Yksityisten ihmisten verotietoihin liittyy tietoturva-ja väärinkäytösriskejä

Maanantai 2.11.2020 - Mia Laiho

Vastaamon tietoturvarikoksen myötä 40 000 ihmisen henkilötiedot ovat valuneet verkkoon. Pian tapahtuneen jälkeen eli 3.11 julkaistaan ihmisten verotiedot vuodelta 2019 kaikkien, myös rikollisten ulottuville. Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille listan niiden henkilöiden verotiedoista, joiden Suomeen maksetut ansio- ja pääomatulot olivat edellisvuonna yhteensä vähintään 100 000 euroa. Vetoankin verohallintoon, tiedotusvälineisiin ja hallitukseen, ettei tuloverotuksen tietoja vuodelta 2019 asetettaisi julkiseksi vielä 3.11 ja ilman kontrollointia. Listauksen julkistamiseen liittyy ihmisten turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä uhkia.

Tässä tilanteessa on erittäin kyseenalaista julkaista yksityisistä ihmisistä tällaisia tietoja, jotka sisältävät mm. ihmisten nimen, syntymäajan, tulotiedot ja asuinpaikan. On täysin mahdollista, että kiristys, uhkailu, ilkivalta ja varkaudet voivat kohdentua juuri verotietojen perusteella tehdyn listauksen kautta ihmisiin. Tällaista on tapahtunut myös Suomessa.

Vuonna 2009 tapahtui poikkeuksellinen kidnappaus ja kiristystapaus, jossa perheeltä kiristettiin miljoonia euroja tyttären vapauttamiseksi. Verotietojen julkistaminen sekä median julkaisemat nimi- ja kuvalistat kansalaisten tulotietoineen listaavat samalla tarjottimella rikollisille kidnappaus- ja kiristyskohteet. Tiedot ovat nykyisin vielä helpommin saatavilla, kun ne ovat sähköisessä muodossa ja napinpainalluksen takana.

Viime vuonna kansalaisille annettiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastustaa tietojen luovuttamista ilmoittamalla verohallinnolle 1.10 mennessä kiellosta. Taustalla on EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR.

Verohallinto päätti kyseisestä päivämäärästä käytännön syistä eli 1.10 päivämäärä ei perustu lakiin.

Omien tietojen julkistamisen kieltomahdollisuutta ei ole viestitty ihmisille juurikaan, eikä se enää hyödytä Vastaamon uhreja, koska Vastaamon tietoturvarikos nousi esille vasta 1.10 jälkeen, jolloin Verohallinto ei enää ota vastaan kieltoilmoituksia.

Verotietojen julkisuustietojen kielto pitäisi pystyä tekemään esim. veroilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Harmaan talouden kitkemiseen ja julkisten virkojen palkkioiden esiin nostamiselle täytyy löytyä muitakin keinoja kuin kaikkien suomalaisten verotietojen julkisuus.

Vetoankin verovirastoon, hallitukseen ja mediaan, että tietojen julkistamisen kiellon määräaikaa pidennettäisiin, jotta kaikilla niillä kansalaisilla, joilla on siihen perusteltu tarve, ehtisivät tehdä kiellon. Myös Vastaamon tietoturvarikosten uhreja kohtaan on kohtuutonta lisätä yhteiskunnan taholta riskejä tulla hyväksikäytetyksi.

Tulevaisuudessa on myös syytä arvioida, liittyykö verohallinnon sähköiseen rekisteriin turvallisuusriskejä ja uudenlaisia uhkia ihmisten kannalta. Onko järkevää yhteiskunnan taholta tarjota kuin tarjottimella rikollisille kansalaistemme tulo- ja henkilötietoja ja lisätä tätä kautta riskejä hyväksikäytölle?

Verohallinnon olisi syytä merkitä myös ylös, kuka pyytää kenenkin tietoja. Jälkikäteen voisi tällöin esim. rikoksen sattuessa tarkastaa, kuka on käynyt tiedoissa. Tämä parantaisi uhrin asemaa.

Digitalisaation myötä yhteiskunta on muuttunut ja se asettaa haasteensa sekä tietoturvan tasolle, että ihmisten yksityisyydelle. Tämän takia nykyistä lainsäädäntöämme pitäisi pystyä arvioimaan uudelleen nykymaailman tietoturvallisuus uhkien valossa. Digitalisaatio on mennyt jättiloikin eteenpäin, mutta laki on jäänyt taakse. Ihmisen yksityisyyttä ja turvallisuusuhkia pitää pystyä ehkäisemään myös verkossa.

Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vastaamo, tietoturva, rikollisuus, identiteettuvarkaus, tietosuoja, vero

Missä mennään SOTE-uudistuksessa?

Keskiviikko 27.1.2016 - Mia Laiho

Kunnilta on pyydetty lausuntoa liittyen hallituksen linjauksiin itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Ongelmallista on, että kuntien on annettava lausunto tilanteessa, jossa itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden perustavaa laatua olevat periaatteet kuten rahoituksen järjestäminen on vielä suunnittelematta. Espoo kuten muutkin kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa siis hyvin vähäisillä perustiedoilla tulevasta rakenteesta.  Espoon lausuntoa valmisteltiin ja muokattiin sekä sosiaali-ja terveyslautakunnassa, Kaupunginhallituksessa ja päätettiin lopullisesti valtuustossa 25.1. Haluan nostaa hallituksen esityksestä esille muutamia kohtia.

Uudenmaan alueen suuri koko. Uudenmaan maakunta on 23-kertaa suurempi väestömäärältään kuin pienin maakunta. Mielestäni  lakiesityksen ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: Ensimmäinen ratkaisumalli olisi, että SOTE-alueiden määrää on tarkasteltava uudelleen, ja selkeästi vähennettävä niitä, jotta lakiesitys voisi jotenkin toimia näillä laajemmilla väestöpohjilla. Uudenmaan väestö on yli 1,6 miljoonaa, kun taas pienimmällä SOTE-alueella 200 000 asukkaan luokkaa. Hienoinen ero siis. Tottakai väestöpohja vaikuttaa myös siihen, miten palvelut järjestetään. Ei voida oikein sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin. No, tämä ensimmäinen vaihtoehto tuskin on realistinen, olihan hallitus vaarassa kaatua sen takia että itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden määrästä oli vaikea löytää yhteisymmärrystä puolueiden kesken. Toinen vaihtoehto on että Uudenmaan alueelle on säädettävä erityislaki, joka ottaa huomioon Uudenmaan suuren koon ja alueen erityispiirteet (kuten hintataso, syrjäytyneet, maahanmuuttajat, monikielisyys). Tämä olisi vähintä mitä SOTE:n eteen Uudenmaan aluetta ajatellen pitäisi tehdä. Erityislaissa voisi tarkastella myös tuotannollisten SOTE-alueiden mahdollistamista, jotta vaikutusmahdollisuudet palveluihin olisivat paremmat ja palvelujen tuotanto olisi lähempänä ihmisiä.

Rahoitus ja SOTE-kustannukset.  Lähtökohtana tulee olla ettei kuntalaisten veroaste saa nousta. Tästä on pidettävä kiinni myös pidemmällä aikavälillä. Suomen heikentyneessä taloustilanteessa kustannusten hallintaan olisi muutoksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa kuntien sosiaali- ja terveystoimen resurssit eivät voi kasvaa palvelujen kysyntää vastaavasti. Samalla rahalla pitää siis saada aikaan siis enemmän palveluita. Asioita pitää pystyä tekemään järkevämmin, hyödyntämään sähköisiä palveluita ja kohdentamaan kasvotusten asiakaspalvelua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Miten määritellään valinnanvapaus? Mitkä palvelut ja millä kriteereillä kuuluvat julkisen rahoituksen piiriin. Mitä palveluja ja minkä verran maksetaan verorahoilla? Tarvitaan yhtenäiset kriteerit valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Olisi keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat asukkaille terveyshyötyä. 

Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut tulisi järjestää lähellä ihmistä, matalalla kynnyksellä. Byrokratia ei saa viedä niitä liian kauas asukkaista. Nykyisessä esityksessä on vaarana että byrokratia lisääntyy, ja palvelut keskittyvät ja karkaavat yhä kauemmaksi asukkaista.

Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Tämä tulisi hallituksen muistaa SOTE-lain valmistelussa. Olisi erittäin ikävää sekä asiakkaiden, palvelujen saatavuuden ja koko Suomena talouden kannalta, jos SOTE-uudistus epäonnistuu eri puolueiden omien valtapyrkimysten ja keskustan ajaman aluepolitikoinnin takia. SOTE-uudistus ei saa jäädä maakuntauudistuksen jalkoihin. Uudistus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Kansanedustajien tulisi muistaa edustavansa koko Suomea päätöksiä. Tässä on kuitenkin niin suurista asioista kysymys.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, palvelut, sosiaali-ja terveydenhuolto, rahoitus, veroaste

SoTe-uudistukseen järkeä

Keskiviikko 4.3.2015 - Mia Laiho

Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe)uudistus on seuraavan eduskuntakauden suurin yksittäinen uudistus. Kuntien menoista yli puolet koostuu sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksista. Ei ole yhdentekevää miten SoTe-uudistus toteutetaan. SoTe-uudistuksessa on kyse isoista rahoista ja ihmisten palveluista. SoTe-uudistuksen ratkaisulla on merkittävät vaikutukset talouden tasapainoon, työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan esittämän SoTe-esityksen pohjalla ei ole ollut käytössä kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tähän mennessä saatujen laskelmien perusteella useimpien Uudenmaan kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi, mikä tarkoittaisi käytännössä kunnallisveroprosentin nousua. Kustannusten hallinnan kannalta olennaiset ennaltaehkäisevät palvelut ovat jääneet esitetyissä malleissa huomiotta, ja kannustimet niiden toteuttamiseen puuttuvat. Samanaikainen järjestämis-ja tuottamisvastuu asettaa myös haasteita terveelle kustannuksia hillitsevälle kilpailulle.

SoTe-uudistus on tehtävä huolellisen suunnittelun, todellisten lukujen ja taloudellisesti kestävän rahoitusmallin pohjalta. Valmisteluprosessin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Demokratiaan kuuluisi myös että kuntia kuultaisiin ennen lopullista päätöstä. Hyvään kokonaisratkaisuun ei ole pikatietä. Nyt on mentävä palvelut ja kestävä talous edellä. Tätä massiivia meitä jokaista koskettavaa uudistusta ei pidä pilata liialla kiireellä ja poliittisella pelillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe-uudistus, peruspalvelut, asiakas, kunnallisveroprosentti

Talousarvioneuvotteluissa kunnallisvero ei nouse, Espoo-lisä säilyy, tukea omaishoitoon ja kouluavustajiin

Lauantai 15.11.2014 - Mia Laiho

Valtuustoryhmän sisällä eri puolueiden välillä on eilen saavutettu neuvottelutulos vuoden 2015 kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Sosiaali- ja terveystoimi saa lisärahaa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi  0,4 miljoonaa euroa.Näillä näkymin kunnallisvero tulee pysymään 18.0%:ssa. Tuloveroprosentin säilyminen ennallaan on tärkeää ostovoiman säilymisen ja talouden pitämiseksi vireänä. Esityksessä ollut kotihoidon tuen Espoo-lisä tulee säilymään myös v2015. Olisikin ollut perheitä kohtaan kohtutonta muuttaa perusteita näin nopealla aikataululla, kun perheet ovat suunnitelleet hoitojärjestelyt jo sillä oletuksella että se säilyy.  Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin ja  perhe- ja sosiaalipalveluihin. Kouluavustajia tulee olla riittävästi, jotta oppilaat saavat riittävän tuen opetuksen mukana pysymisessä ja kouluavustajilla on merkitystä myösluokan työrauhalle, ja kaikkien luokan oppilaiden hyvinvoinnille. Minusta merkittävää on myös että erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon saadaan lisätukea. Espoossa omaishoidon kriteerit eivät saa olla muita kuntia tiukemmat. Omaishoitajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Ilman heidän panostaan, kotihoito ei monesti onnistuisi, mikä tarkoittaisi raskaampaa ja kalliimpaa hoitomuotoa laitoksessa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.  Espoossa kaavoitus on ollut hidasta, ja prosessi on ollut hidasta ja paikoin tehotontakin. Siihen on luvassa nopeuttamista. Talousarvioehdotuksesta valtuuston päätöksentekoon tulee ensimmäiseksi tuloveroprosentti 17.11.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talousarvioneuvotteluissa Espoo-lisä säilyy, kunnallisvero ei nouse, omaishoitoon ja kouluavustajille lisätukea