Hallituksen on herättävä varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan

Keskiviikko 10.11.2021 - Mia Laiho

Elämme monella tapaa kriisiaikaa ja henkilöstöpula on monella alalla vakava.  Olen erittäin huolissani varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta, joka kuormittaa jo entisestään tiukoilla resursseilla työskentelevää päiväkotien henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen opettajapula on kytenyt jo pitkään, kaksivuotinen esiopetuksen kokeilu ja subjektiivinen kokopäiväinen päivähoito-oikeus tuovat henkilöstöpulaan oman lisänsä. Kevan laskemien mukaan pulaa on jopa 4000 varhaiskasvatuksen opettajasta.

Tilanteeseen on nyt pikaisesti herättävä, jottei jokaiselle lapselle kuuluva tärkeä varhaiskasvatus kärsi. Varhaiskasvatus ei ole vain vaipanvaihtoa ja päivittäisistä toimista huolehtimista, vaan siihen kuuluu laaja pedagoginen vastuu.

Pieni palkka suhteutettuna koulutukseen pituuteen ja vastuuseen ei houkuttele. Lisäksi henkilöstön eläköityminen, alan vaihtajat ja varhaiskasvatuslain henkilöstörakenteen muutokset vaikuttavat merkittävästi varhaiskasvatuksen opettajien pulaan.

Hallituksen on otettava koppi varhaiskasvatuksen kriisistä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin henkilöstöpulan helpottamiseksi. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle KK 620/2021 vp (eduskunta.fi).

Vasemmistohallituksen on herättävä varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteen kriisiytymiseen ja tuotava pikaisesti ratkaisulista asian helpottamiseksi. Tärkeää on tietää, mitä hallitus aikoo asian eteen tehdä ja millä aikataululla hallitus on parantamassa varhaiskasvatuksen henkilökunnan tilannetta.

Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö tulee nähdä tulevaisuuden investointina parantaen lasten oppimista ja yhdenvertaisuutta. Henkilökunnan työhyvinvointiin on välttämätöntä kiinnittää huomiota. Osaava johtaminen ja mahdollisuus tehdä koulutusta vastaavaa työtään riittävin resurssein ovat tärkeitä henkilöstön jaksamisen kannalta. Henkilöstöpula on suurin pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen kustannukset ovat korkeat ja toimeentulo pienellä palkalla on haastavaa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamisen ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta on ensisijaisen tärkeää, että koulutuspaikkoja on riittävästi, varhaiskasvatukseen saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja työolot ovat inhimilliset. Yhteiskuntamme rattaat eivät pyöri ilman laadukkaita päiväkoteja. Jokaisen vanhemman pitää voida luottaa päiväkotien laatuun, turvallisuuteen ja että siellä on riittävästi osaavaa henkilöstöä huolehtimassa lapsista.

Koronakriisi haastaa ruokaketjun turvallisuuden ja toimivuuden

Sunnuntai 22.3.2020 - Mia Laiho

Suomessa vallitsee nyt poikkeustila. Koronan aiheuttamat vaikutukset Suomeen ja maailmalle ovat tuntuvia. Sadat tuhannet ihmiset ovat sairastuneet, talous on suistunut kriisiin, kouluja on suljettu, ihmisiä on määrätty etätöihin ja joistakin lääkkeistä ja elintarvikkeista on ollut tilapäistä pulaa. Koronapandemia on syystä saanut aikaan huolta myös elintarvikkeiden riittävyydestä ja myös tuotantoketjussa toimivien ihmisten terveydestä.

Kentälle kaivataan nopealla aikataululla ohjeistusta, kuinka koko ruokatuotantoketju ja työvoima turvataan koronakriisin aikana. Pelkät THL:n yleiset ohjeet eivät riitä, vaan Ruokaviraston ja aluevalvontaviraston olisi ohjeistettava kentän toimijoita heille soveltuvilla ohjeilla.

Jätinkin perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen, miten ruokaketjun turvallisuus ja katkeamattomuus on varmistettu koronaepidemiassa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_189+2020.aspx

Elintarvikkeiden kulutuksen hamstraaminen yhdessä koronaviruksen aiheuttamien sairauspoissaolojen ja karanteenien kanssa aiheuttavat huolta elintarviketuotantoketjujen toimivuudessa.

Useat kauppaketjut ja valmistajat ovat vakuutelleet etteivät tuotteet lopu ja uusia saadaan joka päivä. Vaikka tavaravirta olisikin kauppiaiden tilausten puolella kunnossa, koronapandemia voi vaikuttaa myös ruuan alkulähteillä, kuten meijereissä, viljan käsittelyn reiteillä, teurastamoilla tai kuljetuksessa.

Elintarvikeketjun kaikkien työntekijöiden on itse kiinnitettävä nyt erityinen huomio oman tartuntariskin pienentämiseen ja hygieniatasoon. Tuotannon on välttämätöntä pysyä koko pandemia-ajan käynnissä. Toimiva ruokahuolto on kriisistä selviämisen merkittävimpiä ydinkysymyksiä.  Erinomaista on, että päivittäistavaroiden ostaminen onnistuu nykyään verkon välityksellä. Sairastuneelle ja eristyksissä olevalle kotiin kannettu kauppakassi on iso apu arjessa. Tarvitaan luovia ratkaisuja, jotta ihmisten ja erityisesti riskiryhmien päivittäinen ruokahuolto ei vaarannu. Kauppakassista saatava kotitalousvähennys olisi iso etu monelle. Henkilökunnan riittävyys kuljetuksiin on myös varmistettava niin, että elintarvikkeet saadaan myös kauppoihin tai ruokakasseina ovelle.

Valtion tasolta on tullut runsaasti ohjeistusta ja huomiota terveydenhuollon toimijoille, mutta elintarviketuotanto on unohdettu täysin. Meijerit, viljantuottajat ja lihanjalostamot joutuvat itse tekemään ohjeita henkilökunnalle koronatartuntatapauksien ehkäisemiseksi ja työvuorojen suunnittelemiseksi riittämättömin ohjeistuksin. Myös tuotannon jatkuvuus on toimijoiden huolenaihe. Elintarvikeala huutaa toimintaohjeita. Myös kauppojen hygieniatason nostoon olisi kiinnitettävä huomiota.

Hallituksen olisi pikaisesti ruvettava toimiin, jotta keskeisille toimijoille saadaan kriisiajan toimintaohjeet, ennen kuin tilanne leviää täysin käsiin.

Jo pelkästään meijereitä on Suomessa yritysrekisterin mukaan 54 ja teurastamoja 118. Nämä toimijat toimivat ruuantuotannon alkulähteillä ja matka kaupanhyllyille vaatii monia toimijoita. Mitä tehdä, jos esimerkiksi teurastamon työntekijä sairastuu ja koko vuoro joutuu karanteeniin? Tästä seuraa valtava prosessi hygienian ja työjärjestelyjen suhteen. Toimijat tarvitsevat selkeitä ohjeita valtion tasolta, jotta tietävät, että toimivat poikkeusoloissa oikein.

Elintarvikeketjujen kriittiset toimijat on turvattava, jotta suomalainen lähiruokatuotanto pysyy voimissaan koronakriisin yli. S-ryhmä on ilmoittanut siirtävänsä suljetuista ravintoloista henkilökuntaa ruokakauppoihin. On erittäin järkevää ennakointia siirtää henkilökuntaa sinne, missä on sille suurin tarve. Ja työntekijöille työn jatkuvuus on tärkeää.

Ruuan alkulähteillä on tärkeä pohtia etukäteen kriittisimmät toimijat eli mistä saadaan lomittajia, sijaisia tai kuinka toimintaa muutetaan niin, että tuotanto pysyy käynnissä.  Suomalaisessa ruokapöydässä ei tarvita kaikkein hienoimpia saframeja, mutta suomalaista perunaa, maitotaloustuotteita, viljaa, lihaa ja kasviksia on oltava saatavilla. Onneksi suomalainen ruoka ja erityisesti lähiruoka on ollut trendinä meidän suomalaisten keskuudessa jo pitkään. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä vähentää välikäsien määrää ja sitä kautta myös tartuntariskiä. Lähiruuan valvonta on myös helpommin valvottavissa paikallisten viranomaisten toimesta. Suomalaisten yritysten käyttö myös tukee suomalaisten yritysten selviämistä kriisin yli tässä taloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa.

Yhteistyötä tarvitaan nyt kaikkien toimesta, jotta Suomi selviää tästä kriisistä niin terveydellisesti kuin taloudellisesti.