Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Torstai 22.11.2018 klo 23:50 - Mia Laiho

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Alkuviikosta eduskunnassa käsiteltiin Suomen ensimmäistä liikuntapoliittista selontekoa. Tällä viikolla on vietetty myös lasten oikeuksien päivää.  Liikunnalla on merkittäviä terveysvaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle iästä riippumatta. Lasten ja nuorten osalta on erittäin huolestuttavaa, että heidän keskimääräinen fyysinen kuntonsa on huonontunut jatkuvasti. Huomioitavaa on, että digitaaliset älylaitteet haukkaavat nykyään aikamoisen osan monen lapsen ja nuoren ajasta. Toki nykyäänkin on erittäin paljon liikkuvia lapsia ja nuoria, mutta taas myös paljon fyysisesti hyvin vähän liikkuvia. Liikunnan osalta voidaankin sanoa, että liikunnan määrän erot osaltaan lisäävät terveyseroja, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle, sillä se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti mm. tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Lapsuudessa kehittynyt suhde liikuntaan ja liikunnan vaikutukset heijastuvat suoraan aikuisiän liikkumistottumuksiin.

Lasten liikkumisen lisäämisessä oleellinen merkitys on kodin antamalla mallilla, vanhempien tuella, liikkumiseen kannustavalla ilmapiirillä, asianmukaisilla liikuntavälineillä sekä lapsen liikuntatoiveiden kuuntelemisella. Kotona lapset voivat saada mallin liikunnan kuulumisesta olennaisena osana normaaliin arkeen. Liikunnan ohella on muistettava myös riittävä levon ja unen saanti sekä terveellinen ravinto.

Kun liikunta ei kuitenkaan kuulu kaikkien perheiden arkeen, ja kodin antamalla mallilla on tärkeä merkitys, niin miten sitten saadaan liikunta osaksi meidän kaikkien lasten elämää? Tässä tärkeässä asemassa ovat neuvolat, päiväkodit ja koulut. Ohjataan liikuntapalvelujen pariin, luontoon, liikunnallisiin leikkeihin ym. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.  Jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päiväkotipäivään tätäkin enemmän. Liikunnan tulee olla mielekästä ja kivaa. Ei tehdä siitä pakkopullaa, vaan annetaan lasten ja nuorten itse vaikuttaa liikkumisen sisältöön. Mielestäni on hyvä jatkossa pohtia myös peruskoululiikunnan numeerisen arvioinnin tarpeellisuutta. Asia jakaa mielipiteitä. Itse näen koululiikunnan tavoitteen olevan, että lapset ja nuoret nauttivat liikunnasta ja ottavat liikunnan osaksi omaa arkeaan ja mahdollisesti joku saa siitä itselleen harrastuksenkin.   

Alkuviikosta julkistetun Kokoomuksen lapsi- ja perheohjelman mukaisesti kannustetaan päiväkoteja ja kouluja tekemään jatkossa yhteistyötä paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa sekä järjestämään esimerkiksi laji- ja harrastuskokeiluja koulupäivien ohessa. Tämän lisäksi suunnitellaan lasten ja nuorten harrastuspassi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harrastamista, joille harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Harrastuspassin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harrastuskertoja tuetusti mieleisistään paikoista.

Harrastukset lisäävät lapsen ja nuoren sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta muiden ikäistensä kanssa, mikä on merkityksellistä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Liikunta on parasta sairauksien ehkäisyä, oli sitten kyse fyysisistä tai psyykkisistä sairauksista. Mielekäs tekeminen vähentää myös riskiä päihteiden väärinkäytölle. Pidetään lapsemme ja itsemme liikkeessä! Se kantaa takuuvarmasti hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, liikunta, koulu, varhaiskasvatus, ylipaino, masennus

Talousbudjetti vuodelle 2017 hyväksyttiin, varhaiskasvatus, opetus,kotihoito huomioitiin

Keskiviikko 7.12.2016 - Mia Laiho

Tänään päätettiin valtuustossa vuoden 2017 talousarviosta. Veroprosentti saatiin pidettyä nykyisellä tasolla. Talouden hallintaan kuuluu menojen järkevä hallinta ja työllisyyden parantaminen. Siinä veroprosentin maltillisena pito ovat avainasemassa. Joidenkin ryhmien, kuten SDP:n, vasemmiston ja vihreiden listalla tuntuu olevan jatkuvasti veroprosentin nostohalut. Ei pidä mennä kuitenkaan siitä mistä aita on matalin, koska se tie ei ole kestävällä pohjalla. Panostetaan työntekoon, ja sen kannattavuuteen. Kun on kannattavaa tehdä työtä, töitä myös otetaan helpommin vastaan ja työn kautta myös verorahoja saadaan palvelujen järjestämiseen.

Vaikka Espoossa on jouduttu laittamaan paljon rahaa mm. metroon, niin kaupunkilaisten palvelut on pystytty tekemään varsin laadukkaasti, mm. päivähoidon ja opetuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä asiakasmittausten mukaan. Lapset ja nuoret huomioitiin budjetissa onneksi niin, että leikkauksista opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta luovuttiin. Tämä turvaa mm. riittävän tuntikehyksen kouluissa, avustajat ja mahdollistaa jatkossakin jakotuntien järjestämisen ja ryhmäkokojen pitämisen maltillisina. Resurssin säilyttäminen oli myös siinä mielessä tärkeää, että uusi opetussuunnitelma sisältää enemmän yksilöllisiä tarpeita ja uudenlaisia opetusmalleja sisältävää opetusta. Toki uusia oppilaita v 2017 on tulossa taas 800, joten rahan suhteen on oltava opetustoimessakin tarkkana. Iltapäivähoidon mahdollisuus pystyttiin myös säilyttämään 2-luokkalaisille. He ovat vielä kovin pieniä koululaisia, koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäivä muuten kotona voi tuntua pitkältä ja turvattomalta. Subjektiiviseen päivähoito-oikeus ja Espoo-lisä säilyivät ennallaan.

Sisäilmaongelmat ovat päiväkotien ja koulujen suhteen ovat nykyään haaste. Investointisuunnitelmassa tämä huomioitiin niin että seuraavalle 10 vuodelle on suunniteltu rakennettavan 9 uutta koulua ja 26 päiväkotia. On varauduttu myös 18 koulun ja 13 päiväkodin peruskorjaukseen. Budjettiin saatiin lisäksi 10 miljoonan lisämääräraha mm. Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulujen korjauksiin ja listalla on myös muita peruskorjauksen tarpeessa olevia kouluja. Tilojen suhteen tarvitaan kuitenkin myös hyvää suunnittelua, tilojen hallintaa ja kiinteistöistä huolehtimista. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut ajamassa ns tyyppikoulu- ja päiväkoti-konseptia. Eli tämä tarkoittaa, että ei suunnitella hienoa, kalliita rakennuksia, vaan perushyviä ja kestäviä rakennuksia, joissa on huomioitu lasten ja työntekijöiden tarpeet varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta. Pääasia että tilat ovat tarkoitukseen sopivat, ja turvalliset, terveet ja kestävät.

Vanhuspalveluiden osalta saatiin lisämäärärahaa palvelujen kehittämiseen. Tätä tarvitaankin erityisesti kotihoidossa, jossa olisi tärkeää löytää sellaisia toiminta- ja organisointitapoja, joiden avulla työssä viihdytään, työ koetaan mielekkääksi ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Espoon uusi sairaala, joka avaa ovensa keväällä 2017 myös tuo uuden mahdollisuuden kehittää avohoidon palveluja yhteistyössä sairaalan kanssa. Hoitoon pääsyn kynnys ei saa myöskään nousta liian korkealle silloin, kun raskaampien ja pidempikestoisten hoidon tarve on.

Pienenä, mutta asukkaita jo pitkään kiusanneen aluepysäköinnin suhteen Kokoomus sai asiaa nitkautettua eteenpäin niin että määrärahan turvin voimme aloittaa vähitellen asteittaisen aluepysäköinnistä luopumisen. Se aloitetaan ensin yhdeltä alueelta, ja siitä tavoitteena sitten laajentaa muualle kaupunkiin. Toivottavasti sakkolappu ei enää jatkossa pilaa niin usean vierailijan päivää. Useinhan sakkoja ovat saaneet juuri ne ihmiset, jotka vierailijoina eivät tunne aluepysäköintijärjestelmää, eivätkä huomaa sen voimassaoloa.

 Lisäksi budjetissa varattiin kaupunginteatteriin suunnitteluun määräraha. Tarkoitus on suunnitella vaihtoehdot teatterin sijoittumiselle Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen. Suunnitellussa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja teatterin sijoittamiselle Kulttuurikeskuksen läheisyydessä, maanpäällisenä tai maanalaisena ratkaisuna.

Erilaisia pöytäkirjamerkintöjä tehtiin myös paljon, mm. liittyen Träskändan kartanon käyttövaihtoehtoihin jatkossa, Espoon uuden sairaalan käyttöasteen korkeana pitämiseen, sairaalan oikeahintaisiin vuodepaikkoihin, ja Espoonlahteen kirjaston rakentamisvaihtoehtojen suunnitteluun.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, lukiot, tuntikehys, jakotunnit, teatteri, Espoon sairaala, kotihoito