Koronavilkku vilkuttaa - tiedätkö mitä tehdä?

Torstai 10.9.2020 - Mia Laiho


Koronavirustartunnat ovat rauhallisen kesän jälkeen taas selkeässä nousussa. Syyskuun alusta saatiin käyttöön odotettu Koronavilkku-sovellus yhdeksi apuvälineeksi tartuntojen jäljitykseen. Koronavilkku -sovellus on ladattu jo yli 1,7 miljoonaan puhelimeen eli suomalaiset ovat ottaneet sen innokkaasti vastaan.

Koronavilkku -sovelluksen ohjeistuksessa on kuitenkin käyttäjien ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten mukaan paljon epäselvää. Sovelluksen avulla nopeutetaan altistuksen saaneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista, mutta miten korona-altistustiedon jälkeen tulee toimia? Myös altistuneiden testauskriteerit ja olematon ohjeistus siitä, kuinka ammattilaiset ohjaavat koronavilkun altistusviestin saaneita on aiheuttanut epäselvyyttä kentällä. Tänään valtioneuvosto ilmoitti, että pääministeri Marin jää koronavilkun ilmoittaman mahdollisen altistuksen jälkeen etätöihin.

Koronavilkku ohjeistaa altistusviestin saanutta henkilöä välttämään ihmiskontakteja ja seuraamaan vointia kahden viikon ajan sekä huolehtimaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Nämä ovat hyviä ohjeita, mutta niiden toimivuus käytännön tasolla aiheuttaa monia ongelmia. Kun Koronavilkku kehottaa altistuksen saanutta välttämään ihmiskontakteja, niin tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan olisi jäätävä töistä kotiin, jos ihmiskontaktien välttäminen ei töissä onnistu ja etätyö ei ole mahdollista? Voiko koululainen mennä kouluun? Mista ihminen saa toimeentulonsa, jos hän joutuu jäämään kotiin? Voiko altistustiedon saanut hoitaa vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia?

Sovelluksen ohjeistus on aivan liian ympäripyöreä. Kun kansalainen saa tiedon altistumisesta sovelluksen kautta, herää ensimmäiseksi kysymys, miten tieto vaikuttaa omaan arkeen, päiväkotiin tai kouluun menemiseen sekä työssäkäyntiin ja pääseekö koronatestaukseen. Käytännössähän omaehtoinen karanteeni tarkoittaa palkattomia päiviä töistä. Harvalla on siihen varaa.

Toinen epäselvä aihe on, että millä kriteereillä altistunut pääsee koronatestaukseen? Jos altistunut kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riskiryhmään kuuluvia, niin vähintään silloin testausmahdollisuus pitäisi olla myös oireettomilla. Testauksella voisi myös vähentää työstä poissaoloaikaa. THL:n ja STM:n tulisi ohjeistaa ammattilaiset asianmukaisin ohjein ja kansalaisille tulee jakaa selkeät ohjeet, kuinka toimia altistustilanteissa.

On eettisesti väärin jättää asia yksittäisen kansalaisen pohdittavaksi mitä tehdä altistustilanteessa. Selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita tarvitaan pikaisesti niin kansalaisille kuin heitä neuvoville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime viikolla.

Syksyn syysflunssat ja koronaepäilyt ruuhkauttavat koronaneuvontapuhelimia ja lääkäreiden vastaanottoja. Neuvontapuhelimet ovat jo tällä hetkellä ruuhkautuneita ja selviytyvät työmäärästä vaivoin ja viiveellä. Jos koronapuhelut ja testauksen tarve esimerkiksi tuplaantuvat, tarkoittaa tämä, että henkilöstöä tarvitaan myös kaksinkertainen määrä. Korona-altistusviestin saaneet henkilöt myös ruuhkauttavat terveyskeskuksia. Kun tartuntojen määrä odotettavasti myös kasvaa, tarvitaan lisää henkilöstöä jäljitystyöhön. Pelkkä testauskapasiteetin lisäys ei riitä. Terveyskeskuslääkäreitä ja yksityisellä vastaanotolla työskenteleviä lääkäreitä ei ole ohjeistettu antamaan yhdenmukaisia ohjeita altistuneille potilaille.

Sovelluksen tarjoama tieto altistuneiden määrästä, niiden alueellisuudesta ja altistuneiden ikäjakaumasta on hyödyllistä. Kansalaisten tiedonsaamisen ja vilkun käyttöön motivoinnin kannalta on oleellista, että näistä tuloksista tiedotetaan ihmisiä ja päättäjiä säännöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen pitäisi olla julkisesti avoimesti helposti saatavilla.

Pääministeri pystyi jäämään koronavilkun vilkuttamisen jälkeen etätöihin ja pääsi todennäköisesti oireettomana myös testaukseen. Pääministerin asema on luonnollisesti erilainen, mutta olisi tärkeää nopealla aikataululla saada valtakunnalliset linjaukset siitä miten muut ihmiset toimivat vastaavassa tilanteessa, kun koronavilkku hälyttää.

Hallituksen vastuuministeri Kiurun ja hänen vastuullaan olevan STM:n ja THL:n olisi nyt tärkeää linjata, miten kansalaisten ja ammattilaisten toimia saatuaan koronavilkun altistustiedon. Ja aikaa ei ole selvitysryhmille, vaan tarvitaan ripeää reagointia. Muuten kohta meillä on aikamoinen härdelli päällä, kun sekä kansalaiset, työnantajat ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tiedä miten toimia altistuneiden määrän kasvaessa.  Ja vaarana on tietenkin myös, että tämä tärkeä leviämisen ehkäisyyn tarkoitettu sovellus sammutetaan yhä useammista puhelimista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Koronavilkku, testaus, ohjeistus, altistus

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Testitakuu, Korona, testaus, päiväkodit, kouluikäiset, nuha, pikatesti

Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, toinen aalto, oirekysely, pikatestaus, oirekartoitus, lentäminen

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronatestaus, opettajat, koulut, etulinja

Miten riskiryhmään kuuluva selviää Uudellamaalla koronaepidemian aikana?

Maanantai 30.3.2020 - Mia Laiho

Kuka kuuluu vakavaan koronainfektion riskiryhmään? Yllätys, kyse ei ole vain ikäihmisistä yli 70-vuotiaista, vaikka heidän riskistään onkin paljon puhuttu. THL:n määrittelyn mukaan siihen kuuluu myös henkilöt, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta, leukemia- ja lymfoomapotilaat ja potilaat, joilla on vastustuskykyä heikentävät lääkitys. Kyseisiä sairauksia voi olla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, sekä ikäihmisillä.

Uudenmaan rajat suljettiin 28.3.20 valmiuslain 118§ päätöksellä. 1,7 miljoonaa ihmistä, reilu 30% Suomen väestöstä on erotettu muusta Suomesta. Kun tartunnat väistämättä lisääntyvät vielä Uudenmaan sisällä, Uudenmaan ihmisten tartuntariski kasvavat. Uudellamaalla riskiryhmään kuuluvat henkilöt ovat samalla myös suuremmassa riskissä sairastua koronainfektioon. Mitä sitten pitäisi tehdä heidän suojelemiseksi? Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Tässä joitakin nostoja siitä ja vähän muutakin.

Riskiryhmät joutuvat myös asioimaan kaupassa, ellei heillä ole sellaista apua, joka voisi sen heidän puolestaan tehdä tai osaamista ruokakassin tilaamiseen. Meillä on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden vanhemmat, joku perheenjäsen tai riskiryhmään kuuluva itse käy töissä. Jos etätyö ei ole mahdollista niin työnantajan kanssa on järkevä miettiä, voisiko työyksikön sisällä tehdä muutosta työtehtävien osalta vähemmän riskialttiiseen työympäristöön. Ruokakaupoissa hyvään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskärryt, ovien kahvat, hedelmä-ja vihannespuntarit ym ja niiden hygieniasta huolehtiminen oleellista. Irtotuotteet on jo monesta kaupasta korjattu pois, hyvä niin.

Riskiryhmiin kuuluvat joutuvat myös käyttämään perusterveitä ihmisiä enemmän sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita. Riski saada tartunta näissä palveluissa kasvaa, jos asiaa ei ole yksiköissä huomioitu riittävällä tavalla. Pelko sairastua on todellinen. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden tartuntariski tulee minimoida. Vaikka suosituksena on pysyä kotona niin monen on liikuttava itse julkisilla paikoilla ja käytävä sairaaloissa perussairauksiensa takia. Hygienia, ohjeistus ja riskien minimointi ovat nyt avainasemassa näiden ihmisten tartunnan saamisen ehkäisemiseksi. Jos esim. syöpähoidossa käyvä ihminen saa koronainfektion, on taudin aiheuttama kuolemanriski moninkertainen.

Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä testataan koronan kannalta edelleen samoissa pisteissä muiden potilaiden kanssa. Heitä ei tulisi altistaa testauspisteiden tartuntavaaroille. Julkisessa keskustelussa on noussut esille riskiryhmään kuuluvien ihmisten huoli saada tartunta viimeistään testauspisteillä.  Riskiryhmille riskialttiimpia paikkoja on testauspisteet, mikäli he joutuvat odottamaan testausta samassa tilassa oireellisten potilaiden kanssa. Riskiryhmien testaus tulisi hoitaa ennemminkin esimerkiksi kotikäynnillä tai drive-in-tyyppisissä paikoissa, ettei heidän tarvitse altistua julkisten testauspisteiden odotustiloille. Myös testauspisteiden hygienian on oltava niin hyvällä tasolla ettei testaukseen meneminen itsessään jo pelota riskiryhmään kuuluvia. Testauspisteillä tulisi olla desinfektioainetta saatavilla sekä turvavälistä olisi pystyttävä pitämään huolta. Odotusaika testaukseen olisi pidettävä myös mahdollisimman lyhyenä. Kenenkään ei tulisi pelätä saavansa tartuntaa testauspaikalla.

Viime päivinä lehdistä on saatu lukea myös tapauksesta, jossa lasten syöpäosastolla työskennellyt hoitaja oli sairastunut koronaan. Työntekijät, jotka ovat oireettomia saattavat tartuttaa. Heidät pitäisi testata, jotta voidaan turvallisesti hoitaa potilaita. Hoitajien testaamattomuus on riski potilaille, etenkin kun otetaan huomioon taudin tarttuvuus jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Hoitohenkilökuntaa tulisi testata erittäin matalalla kynnyksellä, jotta henkilökunta ei levitä tautia eteenpäin. Erityisesti syöpä- ja muita immuunipuutospotilaita hoidettaessa pitäisi testata myös oireettomia hoitajia, etteivät he tietämättään levitä virusta näihin haavoittuviin asiakasryhmiin. Heikon tai jopa olemattoman vastustuskyvyn omaavilla potilailla on merkittävä kuolemanriski, jos he saavat koronaviruksen.

Kannan huolta myös 75 000 kotihoidon asiakkaasta. Hoitajat heidän ympärillään voivat vaihtua jopa yli 60 kertaa kuukauden aikana.  Usein vaihtuvat hoitajat ja puutteellinen suojavarusteiden saatavuus ja ohjeistus lisäävät kotihoidon asiakkaiden tartuntariskiä merkittävästi. Ensin määrätään ikäihmiset pysymään kotona, mutta sitten kotona voi rampata saman vuorokauden sisällä jopa monta eri hoitajaa kotihoidosta. Ei vaikuta järkevältä infektion leviämisen ehkäisyn kannalta. Sosiaali-ja terveysministeriön pitäisi valtakunnallisesti ohjeistaa myös tätä asiaa.

Me kaikki voimme ja meidän tulee tehdä kaikki voitavamme sekä itsemme että riskiryhmien suojelemiseksi. Tavoitteena pitää olla viruksen pysäyttäminen. Aikaa ei ole hukattavana!

1 kommentti . Avainsanat: Korona, infektiosairaudet, testaus, kotihoito, kauppa, sote