Keski-Uusimaa: Myös Uusimaa hyötyy SOTE-ja maakuntauudistuksesta

Lauantai 26.5.2018

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu yli 10 vuotta.  Aiemmat mallit ovat pysähtyneet mm. perustuslakiin. Nykytilanne ei voi kuitenkaan jatkua. Sote-kustannusten kasvu on kestämätön, ja palveluihin pääseminen ongelmallista. Uudellamaallakin odotusaika terveysasemalle vaihtelee merkittävästi, vaikka kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa.

Nykyään jos rahat ovat kunnassa loppuneet kesken, vajetta on tasattu valtionosuuksilla. Esimerkiksi Espoo on maksanut joka vuosi valtionosuuksia eri puolille Suomea lähes 200 miljoonaa euroa. Muun Suomen sosiaali-ja terveydenhuollon toimimattomuus on kaatunut siis viime kädessä uusmaalaisten veronmaksajien niskaan.

Uudessa sotemallissa valtiolla on tehokkaammat suitset. Järjestämisvastuussa on maakunta, jolla on leveämmät hartiat palveluiden turvaamiseen. Jos taas maakunta ei selviydy velvoitteistaan, se joutuu selvitystilaan ja tarvittaessa liitetään toiseen maakuntaan. Piikki ei siis olisi enää loputtomasti auki myöskään alati kasvaville valtionosuuksille.  

Uudessa mallissa sosiaali-ja terveydenhuollon palvelua tarvitseva voi kääntyä samalla asiakasmaksulla joko julkisen tai yksityisen sote-keskuksen puoleen. Edellytyksenä on, että sote-keskus täyttää maakunnan päättämät kriteerit. Hoitoa tarvitsevan ei siis enää tarvitse tyytyä odottamaan pitkiä aikoja jonossa, vaan hän voi hakeutua toiseen paikkaan. Ihminen voi myös jäädä käyttämään sen sotekeskuksen palveluja, joihin hän on jo tyytyväinen. Ja erillistä valintaa ei ole myöskään välttämätöntä tehdä, jos ei halua.

Monisairaat, vammaiset ja muut paljon palveluja käyttävät voivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Se lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elämän tärkeisiin palveluihin, kuten valita missä palvelutalossa haluaa asua. Erikoissairaanhoidossa taas tulee tarjota asiakasseteliä, jos omaan sairaalaan ei pääse hoitotakuun määrittelemässä 6 kuukaudessa.  Kun ihminen pääsee ajoissa lääkäriin tai tarvittaessa esim. keinonivel- tai kaihileikkaukseen, kustannukset vähenevät kun sairaus hoidetaan ajoissa ja myös työkyky palautuu nopeammin.

Muutoksissa syntyy usein alussa lisäkustannuksia. Uudellamaalla isoimpana maakuntana nämä muutoskustannukset ovat suurimmat. Uudellamaalla on myös metropolialueen muita haasteita, kuten syrjäytyminen, suuri maahanmuuttajien määrä ja vieraskielisyys. Niihin edellytämme lisää rahaa valtiolta. Julkisuudessa esitetystä kritiikistä huolimatta esitetty sote-malli luo riittävän hyvän raamin palveluille ja voimme mennä luottavaisesti sillä eteenpäin.

Pia Kauma
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Mia Laiho
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Espoo

Uudellemaalle merkittävästi rahaa valinnanvapauspilotteihin

Torstai 17.5.2018

Tällä viikolla otettiin askel kohti asiakaslähtöisempää ja yhdenvertaisempaa terveydenhuoltoa, kun sosiaali- ja terveysministeriö päätti valinnanvapauspilottien määrärahoista. Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on tukea sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa jo ennen varsinaisen lain voimaantuloa.

Uudellemaalle myönnettiin kokonaisuudessaan 50 miljoonaa euroa valinnanvapauden pilotointiin. Rahoitus takaa sen, että valinnanvapauden eri palasia kuten sote-keskuksia, henkilökohtaista budjettia ja asiakasseteliä voidaan kokeilla jo ennen varsinaisen uudistuksen alkua.

Kokeiluista saatava tieto ja kokemus on tärkeää, jotta käytännössä nähtäisiin, miten uusi asiakaskeskeisempi toimintamalli toimii. Kaikkiaan pilotteihin oli hakijoita kaikista maakunnista, mikä kertoo kuntien halusta päästä kokeilemaan valinnanvapauden toimintamalleja.

Pilotit ovat tärkeitä paitsi järjestelmän toimeenpanon näkökulmasta myös ihmisten kannalta. Valinnanvapauden myötä asiakkaan tarpeet ja itsemääräämisoikeus lisääntyvät merkittävällä tavalla. Jatkossa jokaisella on oikeus valita, minne haluaa mennä lääkäriin tai missä palvelutalossa haluaa asua lompakon paksuudesta riippumatta. Ihmiset pääsevät totuttelemaan uuteen järjestelmään ja tutustumaan erilaisiin valintatilanteisiin. Piloteista saadaan tärkeää tietoa myös siitä, millaista tukea ja neuvontaa ihmiset voivat tarvita.

Monet uudistukseen kriittisestikin suhtautuvat asiantuntijat voivat myöntää sen, että uudistuksen tavoitteet kuten palvelujen laadun paraneminen sekä kustannusten hillintä, ovat viime kädessä kiinni uudistuksen toimeenpanosta. Klikkiosikoiden teatraalisuus kätkee taakseen sen tosiasian, että asiantuntijat ja eduskunnan eri valiokunnat ovat painottaneet kokeilujen kehittävän palveluja jo ennen lain voimaantuloa.

Historia ei tunne yhtään hallinnollista uudistusta, johon ei olisi sisältynyt epävarmuutta tai kysymyksiä. Epävarmuus on tutkimusten mukaan yksi muutosvastarinnan suurimmista ajureista. Näin on varmasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta. Valinnanvapauspilottien on määrä tuoda vastauksia ja tehdä tietä varsinaisen uudistuksen toimeenpanolle.

Sote -uudistus haastaa Espoon sosiaali- ja terveyspalvelut

Lauantai 8.4.2017 klo 7:25 - Mia Laiho

Espoo tuottaa nykyisin omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa edullisemmin kuin monet muut Suomen suuret kaupungit. SOTE -uudistuksessa vuonna 2019 rahat ja palvelujen järjestämisvastuu siirtyvät Uudenmaan maakunnalle.  Rahat kerätään kunnista, mutta rahojen käytöstä päätetään muualla. Espoo ja Uusimaa menettää osan tuloistaan, kun SOTE -varoja siirretään valtion tasausjärjestelmän kautta maakuntiin. Tämä asettaa uusia haasteita myös kunnan muiden palvelujen rahoitukselle. Vuosisadan merkittävimmän muutoksen valmistelu on valitettavasti  tehty maakuntauudistus edellä. Asiakkaan etu on jäänyt muutoksessa rakennettavan byrokratian ja eri valtapyrkimysten jalkoihin.

Muutoksessa päättäjien on huolehdittava ettei Espoon palvelutasosta tingitä.  Muutokset palveluissa on perustuttava aina asiakkaiden tarpeisiin. Valinnanvapauslaissa asiakasta on huomioitu niin että hän voisi jatkossa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan.  Tämä lisännee kilpailua ja vahvistaa asiakkaan asemaa. Tämä voisi muistuttaa asiakkaan näkökulmasta Espoossa jo hyväksi todettua julkisen ja yksityisen terveysaseman rinnakkain toisiaan kirittävää palvelumallia Ison Omenan ja Espoontorin terveysaseman tapaan.

Hallituksen esityksessä valinnanvapauslaiksi on kuitenkin vielä paljon korjattavaa ennen sen käyttöönottoa. Tärkeintä on turvata asiakkaan katkeamaton ja sujuva hoitoketju. On myös määriteltävä tarkasti mitä palveluja kuuluu valinnanvapauden piiriin. Verovaroilla tuotetun hoidon pitää olla aina oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja vaikuttavaa riippumatta siitä tuottaako sen julkinen tai yksityinen taho. Rahat eivät muuten riitä ja potilaita jää hoidotta.  Hoitotietojen on myös siirryttävä sujuvasti eri hoitopaikkojen välillä ettei hoito pirstaloidu ja potilasturvallisuus vaarannu. Uudellemaalle tarvitaan siirtymäaikaa ennen lain voimaan astumista. On tärkeää, että Espoo suurena kaupunkina on aktiivisessa roolissa SOTE-muutoksen eri vaiheissa.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu

Helsingin Sanomat 23.8.15 kirjoitukseni: KELA-korvauksista säästäminen on lyhytnäköistä

Sunnuntai 23.8.2015 klo 23:42 - Mia Laiho

Hallitus on päättänyt leikata yksityisten lääkäri- ja hammaslääkärikäyntien Kela-korvauksia merkittävästi ensi vuonna. Käytännössä Kela-korvaukset puolittuisivat nykyisestä, eli vastedes yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä korvattaisiin vain runsas 10 prosenttia. Tämä ei voi olla vaikuttamatta yksityisten palvelujen käyttöön.

Muutoksen kärsijöiksi joutuvat tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset, joiden mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja heikentyvät selvästi. Kun yhä suurempi osa väestöstä siirtyy julkisen terveydenhuollon käyttäjiksi, palvelujen saatavuus huononee jo entisestään kuormitetulla julkisella sektorilla. Samaan aikaan kunnissa painitaan paukkuvien hoitotakuiden kanssa.

Yhtälö on mahdoton. Nykyisillä voimavaroilla julkinen terveydenhuolto ei selviä siitä.

Muutoksella on myös muita välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, kuten vanhempien töistä poissaolot, kun lääkärikäynti on sovittava terveysaseman aukioloaikojen mukaan.

Hammashoidon Kela-korvauksia maksetaan paljon myös pienituloisille ja eläkeläisille, mikä on mahdollistanut paremmin suun terveydestä huolehtimisen. Kukaan ei käy hammaslääkärissä turhaan. Suun terveyden parantamiseksi viime vuosina tehdyt toimenpiteet uhkaavat valua hukkaan muutoksessa. Miten hammaslääkäriaikoja saadaan yhtäkkiä lisättyä ja millä rahalla julkiselle puolelle, kun jonot nykytilanteessakin ovat pitkät?

Hallitus on nostanut yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueeksi ennaltaehkäisyn. Suunnitellut Kela-korvausten leikkaamiset eivät tue tätä tavoitetta, eivätkä terveys- ja hyvinvointierot kavennu muutoksen seurauksena – päinvastoin. Hoitamattomat sairaudet lisäävät myös kustannuksia moninkertaisesti komplikaatioiden muodossa.

Terveydenhuollossa tarvitaan monipuolisia tapoja tuottaa palveluja. Palvelujen tuottajalla ei ole merkitystä, vaan sillä, että ihmiset saavat tarpeenmukaisen palvelun oikea-aikaisesti.

Perusteltua on kuitenkin sopia selvät kriteerit niille palveluille, joita tuetaan julkisin varoin. Kela-korvausten merkittävä heikentäminen on uhkarohkeaa tässä vaiheessa, kun vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään ja rahoitetaan.

Mia Laiho
erikoislääkäri
kaupunginvaltuutettu (kok), Espoo

Keski-Uusimaa 06.03.2015:SoTe-uudistus liian arvokas pilattavaksi kiireellä

Perjantai 6.3.2015

SoTe-uudistus liian arvokas pilattavaksi kiireellä

Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe)uudistus on seuraavan eduskuntakauden suurin yksittäinen uudistus. Kuntien menoista yli puolet koostuu sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksista. Ei ole yhdentekevää miten SoTe-uudistus toteutetaan. SoTe-uudistuksessa on kyse isoista rahoista ja ihmisten palveluista. SoTe-uudistuksen ratkaisulla on merkittävät vaikutukset talouden tasapainoon, työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan esittämän SoTe-esityksen pohjalla ei ole ollut käytössä kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tähän mennessä saatujen laskelmien perusteella useimpien Uudenmaan kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi, mikä tarkoittaisi käytännössä kunnallisveroprosentin selvää nousua useissa kunnissa. Kustannusten hallinnan kannalta olennaiset ennaltaehkäisevät palvelut, ovat jääneet esitetyissä malleissa huomiotta, ja kannustimet niiden toteuttamiseen puuttuvat. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolella ovat suurimmat palvelutarpeet, ja jos niitä ei hoideta hyvin, raskaampien palvelujen kuten erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat ja joudutaan useammin inhimillisesti raskaisiin ja kalliisiin lasten huostaanottoihin . Esitetyn SoTe-mallin myös samanaikainen järjestämis-ja tuottamisvastuu asettaa myös haasteita terveelle kustannuksia hillitsevälle kilpailulle.

SoTe-uudistus on tehtävä huolellisen suunnittelun, todellisten lukujen ja taloudellisesti kestävän rahoitusmallin pohjalta. Valmisteluprosessin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Demokratiaan kuuluisi myös että kuntia kuultaisiin ennen lopullista päätöstä. Hyvään kokonaisratkaisuun ei ole pikaista oikotietä. Nyt on mentävä asiakkaat, palvelut ja kestävä talous edellä. Ei ole järkevää sitoa seuraavan eduskunnan käsiä hätäisesti tehdyillä ratkaisuilla. Tätä massiivia merkittävää meitä jokaista koskettavaa uudistusta ei saa pilata liialla kiireellä ja poliittisella pelillä.

Uusimaa 16.12.2014, mielipidekirjoitus: Mihin jäivät SOTE:n leveiden hartioiden tuomat säästöt?

Keskiviikko 17.12.2014 - Mia Laiho

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa  tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja, jotta koulutettu henkilöstö ja kuntien rahat riittävät. Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Missä nyt ollaan?

Asiakasnäkökulmaa ei ole huomioitu, perusterveydenhuolto on vaarassa jäädä erikoissairaanhoidon jalkoihin, hallinto lisääntyy, ja rahat uhkaavat karata kuntien käsistä ilman todellista vaikutusmahdollisuutta palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Itäisellä Uudellamaalla SOTE-järjestämislaki nostaisi huomattavasti kustannuksia Sipoossa, Porvoossa, Loviisassa, Askolassa, Pukkilassa, Myrskylässä, Pornaisissa ja Lapinjärvellä.

SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Kaikkia kuntalaisia ja taloudellisiltakin mittasuhteiltaan jättimäistä muutosta ei tule tehdä riittämättömin tiedoin ilman kattavaa tietoa sen aiheuttamista vaikutuksista. Olisiko tarpeen nostaa jalka pois kaasulta ja ottaa aikalisä kunnes uudistuksen kokonaisvaikutukset palveluihin ja kustannuksiin on perusteellisesti arvioitu?

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

Lauantai 18.10.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

SOTE-laki on menossa eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Kunnat antoivat viime viikolla omat lausuntonsa. Suomen taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia kustannusten hallintaan olisi kiinnitettävä erityinen huomio.Esitetyssä mallissa kuitenkin jo etukäteen hirvittää miten nousupaineessa olevia sosiaali- ja terveysmenoja saataisiin esitetyllä mallilla hillittyä. Tuotanto nojaa mallissa nykyisiin rakenteisiin. Nykyisten rakenteiden päälle tulee lisäksi kuntayhtymien päätöksentekoelimet, ja SOTE-alueen hallinto. Kunnilla sosiaali- ja terveystoimeen käytettävissä olevat resurssit eivät tule lähivuosina kasvamaan mikä tarkoittaa että sama raha pitää saada riittämään suuremmalle joukolle palveluita. SOTE-lain myötä kuntien vaikutusmahdollisuudet kustannusten hallintaan tulevat heikentymään entisestään. Pahoin pelkään että kunnista tulee SOTE:n laskuautomaatteja ilman vaikutusmahdollisuutta laskun suuruuteen. Rahaa olisi käytettävä välittömän asiakastyön lisäämiseen, ei byrokratiaan. Miksei SOTE-alue voisi esim. Suoraan itse valita joitakin palveluntuottajia kuntien ulkopuolelta ja sitä kautta vapauttaa kunnissa tehtävää työtä itse asiakastyöhön? Näin voisi saavuttaa säästöä, ja varmistua siitä että asukkaat koko SOTE-alueella saavat laadullisesti samantasoista palvelua. Mitä järkeä on että SOTE-alueella kunnat tai kuntayhtymät erikseen näpertelevät omien kilpailutustensa kanssa saavuttaen erilaisia palvelukokonaisuuksia. SOTE-alueella voitaisiin valita huolellisesti ne palvelut, jotka soveltuisivat muidenkin kuin kuntien tuottamiksi, esim. Kaihileikkaukset, tekonivelleikkauksey joihin kuntien oma jono on pitkä ja kilpailuttaa suoraan osa perus-ja erikoissairaanhoidon tuottajista kuntien rinnalle. Myös pienten yritysten mahdollisuus osallistua tulisi huomioida. Tämä loisi aitoa kilpailua palveluntuottajien välille, lisäisi palvelujen kehittämispainetta, mahdollistaisi kuntia keskittymään itse asiakastyöhön ja antaisi valinnanmahdollisuuksia asukkaille. Asukkaille on merkityksellistä sillä että saa tarvitsemansa palvelun laadukkaasti kohtuuajassa, ei sillä kuka palvelut tuottaa.

Erikoista SOTE-kuviossa on ettei kunnilla lausuntoa antaessaan ole ollut käytössä tietoa siitä, mitä uudistus tarkoittaa kunnan taloudelle. Nyt on esitetty että rahoitus perustuu niin sanottuun kapitaatiomalliin, eli siihen vaikuttaa sairastavuus, väkiluku, ikäjakauma jne. Kuulostaa monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Todellisia kustannuslaskemia kunnilla ei ole ollut käytössä lausuntoa annettaessa. Olisikin välttämätöntä että SOTE-uudistuksessa kuultaisiin kuntia vielä uudelleen kun nämä luvut ovat käytössä ja rahoitutyöryhmä on saanut valmiiksi oman työnsä. Oikeusministeriö puuttui myös kuluneella viikolla SOTE-lakiin. Se vie kuntien päätäntävallasta merkittävän osan pois, ja sitä kautta se saattaa olla perustuslain vastainen.
SOTE-uudistus on merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Sitä ei saa tehdä hätiköiden, vaan huolellisella suunnittelulla ja oikeisiin faktoihin perustuen. Uudistuksen keskiössä pitäisi olla asiakas, potilas, joka palveluja tarvitsee ja käyttää. Varsin vähän asiakasnäkökulma, valinnanvapaus, tasa-arvoiset palvelut ja laatu ovat saaneet keskustelussa huomiota. paraneeko lääkäriin pääsy? Miten käy lähipalvelujen? Miten järjestetään ehkäisevä työ ja miten lastensuojelu? Onko asiakkaalla todellista mahdollisuutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin?

Resursseja tulisi suunnata itse asiakastyöhön, ei uusiin hallinnollisiin portaisiin. Viime kädessä kaikki ylimääräiset välikädet tarkoittavat että itse asiakkaan palveluihin jää vähemmän rahaa käytettäväksi.

Mielipidekirjoitus Länsiväylä 20.8.14: SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

Perjantai 22.8.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

Pitkään odotettu SOTE (sosiaali-ja terveysdenhuollon)-järjestämislakiluonnos  on tulossa kuntiin lausunnoille lähiviikkoina. Eduskunnan käsiteltäväksi se on menossa vielä syksyn aikana.    

Lakiluonnoksessa esitetty viiden SOTE-alueen malli on lähtökohtaisesti askel parempaan. Muutoksessa painopistealuetta olisi suunnattava merkittävästi peruspalvelujen parantamiseen.  On huolehdittava siitä että  suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti  kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntemusta. Jos uudistusta lähdetään suunnittelemaan sairaanhoitopiirivetoisesti,  vaarana on että perusterveydenhuolto jää pahasti erikoissairaanhoidon jalkoihin ja kustannukset karkaavat käsistä. Vain perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja tukemalla perheitä varhaisessa vaiheessa asukkaat voivat saada tarkoituksenmukaiset ja tasavertaiset palvelut.  

SOTE-keskustelussa olen ihmetellyt miten vähäiselle huomiolle ovat jääneet sosiaalipuolen asiat. Kysehän ei ole vain terveydenhuollon uudistuksesta vaan myös tehtäväkentältään laaja-alaisesta sosiaalitoimesta alkaen perustoimeentulosta kiireellisiin lasten huostaanottoihin.

Esitetyssä lakiluonnoksessa tuottamisvastuu olisi kunnilla ja kuntayhtymillä ja toiminta nojaisi pitkälti nykyisiin rakenteisiin, mikä on linjauksena hämmentävä. Merkittäviä muutoksiahan nykyisellä palvelurakenteella ei ole saatu aikaan.  Uuden SOTE-alueen olisikin otettava vahva rooli palvelujen tuottajien ohjaamiseksi haluttujen muutosten aikaansaamiseksi.  Jos palvelut tuotetaan aiempaan tapaan ja entisillä rakenteilla, jatkavat terveyden-ja sosiaalihuollon kustannukset vain kasvuaan.  Huomioiden väestön ikääntyminen, ja kasvava palvelutarve tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Rahat eivät yksinkertaisesti muuten riitä.    SOTE-alueella tulee olla rohkeutta ottaa käyttöön uusia asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamismalleja yli nykyisten kuntarajojen . Olisi  keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat terveyshyötyä .  Jotta aito valinnanvapaus voisi käytännössä toteutua, asukkaalla olisi oltava myös vaihtoehtoja mistä valita. Valinnan mahdollisuus synnyttää samalla tervettä kilpailua palvelujen välille, mikä parhaimmillaan näkyy asukkaalle palvelujen saatavuuden ja laadun paranemisena.