemmin, jos ilmenee uusia oireita väliaikana.

Selkeät ja sujuvat toimintamallit sekä avoin, oikea-aikainen tiedottaminen ovat avainasemassa asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi koulukorjausten osalta. Koulujen ja päiväkotien korjaukset on saatava kaupungissa tärkeysjärjestyksen ykkösluokkaan ja suunniteltava korjaukset taloudellisesti kestävällä tavalla ja terveys edellä. Tähän tarvitaan virkamiesten taholta lisäpanostamista ja osaamista. Poliittisista päättäjistä on löydyttävä yhteistä tahtoa ja sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. Lapsilla on lakisääteinen oppimisvelvollisuus. Kaupungin tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Sote -uudistus haastaa Espoon sosiaali- ja terveyspalvelut

Lauantai 8.4.2017 klo 7:25 - Mia Laiho

Espoo tuottaa nykyisin omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa edullisemmin kuin monet muut Suomen suuret kaupungit. SOTE -uudistuksessa vuonna 2019 rahat ja palvelujen järjestämisvastuu siirtyvät Uudenmaan maakunnalle.  Rahat kerätään kunnista, mutta rahojen käytöstä päätetään muualla. Espoo ja Uusimaa menettää osan tuloistaan, kun SOTE -varoja siirretään valtion tasausjärjestelmän kautta maakuntiin. Tämä asettaa uusia haasteita myös kunnan muiden palvelujen rahoitukselle. Vuosisadan merkittävimmän muutoksen valmistelu on valitettavasti  tehty maakuntauudistus edellä. Asiakkaan etu on jäänyt muutoksessa rakennettavan byrokratian ja eri valtapyrkimysten jalkoihin.

Muutoksessa päättäjien on huolehdittava ettei Espoon palvelutasosta tingitä.  Muutokset palveluissa on perustuttava aina asiakkaiden tarpeisiin. Valinnanvapauslaissa asiakasta on huomioitu niin että hän voisi jatkossa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan.  Tämä lisännee kilpailua ja vahvistaa asiakkaan asemaa. Tämä voisi muistuttaa asiakkaan näkökulmasta Espoossa jo hyväksi todettua julkisen ja yksityisen terveysaseman rinnakkain toisiaan kirittävää palvelumallia Ison Omenan ja Espoontorin terveysaseman tapaan.

Hallituksen esityksessä valinnanvapauslaiksi on kuitenkin vielä paljon korjattavaa ennen sen käyttöönottoa. Tärkeintä on turvata asiakkaan katkeamaton ja sujuva hoitoketju. On myös määriteltävä tarkasti mitä palveluja kuuluu valinnanvapauden piiriin. Verovaroilla tuotetun hoidon pitää olla aina oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja vaikuttavaa riippumatta siitä tuottaako sen julkinen tai yksityinen taho. Rahat eivät muuten riitä ja potilaita jää hoidotta.  Hoitotietojen on myös siirryttävä sujuvasti eri hoitopaikkojen välillä ettei hoito pirstaloidu ja potilasturvallisuus vaarannu. Uudellemaalle tarvitaan siirtymäaikaa ennen lain voimaan astumista. On tärkeää, että Espoo suurena kaupunkina on aktiivisessa roolissa SOTE-muutoksen eri vaiheissa.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisun avaimet

Lauantai 1.4.2017 klo 0:17 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat mittavat. Tilannetta pahentaa Espoon paikoin täyteen ahdetut koulut. Puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea sisälämpötila ja huono sisäilma aiheuttavat päänsärkyä, hengitystieoireita ja herkistävät allergioille. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen v. 2016 tekemässä tutkimuksessa koulujen huonon sisäilman todettiin heikentävän myös oppimistuloksia. Huono sisäilma voi aiheuttaa lapsillemme ja opettajille terveydellisiä ongelmia eliniäksi. Henkilökunnan sairastumisesta aiheutuu myös kustannuksia sairauspoissaoloina ja pitkittyneinä terveydellisinä haittoina.

Syitä huonoon sisäilmaan on useita: rakennusvaiheessa tehdyt virheet, väärin toteutetut korjaukset ja rakennusten puutteellinen kunnossapito.

Mitä voimme tehdä? Hienojen monumenttien sijaan tulee rakentaa edullisempia, opetuskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. On panostettava riittävän kokoisiin, turvallisiin ja terveisiin tiloihin. Rakentamisen ja korjaamisen suunnittelu, erityisesti valvonta, vaativat osaamista ja lisäpanostusta. Kiinteistöille on laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan suunnitelmien toteutumista. Entisaikojen talonmies -toimintamalli voisi toimia myös tänä päivänä.

Remonttienaikaiset väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä, jotta lasten ei tarvitsisi matkata opiskelemaan toiselle puolelle Espoota. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan, jotta koulujen sisäilmatilanteesta saataisiin mahdollisimman varhain oikea kokonaiskuva lasten ja työntekijöiden terveydentilan osalta. Ongelmiin tulee puuttua viivyttelemättä. Näin voidaan vähentää pysyviä terveyshaittoja. Aikaisen puuttumisen avulla voitaisiin välttää myös kalliit hätäratkaisut ja jäisi enemmän rahaa käytettäväksi koulujen kunnostamiseen ja uusien tilojen rakentamiseen.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kirkko ja kaupunki: Sähköiset palvelut syrjäyttävät ikäihmisiä

Tiistai 28.2.2017 - Mia Laiho

Yhteiskunnan ja yritysten palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa niiden ihmisten asiointia, joille netin käyttö on tuttua ja helppoa. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Monet eivät omista edes tietokonetta, ja yhteistietokoneen käyttö esimerkiksi kirjastossa tuntuu vieraalta.

Erityisesti julkisten ja pankkien palvelujen tulisi olla kaikille tasavertaisesti saatavilla. Ei saa olla niin, että puhelinpalvelussa joutuu odottamaan pitkiä aikoja tai pankissa joutuu maksamaan jopa kymmenen euroa laskun maksamisesta. Tämä ei ole hyvää palvelua. Se tulee kalliiksi eikä ole tasavertaista ihmisten kohtelua.

Ihmisiä ei saa syyllistää tai sakottaa siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. On eri asia syntyä tähän digimaailmaan kuin opetella sen käyttäjäksi iäkkäämpänä.

Yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä nähdä ihmisten rajoitukset sähköisten palvelujen käytössä. Voimme mieluummin olla tyytyväisiä siitä, että kasvokkain tai puhelimen kautta tapahtuvaa asiakaspalvelua edelleen tarvitaan ja ihmisille riittää asiakaspalvelussa vielä työpaikkoja. Ja onhan asioilla käyminen edelleen hyvä tapa saada liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

Mia Laiho

lääketieteen tohtori

kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Länsiväylä: Lapsille ja kodeille vastuuta koepapereiden palautuksesta

Lauantai 28.1.2017 - Mia Laiho

Espoolaiset koululaiset eivät enää automaattisesti saa kokeitaan kotiin vanhemmille näytettäväksi (LV 23.1.2017). Tämä linjaus on erittäin ongelmallinen lapsen koulunkäynnin tukemisen ja yhdenvertaisuuden takia. On hienoa, että koetulokset näkyvät Wilmassa, mutta pelkkä numero ei kerro missä kohdissa lapsi tarvitsee lisää harjoitusta. Vanhempien käsitys lapsen koulun edistymisestä, ja mahdollisista kehittymistarpeista huononee oleellisesti, jos tiedon saaminen tehdään liian hankalaksi. Jos vanhempien pitää pyytää aina erikseen koepapereita, tai sopia erillinen aika opettajalta tutustuakseen niihin, kynnys niiden pyytämiseen kasvaa huomattavasti. Ongelmallista on myös se, että eri puolilla Espoon peruskouluissa toimitaan vaihtelevin käytännöin. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Peräänkuulutankin opetustoimelta yhtenäistä linjausta, joka huomioi lasten tasavertaisen aseman ja jossa arvostetaan vanhempien osuutta lapsensa kasvun ja oppimisen tukena. Nyt tulee vaikutelma, että jonkun yksittäistapauksen perusteella tehdään linjaus, jossa ylitetään aita matalimmalta kohdalta turvatakseen oma selusta ajattelematta sen vaikutuksia lapsen oppimiselle ja kodin merkitykselle oppimisen tukena. Vanhemmilla on oikeus nähdä lapsensa arvioinnit, ja kokeet ovat yksi osa arviointia.

Annetaan mieluummin vastuuta lapsille ja vanhemmille koepapereiden palautuksesta, mikä samalla opettaa lapsia huolehtimaan tehtävistään kuten on vuosikausia toimittu! Tai vaihtoehtoisesti annetaan kopiot koepapereista kaikille oppilaille automaattisesti niitä erikseen pyytämättä. Kun kokeita uuden opetussuunnitelman myötä kuitenkin on vähemmän, niin kyse ei liene suurista kopiointikustannuksista.

Mia Laiho

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kilonpuiston koulun johtokunnan puheenjohtaja

Vastuullinen päättäjä ei lisää alkoholitarjontaa lapsille

Keskiviikko 14.12.2016 - Mia Laiho

Eduskunta on pian käsittelemässä alkoholilain uudistusta, joka sallisi limuviinojen myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Limuviinoissa alkoholia ja virvoitusjuomaa on sekoitettu keskenään. Tämä tulee johtamaan nuorten alkoholin käytön lisääntymiseen, kun alkoholi ei maistu edes alkoholilta ja sitä on helposti saatavilla. Nuoruus on sekä elimistön että henkisen kehittymisen kannalta herkkää aikaa. Nuoren valinnat voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla koko loppuelämään. Miksi tehdä lakimuutoksia, jotka aiheuttavat lapsillemme ja perheille pahoinvointia, inhimillistä kärsimystä ja lisäävät myös yhteiskunnan kustannuksia? Työssäni päivystyksessä näkee käytännössä miten alkoholin käyttö liittyy hyvin usein maksan toiminnan ongelmiin, sydänsairauksiin, sekavuuteen, tapaturmiin, perheväkivaltaan, itsemurhayrityksiin, raiskauksiin, lasten kiireellisiin huostaanottoihin jne. Alkoholi on päihde, joka aiheuttaa riippuvuutta sekä vaikeita aivo-ja sisäelinsairauksia. Halutaanko lisätä lasten riskiä altistua alkoholin haitoille heidän kasvunsa ollessa vielä kesken? Lapsillemme ja nuorillemme tulee turvata mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö ilman alkoholin lisähoukutuksia ja ympäristön painetta mainonnan tai lisätarjonnan kautta. Limuviinat eivät tee meistä kansainvälisiä eurooppalaisia, vaan fiksu alkoholikasvatus rakentuu aivan muilla tavoin. Toivottavasti päättäjät eduskunnassa kantavat vastuunsa, kun lakiesitys menee sinne käsittelyyn.

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, Erikoislääkäri,  kaupunginvaltuutettu

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen

Espoo

Talousbudjetti vuodelle 2017 hyväksyttiin, varhaiskasvatus, opetus,kotihoito huomioitiin

Keskiviikko 7.12.2016 - Mia Laiho

Tänään päätettiin valtuustossa vuoden 2017 talousarviosta. Veroprosentti saatiin pidettyä nykyisellä tasolla. Talouden hallintaan kuuluu menojen järkevä hallinta ja työllisyyden parantaminen. Siinä veroprosentin maltillisena pito ovat avainasemassa. Joidenkin ryhmien, kuten SDP:n, vasemmiston ja vihreiden listalla tuntuu olevan jatkuvasti veroprosentin nostohalut. Ei pidä mennä kuitenkaan siitä mistä aita on matalin, koska se tie ei ole kestävällä pohjalla. Panostetaan työntekoon, ja sen kannattavuuteen. Kun on kannattavaa tehdä työtä, töitä myös otetaan helpommin vastaan ja työn kautta myös verorahoja saadaan palvelujen järjestämiseen.

Vaikka Espoossa on jouduttu laittamaan paljon rahaa mm. metroon, niin kaupunkilaisten palvelut on pystytty tekemään varsin laadukkaasti, mm. päivähoidon ja opetuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä asiakasmittausten mukaan. Lapset ja nuoret huomioitiin budjetissa onneksi niin, että leikkauksista opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta luovuttiin. Tämä turvaa mm. riittävän tuntikehyksen kouluissa, avustajat ja mahdollistaa jatkossakin jakotuntien järjestämisen ja ryhmäkokojen pitämisen maltillisina. Resurssin säilyttäminen oli myös siinä mielessä tärkeää, että uusi opetussuunnitelma sisältää enemmän yksilöllisiä tarpeita ja uudenlaisia opetusmalleja sisältävää opetusta. Toki uusia oppilaita v 2017 on tulossa taas 800, joten rahan suhteen on oltava opetustoimessakin tarkkana. Iltapäivähoidon mahdollisuus pystyttiin myös säilyttämään 2-luokkalaisille. He ovat vielä kovin pieniä koululaisia, koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäivä muuten kotona voi tuntua pitkältä ja turvattomalta. Subjektiiviseen päivähoito-oikeus ja Espoo-lisä säilyivät ennallaan.

Sisäilmaongelmat ovat päiväkotien ja koulujen suhteen ovat nykyään haaste. Investointisuunnitelmassa tämä huomioitiin niin että seuraavalle 10 vuodelle on suunniteltu rakennettavan 9 uutta koulua ja 26 päiväkotia. On varauduttu myös 18 koulun ja 13 päiväkodin peruskorjaukseen. Budjettiin saatiin lisäksi 10 miljoonan lisämääräraha mm. Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulujen korjauksiin ja listalla on myös muita peruskorjauksen tarpeessa olevia kouluja. Tilojen suhteen tarvitaan kuitenkin myös hyvää suunnittelua, tilojen hallintaa ja kiinteistöistä huolehtimista. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut ajamassa ns tyyppikoulu- ja päiväkoti-konseptia. Eli tämä tarkoittaa, että ei suunnitella hienoa, kalliita rakennuksia, vaan perushyviä ja kestäviä rakennuksia, joissa on huomioitu lasten ja työntekijöiden tarpeet varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta. Pääasia että tilat ovat tarkoitukseen sopivat, ja turvalliset, terveet ja kestävät.

Vanhuspalveluiden osalta saatiin lisämäärärahaa palvelujen kehittämiseen. Tätä tarvitaankin erityisesti kotihoidossa, jossa olisi tärkeää löytää sellaisia toiminta- ja organisointitapoja, joiden avulla työssä viihdytään, työ koetaan mielekkääksi ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Espoon uusi sairaala, joka avaa ovensa keväällä 2017 myös tuo uuden mahdollisuuden kehittää avohoidon palveluja yhteistyössä sairaalan kanssa. Hoitoon pääsyn kynnys ei saa myöskään nousta liian korkealle silloin, kun raskaampien ja pidempikestoisten hoidon tarve on.

Pienenä, mutta asukkaita jo pitkään kiusanneen aluepysäköinnin suhteen Kokoomus sai asiaa nitkautettua eteenpäin niin että määrärahan turvin voimme aloittaa vähitellen asteittaisen aluepysäköinnistä luopumisen. Se aloitetaan ensin yhdeltä alueelta, ja siitä tavoitteena sitten laajentaa muualle kaupunkiin. Toivottavasti sakkolappu ei enää jatkossa pilaa niin usean vierailijan päivää. Useinhan sakkoja ovat saaneet juuri ne ihmiset, jotka vierailijoina eivät tunne aluepysäköintijärjestelmää, eivätkä huomaa sen voimassaoloa.

 Lisäksi budjetissa varattiin kaupunginteatteriin suunnitteluun määräraha. Tarkoitus on suunnitella vaihtoehdot teatterin sijoittumiselle Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen. Suunnitellussa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja teatterin sijoittamiselle Kulttuurikeskuksen läheisyydessä, maanpäällisenä tai maanalaisena ratkaisuna.

Erilaisia pöytäkirjamerkintöjä tehtiin myös paljon, mm. liittyen Träskändan kartanon käyttövaihtoehtoihin jatkossa, Espoon uuden sairaalan käyttöasteen korkeana pitämiseen, sairaalan oikeahintaisiin vuodepaikkoihin, ja Espoonlahteen kirjaston rakentamisvaihtoehtojen suunnitteluun.