SOTE-uudistuksen rahoitusleikkuri osuu pahasti Uudenmaan nuoriin ja horjuttaa myös turvallisuutta

Lauantai 8.5.2021 - Mia Laiho

Viime aikoina alaikäisen tekemät henkirikokset ja väkivalta ovat herättäneet laajaa keskustelua nuorisorikollisuudesta ja nuorten mielenterveysongelmista sekä syrjäytymisestä. Tilanteessa, jossa nuorten syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väkivaltainen käyttäytyminen ovat kasvussa, sote-uudistuksen rahoitusmallin raju Uusimaahan kohdistuva rahoitusleikkuri on otettava vakavasti. Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen sote-uudistuksen rahoitusleikkausten vaikutuksista nuorten syrjäytymiseen, mielenterveyteen ja väkivaltaisuuksiin.

Sote-uudistuksessa ollaan rankalla kädellä leikkaamassa monien isojen kaupunkien, ja erityisen Uudenmaan rahoitusta. Monet sosiaaliset ongelmat keskittyvät juuri isoihin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet erityisesti sosiaalisten palvelutarpeiden osalta ovat aivan eri tasolla ja eri luokkaa kuin muualla maassa.

Rahoitusmallissa sosiaalisten tarpeiden huomiointi on ollut täysin riittämätöntä. Rahoituksessa ei huomioida moninaista tehtäväkenttää sosiaali- ja terveyspuolella, vaan se perustuu pääosin sairauksiin ja niiden diagnooseihin, jotka nekin riippuvat kirjauksista. Näissä diagnooseissa ei näy syrjäytyminen, maahanmuuttajatausta, väkivalta eikä monet mielenterveys- ja päihdeongelmat. Sosiaalinen puoli jää hyvin varjoon ja rahoituslaskelmat perustuvat väärälle pohjalle.

Erityisesti kaupunkialueilla ja pääkaupunkiseudulla sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja niihin tarttuminen ovat merkittävässä roolissa nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnan turvallisuuden varmistamisessa. Uudenmaan rahoitusleikkuri osuu pahasti juuri nuoriin ja lisää eriarvoisuutta.

On myös käsittämätöntä, että Uudenmaan sote-rahoituksessa ei ole huomioitu yksityisen terveydenhuollon KELA-rahoituksen osuutta. Pääkaupunkiseudulla ihmiset usein ovat pakotettuja käyttämään yksityisiä palveluita, kun julkiselle puolelle on vaikea päästä. Kela-korvatut käynnit ovat sairauden tutkimukseen ja hoitoon liittyviä, ja täyttävät julkisen rahoituksen kriteerit siltä osin. Tämä julkisen rahoituksen osuus pitäisi ilman muuta olla mukana, kun määritellään alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitustarvetta. Ei ihmiset turhaan käy lääkärissä, vaan kyllä siihen on aina joku syy. Nyt rahoitustarpeen määräytymisestä uupuu merkittävä palanen.

On hallitukselta vastuutonta viedä Uudeltamaalta enemmän kuin mitä nykyisin näihin palveluihin käytetään, kun vielä on tiedossa nuorten kasvanut pahoinvointi, syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja väkivaltaisuus. Sosiaalisten tarpeiden, pääkaupunkiseudun erityistarpeiden sekä KELA-korvausten sivuuttaminen rahoituksessa ovat niin merkittäviä epäkohtia, ettei tällaista rahoitusmallia voi mitenkään poliittisesti eikä eettisesti hyväksyä. Jos sosiaalisiin ongelmiin ei ole voimavaroja puuttua, edessämme on yhä kasvavat ihmisten huonovointisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden ongelmat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, nuoret, väkivalta, rahoitus, uusimaa

Keski-Uusimaa: Myös Uusimaa hyötyy SOTE-ja maakuntauudistuksesta

Lauantai 26.5.2018

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu yli 10 vuotta.  Aiemmat mallit ovat pysähtyneet mm. perustuslakiin. Nykytilanne ei voi kuitenkaan jatkua. Sote-kustannusten kasvu on kestämätön, ja palveluihin pääseminen ongelmallista. Uudellamaallakin odotusaika terveysasemalle vaihtelee merkittävästi, vaikka kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa.

Nykyään jos rahat ovat kunnassa loppuneet kesken, vajetta on tasattu valtionosuuksilla. Esimerkiksi Espoo on maksanut joka vuosi valtionosuuksia eri puolille Suomea lähes 200 miljoonaa euroa. Muun Suomen sosiaali-ja terveydenhuollon toimimattomuus on kaatunut siis viime kädessä uusmaalaisten veronmaksajien niskaan.

Uudessa sotemallissa valtiolla on tehokkaammat suitset. Järjestämisvastuussa on maakunta, jolla on leveämmät hartiat palveluiden turvaamiseen. Jos taas maakunta ei selviydy velvoitteistaan, se joutuu selvitystilaan ja tarvittaessa liitetään toiseen maakuntaan. Piikki ei siis olisi enää loputtomasti auki myöskään alati kasvaville valtionosuuksille.  

Uudessa mallissa sosiaali-ja terveydenhuollon palvelua tarvitseva voi kääntyä samalla asiakasmaksulla joko julkisen tai yksityisen sote-keskuksen puoleen. Edellytyksenä on, että sote-keskus täyttää maakunnan päättämät kriteerit. Hoitoa tarvitsevan ei siis enää tarvitse tyytyä odottamaan pitkiä aikoja jonossa, vaan hän voi hakeutua toiseen paikkaan. Ihminen voi myös jäädä käyttämään sen sotekeskuksen palveluja, joihin hän on jo tyytyväinen. Ja erillistä valintaa ei ole myöskään välttämätöntä tehdä, jos ei halua.

Monisairaat, vammaiset ja muut paljon palveluja käyttävät voivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Se lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elämän tärkeisiin palveluihin, kuten valita missä palvelutalossa haluaa asua. Erikoissairaanhoidossa taas tulee tarjota asiakasseteliä, jos omaan sairaalaan ei pääse hoitotakuun määrittelemässä 6 kuukaudessa.  Kun ihminen pääsee ajoissa lääkäriin tai tarvittaessa esim. keinonivel- tai kaihileikkaukseen, kustannukset vähenevät kun sairaus hoidetaan ajoissa ja myös työkyky palautuu nopeammin.

Muutoksissa syntyy usein alussa lisäkustannuksia. Uudellamaalla isoimpana maakuntana nämä muutoskustannukset ovat suurimmat. Uudellamaalla on myös metropolialueen muita haasteita, kuten syrjäytyminen, suuri maahanmuuttajien määrä ja vieraskielisyys. Niihin edellytämme lisää rahaa valtiolta. Julkisuudessa esitetystä kritiikistä huolimatta esitetty sote-malli luo riittävän hyvän raamin palveluille ja voimme mennä luottavaisesti sillä eteenpäin.

Pia Kauma
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Mia Laiho
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, valinnanvapaus, uusimaa

Uudellemaalle merkittävästi rahaa valinnanvapauspilotteihin

Torstai 17.5.2018

Tällä viikolla otettiin askel kohti asiakaslähtöisempää ja yhdenvertaisempaa terveydenhuoltoa, kun sosiaali- ja terveysministeriö päätti valinnanvapauspilottien määrärahoista. Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on tukea sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa jo ennen varsinaisen lain voimaantuloa.

Uudellemaalle myönnettiin kokonaisuudessaan 50 miljoonaa euroa valinnanvapauden pilotointiin. Rahoitus takaa sen, että valinnanvapauden eri palasia kuten sote-keskuksia, henkilökohtaista budjettia ja asiakasseteliä voidaan kokeilla jo ennen varsinaisen uudistuksen alkua.

Kokeiluista saatava tieto ja kokemus on tärkeää, jotta käytännössä nähtäisiin, miten uusi asiakaskeskeisempi toimintamalli toimii. Kaikkiaan pilotteihin oli hakijoita kaikista maakunnista, mikä kertoo kuntien halusta päästä kokeilemaan valinnanvapauden toimintamalleja.

Pilotit ovat tärkeitä paitsi järjestelmän toimeenpanon näkökulmasta myös ihmisten kannalta. Valinnanvapauden myötä asiakkaan tarpeet ja itsemääräämisoikeus lisääntyvät merkittävällä tavalla. Jatkossa jokaisella on oikeus valita, minne haluaa mennä lääkäriin tai missä palvelutalossa haluaa asua lompakon paksuudesta riippumatta. Ihmiset pääsevät totuttelemaan uuteen järjestelmään ja tutustumaan erilaisiin valintatilanteisiin. Piloteista saadaan tärkeää tietoa myös siitä, millaista tukea ja neuvontaa ihmiset voivat tarvita.

Monet uudistukseen kriittisestikin suhtautuvat asiantuntijat voivat myöntää sen, että uudistuksen tavoitteet kuten palvelujen laadun paraneminen sekä kustannusten hillintä, ovat viime kädessä kiinni uudistuksen toimeenpanosta. Klikkiosikoiden teatraalisuus kätkee taakseen sen tosiasian, että asiantuntijat ja eduskunnan eri valiokunnat ovat painottaneet kokeilujen kehittävän palveluja jo ennen lain voimaantuloa.

Historia ei tunne yhtään hallinnollista uudistusta, johon ei olisi sisältynyt epävarmuutta tai kysymyksiä. Epävarmuus on tutkimusten mukaan yksi muutosvastarinnan suurimmista ajureista. Näin on varmasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta. Valinnanvapauspilottien on määrä tuoda vastauksia ja tehdä tietä varsinaisen uudistuksen toimeenpanolle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, valinnanvapaus, uusimaa

Länsiväylä ja Keski-Uusimaa: Uusimaa on enemmän kuin Helsinki

Maanantai 2.4.2018 - Mia Laiho

Maakunta-ja sote-uudistuksen yhteydessä Helsingin asema on noussut vahvasti esiin viime viikkojen julkisessa keskustelussa. Kaupungistuminen onkin väistämätön jo tapahtunut suuntaus, ja on välttämätöntä huomioida tämä myös muissa yhteiskuntarakenteissa ja palveluissa, sekä Uudenmaan rahoituksessa.  Elinvoimainen pääkaupunkiseutu on myös muun Suomen hyvinvoinnin elinehto. On kuitenkin muistettava, että Uudenmaan alueella on muitakin isoja kaupunkeja, ja paljon elinvoimaisia suuria ja keskisuuria kehyskuntia. On muun Uudenmaan alueen aliarviointia korostaa vain Helsingin merkitystä elinkeinoajurina. Helsinki tarvitsee muita kehyskuntia ollakseen houkutteleva metropolialueen pääkaupunki sekä ihmisille että yrityksille. Muualla Uudellamaalla Helsingin ulkopuolella ollaankin oltu huolestuneita siitä, miten tulevissa maakuntavaaleissa valtasuhteet demokratian suhteen toimivat.

Eduskuntavaaleissa Uusimaa ja Helsinki ovat omina vaalipiireinään, ja silloinkin ne ovat Suomen suurimmat vaalipiirit. Maakuntavaaleissa on suunniteltu olevan Helsinki ja muu Uusimaa yhdessä yhtenä vaalipiirinä, mikä sisältäisi yhteensä yli 1.6 miljoonaa asukasta! Vertailuna esim. Keski-Pohjanmaa 69 000 Kainuu 75 000, ja Varsinais-Suomi 475 000 vaalipiirin asukkaallaan. Helsingin Sanomien vuonna 2017 tekemän laskelman mukaan 16 Uudenmaan kuntaa jäisi kokonaan ilman edustajaa 99-paikkaisessa maakuntavaltuustossa.    

Sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kuntalaisia oleellisesti koskettavia palveluja. Uudenmaan vaalipiiri pitää jakaa kahteen kuten on eduskuntavaaleissa. Ei ole kuntalaisten etu, että vaikutusmahdollisuudet karkaavat liian kauas ja päätöksiä tehdään suurimman kunnan edustajien lähtökohdista. Helsingin ylivalta näkyy tällä hetkellä hyvin esim. kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n päätöksissä. Helsinki vie ja muut kunnat vikisee, kun Helsingillä on ylivalta äänestyksissä. Näin ei voi olla tulevassa maakunnassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupungistuminen, vaalipiirit, eduskuntavaalit, uusimaa, maakunta