Työterveyshuollosta mallia perusterveydenhuoltoon

Perjantai 13.5.2022 - Mia Laiho

Julkisesti esitetty kritiikki työterveyshuoltoa kohtaan on hämmästyttävää. Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ohella hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon järjestelmästämme.

On erikoinen ajatus, että haluttaisiin rikkoa toimivaa vain sen takia, ettei muu julkinen perusterveydenhuolto toimi. Ongelman ydin ei ole työterveyshuolto, vaan aliresursoitu ja riittämätön julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Useat yritykset tarjoavat myös sairaanhoitoa, mikä on sekin järkevää. Sairausongelmiin on tartuttava ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairauslomilta, jotka kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta edullinen järjestelmä, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Työterveyshuollossa on varmasti myös kehitettävää, erityisesti sairaanhoidossa, jonka saatavuus ja sisältö vaihtelevat työnantajasta riippuen.Erityisesti työterveyshuollossa käytössä olevasta vastuulääkäri-hoitaja-mallista on hyviä kokemuksia, sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Vastuulääkärihoitajamallilla voisi parantaa myös julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta sekä laatua, ja se toisi toimintaan jatkuvuutta. Ei olisi mitään järkeä romuttaa toimivaa järjestelmää, vaan työterveyshuollosta voisi ottaa mallia myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Ikäihmisillä, lapsiperheillä, opiskelijoilla ja työttömillä on myös oikeus päästä hoitoon kohtuuajassa ja saada laadukkaita palveluja.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 13.5.2022

Länsiväylä: Lapsille ja kodeille vastuuta koepapereiden palautuksesta

Lauantai 28.1.2017 - Mia Laiho

Espoolaiset koululaiset eivät enää automaattisesti saa kokeitaan kotiin vanhemmille näytettäväksi (LV 23.1.2017). Tämä linjaus on erittäin ongelmallinen lapsen koulunkäynnin tukemisen ja yhdenvertaisuuden takia. On hienoa, että koetulokset näkyvät Wilmassa, mutta pelkkä numero ei kerro missä kohdissa lapsi tarvitsee lisää harjoitusta. Vanhempien käsitys lapsen koulun edistymisestä, ja mahdollisista kehittymistarpeista huononee oleellisesti, jos tiedon saaminen tehdään liian hankalaksi. Jos vanhempien pitää pyytää aina erikseen koepapereita, tai sopia erillinen aika opettajalta tutustuakseen niihin, kynnys niiden pyytämiseen kasvaa huomattavasti. Ongelmallista on myös se, että eri puolilla Espoon peruskouluissa toimitaan vaihtelevin käytännöin. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Peräänkuulutankin opetustoimelta yhtenäistä linjausta, joka huomioi lasten tasavertaisen aseman ja jossa arvostetaan vanhempien osuutta lapsensa kasvun ja oppimisen tukena. Nyt tulee vaikutelma, että jonkun yksittäistapauksen perusteella tehdään linjaus, jossa ylitetään aita matalimmalta kohdalta turvatakseen oma selusta ajattelematta sen vaikutuksia lapsen oppimiselle ja kodin merkitykselle oppimisen tukena. Vanhemmilla on oikeus nähdä lapsensa arvioinnit, ja kokeet ovat yksi osa arviointia.

Annetaan mieluummin vastuuta lapsille ja vanhemmille koepapereiden palautuksesta, mikä samalla opettaa lapsia huolehtimaan tehtävistään kuten on vuosikausia toimittu! Tai vaihtoehtoisesti annetaan kopiot koepapereista kaikille oppilaille automaattisesti niitä erikseen pyytämättä. Kun kokeita uuden opetussuunnitelman myötä kuitenkin on vähemmän, niin kyse ei liene suurista kopiointikustannuksista.

Mia Laiho

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kilonpuiston koulun johtokunnan puheenjohtaja

Vastuullinen päättäjä ei lisää alkoholitarjontaa lapsille

Keskiviikko 14.12.2016 - Mia Laiho

Eduskunta on pian käsittelemässä alkoholilain uudistusta, joka sallisi limuviinojen myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Limuviinoissa alkoholia ja virvoitusjuomaa on sekoitettu keskenään. Tämä tulee johtamaan nuorten alkoholin käytön lisääntymiseen, kun alkoholi ei maistu edes alkoholilta ja sitä on helposti saatavilla. Nuoruus on sekä elimistön että henkisen kehittymisen kannalta herkkää aikaa. Nuoren valinnat voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla koko loppuelämään. Miksi tehdä lakimuutoksia, jotka aiheuttavat lapsillemme ja perheille pahoinvointia, inhimillistä kärsimystä ja lisäävät myös yhteiskunnan kustannuksia? Työssäni päivystyksessä näkee käytännössä miten alkoholin käyttö liittyy hyvin usein maksan toiminnan ongelmiin, sydänsairauksiin, sekavuuteen, tapaturmiin, perheväkivaltaan, itsemurhayrityksiin, raiskauksiin, lasten kiireellisiin huostaanottoihin jne. Alkoholi on päihde, joka aiheuttaa riippuvuutta sekä vaikeita aivo-ja sisäelinsairauksia. Halutaanko lisätä lasten riskiä altistua alkoholin haitoille heidän kasvunsa ollessa vielä kesken? Lapsillemme ja nuorillemme tulee turvata mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö ilman alkoholin lisähoukutuksia ja ympäristön painetta mainonnan tai lisätarjonnan kautta. Limuviinat eivät tee meistä kansainvälisiä eurooppalaisia, vaan fiksu alkoholikasvatus rakentuu aivan muilla tavoin. Toivottavasti päättäjät eduskunnassa kantavat vastuunsa, kun lakiesitys menee sinne käsittelyyn.

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, Erikoislääkäri,  kaupunginvaltuutettu

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen

Espoo