Valtuustoaloite Laaksolahden jääurheilutoiminnan säilyttämiseksi

Maanantai 29.4.2019

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN JÄÄURHEILUTOIMINNAN SÄILYTTÄMISEKSI

 

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistoa kehitetään niin, että kaupunki pystyy takaamaan alueen jääurheilutoiminnan jatkamisen myös jatkossa.

Uusimmat esitetyt suunnitelmat Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseksi tulisivat käytännössä lopettamaan jääurheilutoiminnan Laaksolahdesta ja näin koko Pohjois-Espoon alueelta. Tämä ei missään suhteessa tue kaupungin tavoitteita olla ympäristöystävällinen tai taata kaupungin eri alueille yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa.

Vuoteen 2010 saakka Laaksolahdessa oli käytännössä yhteensä kaksi jäähallia (kaksi kaukaloa). Toisen hallin sulkeuduttua kattorakenteissa ilmenneiden ongelmia vuoksi, ainoaksi jäähalliksi on jäänyt vanha harjoitushalli. Tämän toiminta voi sellaisenaan jatkua 2020 alkupuolelle saakka. Kaupungin suunnitelmissa on tämän jälkeen korvata halli pelkällä ulkoluisteluradalla ja keskittää jääurheilutoimintaa Latokaskeen, Matinkylään ja Espoonlahteen. Laaksolahden urheilupuiston painopistettä kaupunki haluaa ohjata enemmän niin sanottuun vapaa-ajan liikuntaan.

Tämä on täysin käsittämätöntä koko Pohjois-Espoon kannalta. Alueella toimii useita jääurheiluseuroja ja ryhmiä, jotka käyttävät Laaksolahden jäähallia. Espoon Kiekkoseuralla on kilpailu ja harrastustoimintaa niin aikuisten jääkiekossa, tyttöjen ja poikien jääkiekossa sekä ringetessä. Myös taitoluisteluseurat ovat käyttäneet Laaksolahden hallia. Tällä nykyisellä suunnitelmalla olla rakentamatta jäähallia Laaksolahteen kaupunki haluaa ohjata noin tuhannen lapsen ja nuoren harrastamisen kymmenien kilometrien päähän pohjois-Espoosta etelä-Espooseen, jonne julkisilla kulkeminen on huonojen yhteyksien vuoksi lähes mahdotonta. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että jääurheilun harrastajat tulisivat ohjautumaan etelä-Vantaan sekä Kauniaisten seuroihin, joissa on tarjota lähiliikuntapaikka.

Me valtuutetut vaadimme, että Laaksolahden urheilupuiston uusimpaan suunnitelmaan lisätään vahva painopiste jääurheiluun. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhan jäähallin sulkeuduttua parin vuoden sisällä tilalle rakennetaan uusi jäähalli.  Tähän on budjetoitava varat heti seuraavaan budjettiin. Perustamme vaatimuksemme Espoo liikkuu periaatteen pohjalle, jossa halutaan taata lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa kaikkialla Espoossa. Toisekseen ratkaisu, jossa lähiliikuntapaikkoja näin suurilta alueilta ja seuroilta suljetaan tulisi lisäämään entisestään yksityisautoilua, jota emme voi missään olosuhteissa hyväksyä.

Mia Laiho (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk) 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustoaloite, liikunta, urheilu, Espoo

Kaupungintalolle ei onneksi suojelumerkintää

Tiistai 18.11.2014 - Mia Laiho

Valtuustossa käytiin jälleen kerran kiivasta keskustelua, mistäpä muusta kuin Kaupungintalosta. Ohessa oma kannanottoni pitämässäni  valtuustopuheenvuorossa asiaan.

Virastokeskuksen asemakaavan hyväksyminen on Espoon keskuksen kehittämisen kannalta oleellisessa roolissa, ja kaava onkin saatava pian eteenpäin. Mitä tulee Kaupungintalon purkamis- tai säilyttämis-asetelmaan, olen ilmaissut oman näkökantani jo aiemmin, ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä että rakennus tulee purkaa ja rakentaa jotain muuta järkevää tilalle sitten jossain vaiheessa kun meillä on siihen varaa.

 Meillä on Espoossa sisäilmaongelmaisia kouluja, kasvava väestö, kasvava palvelutarve, lisääntyvä päivähoidon tarve, kouluja tarvitaan lisää, vanhukset tarvitsevat palveluja. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa laittaa rahaa huonokuntoiseen taloon tai seisottaa sitä tyhjillään ja maksaa vuosittain vähintään kymmeniä tuhansia sen ylläpidosta.

Täytyykin ihmetellä että valtuustossa päättäjät pyörittävät tällaista asiaa vuodesta toiseen. Onko tämä sitä keskustelua mitä oikeasti tarvitaan, ja onko tämä sitä keskustelua mitä kuntalaiset haluavat? Mitä tämä jatkuva asian vellominen kertoo meidän päätöksenteosta? Minusta Espoossa on paljon huomattavasti tärkeämpiä asioita ratkaistaviksi ja kehitettäviksi. Täällä on toki mahdollisuus keskustella asiasta, mutta on harmillista että monet muut tärkeät asiat jäävät taka-alalle tämän keskustelun ottaessa pääroolin.

 Pidän itse vanhoista rakennuksista, ja esineistä ja tiedän kokemuksesta että niistä luopuminen on vaikeaa. Jossain olisi oltava myös suojelun ja säilyttämisen raja. Kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista vain sen takia että se on vanhaa. Espoon taloustilanne on haastava, ja lähitulevaisuudessa ei ole luvassa ruusuisempia aikoja. Olenkin sitä mieltä että meidän tulee nyt keskittää voimavaramme kuntalaisten palvelujen turvaamiseen. Vastustan kaupungintalon suojelumerkintää. Suojelumerkintä tarkoittaisi lisää rahanmenoa, mikä vaikuttaisi myös kuntalaisten saamiin palveluihin. Tällaista rahankäyttöä  en voi veronmaksajana ja päättäjänä hyväksyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, kaupungintalo, purkaminen

Lämmin kiitos luottamuksesta kirkkovaltuustovaalissa

Tiistai 11.11.2014 - Mia Laiho

Sain kunnian tulla valituksi Espoon seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon seurakuntavaaleissa, joiden viimeinen äänestyspäivä oli viime sunnuntaina 9.11. Lämmin ja nöyrä kiitos teille kaikille saamastani luottamuksesta. Suhtaudun nöyrästi ja kunnioituksella tulevaa luottamustehtävää kohtaan. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättäävä elin, jossa tehdään päätökset mm. talousarviosta, hyväksytään seurakuntayhtymän suuntalinjat, tehdään päätöksiä seurakunnan kiinteistöistä ja päätetään kirkollisverosta.

Olettaisin että suhteeni kirkkoon on aika samanlainen kuin nähdäkseni suurimmalla osalla meistä. Olen kasvanut tavallisessa suomalaisessa perheessä, jossa meitä oli vanhempien lisäksi kolme lasta. Kodissamme uskonto on näkynyt kirkollisten toimitusten, kuten ristiäiset, rippijuhlat, häät ja valitettavasti myös välillä suvun hautajaisten muodossa. Joulukirkko kuuluu perinteisiin. Pidän tärkeänä lähimmäisistä välittämistä, lähimmäistemme hyvää kohtelua, ja heikommista huolehtimista. Mielestäni olisi tärkeää että seurakunta voisi olla meitä jokaista varten, ja samalla tuki ja turva eri elämänvaiheissa silloin kun koemme sitä tarvitsevan. Jokaisella seurakuntalaisella tulee olla mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan enemmän tai vähemmän, kukin omien tarpeidensa ja toiveensa mukaan. Koen tärkeänä erityisesti lasten ja nuorten parissa tehtävän työn, ja heidän kasvun tukemisen yhdessä perheiden kanssa. Nuoret käyttävät myös paljon sosiaalista mediaa. Tavoittaaksemme nuoret, seurakunnan on oltava uudessa kehityksessä mukana.  Ikäihmisille seurakunnan toiminnan kautta on mahdollisuus tarjota tukea uskossa, luottamusta elämään, sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäistä yksinäisyyttä.

Elämme taloudellisesti haasteellisia aikoja, minkä takia järkevä ja huolellinen taloudenhoito on myös kirkossa tärkeää huomioida. Kirkon sisällä on kyettävä löytämään uudenlaisia taloudellisesti järkeviä toimintamalleja ilman kirkollisveron nostoa. Samalla on huolehdittava siitä että voimme ylläpitää laadukkaina ne palvelut, jotka ovat meille tärkeitä. Tartun avoimin mielin ja innostuneena tähän uuteen luottamustehtävään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, kirkkovaltuusto, talous, toiminta, arvot

Kaupungintalon kohtaloa käsiteltiin valtuustossa

Tiistai 19.8.2014 - Mia Laiho

Valtuustossa käytiin eilen vilkas keskustelu Kaupungintalon kohtalosta, peruskorjatako vai ei ja mitä sinne tulisi sijoittaa. Taustalla oli demareiden valtuustoaloite, jossa ehdotettiin että kaikki nuorten palvelut sijoitetaan korjattuun Kaupungintaloon. Aloitteen tekijä tosin muutti aloitettaan käsittelyn aloittamisen jälkeen niin että hän poisti ”kaikki” sanan.

Kaupungintalo on oman aikataulunsa luomus, hyvässä ja pahassa. Toiset tykkää, toiset ei.  Kaupungintalon kohtalo  liittyy virastokeskuksen asemakaavamuutokseen, joka on tulossa valtuustoon todennäköisesti vielä tulevan syksyn aikana. Tuolloin valtuustossa me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa Kaupungintalon kohtaloon. Itselläni on selvä kanta: Purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto.  Korjaaminen vaatisi erittäin laajan ja kalliin peruskorjauksen, jos se säilytettäisiin. Meillä on Espoossa huomattavasti tärkeämpää käyttöä tuolle rahalle. Meillä on esim. useita kouluja, jotka vaativat peruskorjausta ja myös kouluja ja päiväkoteja, joiden sisäilmassa on ongelmia. Espoossa ei ole myöskään akuuttia toimistotilan tai liiketilan tarvetta, joten rakennuksen peruskorjaus toimistotiloiksi kuten aiemmissa suunnitelmissa on ehdotettu, kuulostaa myös kovin erikoiselta.

Olen itse antiikin ystävä ja pidän vanhoista rakennuksista. Tämä rakennus on kuitenkin mielestäni jotain aivan muuta kuin kulttuurihistoriallista arvokasta perintöä, johon rakennuksen säilyttämistä kannattavat vetoavat. Jossain olisi oltava myös suojelun ja säilyttämisen raja. Kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista vain sen takia että se on vanhaa.

Pidin myös puheenvuoron Kaupungintalo-asiassa. En kannattanut valtuustoaloitetta jo yksin siitä syystä että minusta sitä ei tulisi peruskorjata vaan purkaa edellä mainituista syistä. Lisäksi kaksi perustetta, miksen halua sinne keskitettävän nuorten palveluja:
1. Miksi juuri nuorten palvelut tulisi sijoittaa tähän rakennukseen? Rakennus on tällä hetkellä käyttökelvottomassa kunnossa, siellä on mm. asbestia ja vaikka se peruskorjattaisiin en lähtisi sijoittamaan sinne etunenässä lapsia tai nuoria. Lasten ja nuorten terveyden suhteen en halua ottaa mitään riskiä.

2. Halutaanko oikeasti keskittää Espoon nuorten palvelut yhteen paikkaan? Onko se lähipalvelua, jos ympäri Espoota nuorten palvelut keskitetään sinne? Haluavatko nuoret itse sitä? Haluavatko nuoret esim. Leppävaarasta, Espoonlahdesta, Kalajärveltä lähteä Espoon keskukseen hakemaan nuorten palveluja? Tohdin epäillä, mutta asiaahan pitäisi kysyä nuorilta itseltään. Ylipäätänsä kun suunnitellaan nuorille suunnattuja palveluja, on tärkeää kuulla nuoria ja heidän tarpeitaan. Tyhjät tilat, jotka eivät palvele tarkoitustaan ovat hukkaan heitettyä rahaa, on sitten kyse tyhjillään seisovasta Kaupungintalosta tai nuorien tarpeita vastaamattomasta tilasta.

Valtuustoaloitteesta käytiin valtuustossa sitten äänestys, ja se hylättiin. Hyvä niin! Keskustelu Kaupungintalosta jatkuu kuitenkin vielä uudelleen syksyllä, kun Kaupungintalon sisältämä asemakaava tulee valtuuston käsittelyyn. Mielenkiintoista onkin tuolloin nähdä miten asiasta äänestetään, koska siihenhän se menee. Toivon todella että tässä asiassa pidetään tuolloin järki kädessä,  muistetaan taloudelliset realiteetit ja käytetään järkevästi veronmaksajien rahoja.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupungintalo, purku, peruskorjaus, nuoret, valtuusto