US: Savuttomuuden edistäminen on tasa-arvoteko

Torstai 1.11.2018 - Mia Laiho

Marraskuu on keuhkosyöpäkuukausi. Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa keuhkosyöpään sairastuu noin 2500 ihmistä vuodessa. Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90% keuhkosyövistä. Näin ollen tupakka aiheuttaa niiden kautta huomattavan määrän yhteiskunnallisia kustannuksia. Lainsäätäjät eivät voi kääntää tosiasioille selkäänsä. 
 

Huomioiden myös tupakan aiheuttama selvä syy-yhteys keuhkosyöpään, on välttämätöntä edelleen tiukentaa myös tupakkalainsäädäntöämme. Mitä muuta 10-kertaisen syöpäriskin aiheuttavaa tuotetta kuin tupakkaa voisi salli myytävän ihmisille?  Aina välillä viestitään jonkin tuotteen sisältävän syöpää aiheuttavaa ainesosaa ja tuote vedetään nopeasti pois markkinoilta suurin lehti-ilmoituksin. Mutta tupakan suhteen tätä riskiä ei haluta nähdä. Miksi ei? 
 

Meillä on vielä paljon muutettavaa. Nykyisen tupakkalainsäädännön tavoitteena on tupakkatuotteisiin ja muiden riippuvuutta aiheuttavien nikotiinituotteiden käytön loppuminen ja terveyshaittojen vähentäminen. Tupakkalainsäädännön tavoite on myös, ettei kukaan joudu altistumaan tahtomattaan tupakan savulle. Savuton hengitysilma on jokaisen perusoikeus. 
 

Raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentäminen on erityisen tärkeää, jotta voimme estää sikiön altistumista haitalliselle valmisteille. Tupakoinnista vieroittuminen palvelee myös raskauden jälkeistä aikaa, jos äiti pääsee irti tupakasta. Neuvoloilla, kouluilla ja myös työpaikoilla on merkittävä rooli siinä, miten tupakointiin suhtaudutaan ja puututaan.  Liian moni lapsi altistuu edelleen kotonaan tai perheen autossa tupakansavulle. 
 

Lainsäädännön lisäksi tarvitsemme ennaltaehkäisyä ja asenteiden muutosta. Terveydenhuollon ammattilaisten on puututtava tupakointiin asiakaskohtaamisten yhteydestä. Savuttomuus ei tapahdu syyllistämällä, vaan jakamalla tietoa sen vaaroista ja vieroituksen mahdollisuuksista, ja saatavilla olevasta tuesta. Tupakointi on yleisempää henkilöillä, joilla sosioekonominen tilanne on alhaisempi ja tupakointi liittyy myös selvästi koulutuksen tasoon, esim. ammattikouluissa tupakoidaan selvästi enemmän kuin lukioissa.  

Tupakoimattomuuden edistäminen edistää samalla väestömme terveyttä ja tasa-arvoa. Kitkemällä tupakan yhteiskunnastamme teemme merkittävän ihmisten välisen tasa-arvoteon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savuttomuus, tupakointi, terveys, raskaus, hengitysilma, sisäilma, keuhkosyöpä, tupakkalaki

Energiajuomat eivät kuulu lapsille

Keskiviikko 19.9.2018

Energiajuomia markkinoidaan häikäilemättömästi maalaamalla mielikuvaa kestävyydestä ja voimasta. Todellisuus on mainoskuvaa karumpi. Korkea sydämen syke, levottomuus, ahdistava olo ovat tyypillisiä sivuvaikutuksia energiajuomista. Terveyshaitat näkyvät myös esimerkiksi painonnousuna ja unettomuutena.  Suuri määrä energiajuomaa ja sen sisältämä suuri kofeiinimäärä voi altistaa myös hoitoa vaativille rytmihäiriöille, vaikka kyseessä olisi muuten terve nuori. Pahimmillaan energiajuomien liiallinen käyttö onkin vienyt nuoria sairaalaan.

Nuoret litkivät energiajuomia kuin janojuomaa. Eviran suosituksen mukaan alle täysikäisten kofeiinisaannin pitäisi olla alle 50 milligrammaa päivässä. Muuten riskinä on riippuvuuden syntyminen. Suositus valuu jo yhden energiajuoman myötä alas kurkusta. Puolen litran energiajuomatölkki saattaa sisältää kofeiinia jo toista sataa milligrammaa. Lasten ja nuorien ei pitäisi juoda energiajuomia lainkaan faktojen valossa. Silti nuoriso-ohjaajat kertovat tapaavat lukuisia nuoria, jotka juovat jopa yli kymmenen energiajuomaa päivässä.

Vaadimme budjettiriihen alla useamman lääkäritaustaisen kansanedustajan kanssa, että energiajuomille tulisi asettaa erityisen korkea haittavero. Tällä olisi myönteinen vaikutus sekä lasten ja nuorten terveyteen että valtion verotuloihin. Toiveeseemme on nyt vastattu jopa yli odotusten. Ministerit Leppä ja Saarikko ilmoittivat käynnistävänsä selvityksen energiajuomien kiellosta alle 15-vuotiaille.

Monet lasten vanhemmat ja opettajat näkevät päivittäin energiajuomien haitat lapsilla, ja he toivovat tehokkaita toimenpiteitä energiajuomien saannin rajoittamiseksi. Lisäksi monet kauppiaat ovat ymmällä tilanteesta ja toivovat yhtenäisiä valtakunnallisia päätöksiä asiassa. Näihin tarpeisiin on vastattava. Toivonkin, että ministerien käynnistämä selvitys antaa meille konkreettisia ratkaisuja ja asia etenisi sen jälkeen jouhevasti. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energiajuomat, terveys, nuoret

Tuettu hoivavapaa avuksi helpottamaan arkea läheisen sairastuessa

Torstai 23.8.2018 - Mia Laiho

Läheisen sairastuminen on odottamaton ja raskas kokemus. Meillä jokaisella voi tulla yllättäen hetkiä, jolloin oman iäkkäämpi vanhempi tarvitsee apua leikkauksen tai jonkin äkillisen sairastumisen myötä. Lähes kolmasosa työikäisistä hoivaa tai auttaa läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa päädyttiin yhteiseen käsitykseen, että Suomessa pitää ottaa käyttöön tuettu hoivavapaa, joka parantaisi työssäjaksamista ja vähentäisi läheistemme laitoshoidon tarvetta.

 Erilaisia tuetun hoivavapaan malleja on käytössä lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa työntekijän on mahdollista jäädä tuetusti hoitamaan sairastunutta läheistään ja hänellä on oikeus hakea määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

 Suomessa on ollut vuodesta 2011 mahdollisuus hoivavapaaseen. Maamme järjestelmä on kuitenkin kohtuuttoman raskas ja uuvuttava sillä nykyisellään hoivavapaaseen ei sisälly taloudellista tukea. Surullisimmissa tarinoissa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä on joutunut turvautumaan itsekin sairauslomaan. Menettely on täysin epäinhimillistä ja kestämättömän kallis.

 Muutoksen kustannusten arvioidaan asettuvan 22-56 miljoonaan euroon vuodessa. Lopulliseen hintalappuun vaikuttavat tarkemmat yksityiskohdat kuten hoivavapaan enimmäiskesto, tuen taso ja hoivavapaan käyttäjien määrä.

Meidän on otettava askel eteenpäin, jotta työssäkäyvät henkilöt voisivat halutessaan jäädä kotiin hoitamaan läheistään.  Ehdotus vähentäisi laitoshoidon tarvetta ja lisäisi inhimillisyyttä, samalla kun väestömme vanhenee. Muutoksen myötä läheisen hoitaminen muuttuneessa elämäntilanteessa voisi olla mahdollista sekä kodin että työelämän kannalta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hoivavapaa, terveys

Valkoposkihanhien ja merimetsojen haittoja luonnolle ja ihmisille on rajoitettava

Keskiviikko 11.7.2018 - Mia Laiho

Valkoposkihanhet ovat rantojen ja puistojen riesa. Merimetsot puolestaan kylvävät tuhoa saaristoissa ja tekevät jättämätöntä tuhoa kalavesissä. Pääkaupunkiseudulla hanhiparvien ulosteet täyttävät viheralueet silmänräpäyksessä. Ulosteet tarrautuvat kenkiin pihaleikkien yhteydessä, pikkulapset voivat saada niitä suuhunsa ja uimarantojen ulosteista voi olla terveyshaittoja. Viihtyisät piknikitkin ovat kohta kaukainen muisto. Korkeasaaressa hanhet käyttäytyvät niin aggressiivisesti, että alueen työntekijät merkitsevät jo liiduilla alueita, joissa kävellessä hanhihyökkäys on väistämätön.

Pääkaupunkiseudulla oli syksyn 2017 laskennan mukaan yli 14 000 valkoposkihanhea. Tästä Espoon Laajalahdella yöpyi 3 900 hanhea. Lukemat ovat epäilemättä kasvaneet vielä vuoden aikana. Kaikkineen hanhien määrä on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merimetsoja puolestaan oli jo pesiviä 26 000 paria vuoden 2016 laskennassa. Lintukantojen kasvulle ei näy loppua, sillä linnuille ei ole luontaista vihollista.

Valkoposkihanhen ja merimetson metsästäminen ei ole kansallisen lainsäädännön perusteella mahdollista. EU:n lintudirektiivi suojelee kyseisiä lajeja, vaikka uhanalaisuus lajien kohdalla on vain etäinen muisto. Lintujen vähentäminen on kuitenkin tietyin keinoin mahdollista sallia EU-direktiivin mukaisilla poikkeuksilla. Esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista direktiivin puitteissa. Esteenä on tosin, että viranomaisen on todettava, että luvalla tavoitellaan vahinkojen estämistä ja että toteutuneen vahingon on oltava vakava.

Nurmialueita, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla. Ongelma on, että nykyinen lain tulkinta on tiukin mahdollinen, sillä luvan saamiseksi on pysyttävä osittamaan, että vahinko on päässyt tapahtumaan. Ympäröivää luontoa on vaikea turvata, jos tuho on päässyt jo tapahtumaan.

Kantojen hoito on ainut kestävä tapa luonnon kannalta. Kantoja ei ole pystytty hillitsemään muilla keinoin. Poikkeuslupien hakemista tulee joustavoittaa välittömästi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valkoposkihanhet, merimetsot, ulosteet, kalastus, terveyshaitta

Länsiväylä: Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin

Lauantai 2.6.2018 - Mia Laiho ja Mika Helenius

Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin 

Espoon sisäilmaongelmaisille kouluille ei näy loppua. Uutena ongelmana Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen jälkeen on noussut esiin Jupperin koulu. ”Sädesieni vei luokat ja pulpetin – Espoossa paljastui jälleen uusi ongelmakoulu” (LV 26.5.8). 

Terveystarkastaja huomautti jo yli vuosi sitten Jupperin koulun maakellarin ja viemärin hajusta ja koulun kuntokartoituksen tarpeesta. Vasta reilu vuosi myöhemmin valmistui tutkimusraportti, jonka sisältö on karua luettavaa. Kahdessa luokkatilassa on löydetty sädesientä, kosteutta on mitattu seinistä ja lattioista ja koko viemäristö vaatii uusimista. Rakenteissa on lisäksi todettu useita terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja asbestia. Vanhemmat ovat ymmärrettävästi huolissaan lastensa terveytensä puolesta. Sekä henkilökunta että lapset oireilevat 

Ripeät toimenpiteet jatkosuunnitelmineen ovat tarpeen. Lapset eit voi palata kouluun, jos tiloissa on terveysriskiYmpäristöterveydenhuollon tarkastajalta vanhemmat ovatkin pyytäneet uutta arviota. Huomioiden tähän mennessä tehdyt tutkimuslöydökset, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä että koulua kannattaisi enää korjata. Ei kannata laittaa rahaa koulun korjauksiin, jos lopputuloksena kuitenkin muutaman vuoden päästä olisi koulun purkaminen, kuten mm. Jousenkaaren koulun kohdalla tapahtui.  

.Jupperin koululle tarvitaan siirtokelpoiset tilat lähelle koulua. Jupperin sisäilmaongelmaisen päiväkodin osalta on alkuvuodesta tehty päätös uuden siirtokelpoisen päiväkodin hankkimiseksi Kuusinevantien tontille.  Tälle samalle tontille olisikin järkevää samanaikaisesti perustaa koululle siirtokelpoiset tilat. Toissijaisesti väistötilat voitaisiin sijoittaa koulun liikuntakentälle. Jupperin uudelle päiväkodille ja koululle on jo aiemmin suunniteltu yhteishanketta. Väistötilojen hankinta, sekä päiväkodin ja koulun uuden rakennuksen suunnittelutyö olisi järkevää toteuttaa nyt nopeutetulla aikataululla yhteisenä hankkeena. Tällöin  voitaisiin saavuttaa myös  taloudellisesti järkevä kokonaisratkaisu sekä väistön että uuden koulun suunnittelun  osalta.  

Mika Helenius 

Kaupunginvaltuutettu 

Mia Laiho, 

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja, lääkäri 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmaongelmat, koulu, terveys, laatu, lapset, nuoret, opettajat

Länsiväylä: Kriisipäivystyksen alasajo ei ole vain Espoon asia

Torstai 8.3.2018 - Mia Laiho/Kristiina Mustakallio

Espoossa sosiaali-ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat olleet huolissaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmista romuttaa kriisipäivystys (LV 21.2. ja 24.2.18). Huoli on aiheellinen. Sekä sosiaalityöntekijöillä että terveydenhuollon ammattilaisilla on omat tärkeät roolinsa osana toimivaa tiimiä. Akuuttia kriisiapua annetaan äkillisten ihmisiä ja perheitä koskettavien elämän kriisitilanteiden kuten kätkytkuoleman, itsemurhan, välivaltatilanteiden, tulipalon tai onnettomuuksien järkyttäessä elämää. Kiireellisissä lasten huostaanottotilanteissa sosiaalityöntekijä voi keskittyä lapsen tarpeiden turvaamiseen, ja kriisityön terveydenhuollon ammattilainen kohdata vaikeassa tilanteessa järkyttyneet vanhemmat, joilla valitettavan usein on mukana mielenterveys- tai päihdeongelma. Tilanteen ammattimainen hoitaminen antaa sekä lapselle että vanhemmille rakentavamman lähtökohdan huostaanoton jälkeiselle viranomaisten ja perheen yhteistyölle. Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on keskeinen rooli myös yhteiskunnan erilaisissa häiriö- ja valmiustilanteissa.   

Espoo on nykyisin sopinut sosiaali-ja kriisipäivystyksen palvelujen järjestämisestä myös Kauniaiselle ja Kirkkonummelle. Ovatko naapurikunnat tietoisia suunnitelluista muutoksista? Miten Länsi-Uudenmaan valmiussuunnittelussa on huomioitu että Espoon kyky vastata akuuttiin psykosomaattiseen tukeen tulee muutoksen myötä merkittävästi laskemaan? Sosiaali-ja terveyslautakunnassa on esitetty vakava huoli muutoksen vaikutuksista kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen, mutta siitä huolimatta muutosta viedään vain eteenpäin.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toiminnan muutokset Uudellamaalla tulee tehdä laajempi toimintaympäristö huomioiden ja hyvässä yhteistyössä Uudenmaan muiden kuntien kesken. Valmistelut Uudellamaalla maakunnan sosiaali-ja kriisipäivystyksen palvelujen suunnittelemiseksi ovat juuri käynnistymässä. On kyseenalaista lähteä tässä tilanteessa tekemään kriisipäivystyksen toiminnan laatuun ja saatavuuteen vaikuttavia muutoksia.



Mia Laiho

Kaupunginvaltuutettu, lääkäri


Kristiina Mustakallio


Kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan vpj

 

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivystys, kriisipäivystys, lastensuojelu, sairaanhoitaja, psykiatrinen, mielenterveys, kriisit, tulipalot, kuolema

Länsiväylä: Ei vaaranneta SOTE-uudistuksessa sitä mikä toimii

Keskiviikko 13.12.2017 - Mia Laiho

Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuolto on useimmissa kunnissa yhdistetty saman johdon alle ja palveluita on kehitetty asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakkaiden hoitopolut ovat sujuvoituneet, asiointi on helpottunut, ja ongelmiin on tartuttu yhä varhaisemmissa vaiheissa. Yhteistyötä on tehty yli kuntarajojen. Paljon on toki vielä tehtävääkin palvelujen kehittämisessä.

 

Jos ehdotettu SOTE-järjestämislaki ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki menee tällaisenaan läpi, mennään kehityksessä monta askelta taaksepäin. Aiemmasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistymisestä saadut hyödyt valuvat hukkaan ja uhkana on, että ihminen putoaa yhä helpommin eri toimijoiden väliin. Palvelujen hajanaisuus koskettaisi erityisesti ihmisiä ja perheitä, jotka tarvitsevat monen eri ammattilaisen palveluja. Mielenterveys-ja päihdesairauksista kärsivät, lastensuojelun asiakasperheet, monisairaat, paljon palveluja tarvitsevat iäkkäät ja toimintarajoitteiset olisivat väliinputoajia. Samalla kasvavat yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Tarvittaisiin mittava rahaa vaativa palvelunohjauksen tukijärjestelmä. Tämä olisi pois asiakkaiden palveluista. Valinnanmahdollisuuksia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta palvelujen käyttäjä saadaan keskiöön. Muutos pitää tehdä kuitenkin hallitusti ja vaiheittain. Kaiken julkisen rahoituksen on oltava myös läpinäkyvää riippumatta siitä tuottaako palvelun yksityinen yritys tai julkinen organisaatio.

 

SOTE-uudistusta tarvitaan Suomessa, mutta sen kytkeminen yhteen maakuntaratkaisun kanssa on ollut virhe. Esim. Espoon Leppävaarassa on asukkaita n. 68 000, enemmän kuin pienimmässä maakunnassa! Koko Espoossa on asukkaita 275 000, ja Uudellamaalla 1.65 miljoonaa.  Miten voidaan edes ajatella, että sama sosiaali- ja terveyspalvelujen malli sopisi koko Suomeen, kun väestömäärät ja alueelliset erot ovat niin suuret. Ei pidä vaarantaa sitä, mikä toimii. Suuret kaupungit voisivat tuottaa palveluja itse, ja lisäksi palveluita voisi tuottaa yksityinen sektori, kuten Espoossa on onnistuneesti tehty. Metropolialueen palvelujen vaarantamisella olisi merkittävät vaikutukset sekä alueen asukkaiden palveluihin että koko Suomen talouteen.

 

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Espoo

1 kommentti . Avainsanat: SOTE, palveluohjaus, maakunta, iäkkäät, lastensuojelu, mielenterveys, kustannukset

Vauhtia Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen

Tiistai 17.10.2017 - Mia Laiho

Eilen valtuuston kokouksessa teimme yhdessä valtuutettu Mika Heleniuksen kanssa valtuustoaloitteen liittyen Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen. Laaksolahden jäähalli on ollut jo muutaman vuoden käyttökiellossa, ja halli seisoo toimettomana edelleen ja suunnitelmat jatkon suhteen puuttuvat.  Jääurheilulle ja monille muille liikuntaharrastuksille tarvitaan asianmukaiset, käyttäjien tarpeet huomioivat tilat ja alueet. Liikunnan tulee olla kaikkien asukkaiden helposti saatavilla ja osana arkipäivää.Toivottavasti saamme vauhtia asiaan eilen jätetyn valtuustoaloitteen avulla. Ohessa valtuustolaoitteen sisältö luettavissa kokonaisuudessaan:

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOALUEEN KEHITTÄMISEKSI TULEVAISUUDEN LIIKUNTA, HARRASTUS JA HYVINVOINTI KESKUKSEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukevaa laaja-alainen asukkaiden ja eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeet kokonaisvaltaisen visiotyön avulla. Laaksolahden urheilupuisto on Espoon jääurheilun kehittymiselle yksi keskeinen toimintapaikka. Laaksolahden urheilupuisto on Pohjois-Espoon ainoa ympärivuotinen tekojääurheilukeskus.  Jääurheilu on alueelle erittäin tunnusomainen harrasteympäristö, joka on tuottanut lukuisia kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja luonut hyvinvointia ja nuorten tervettä kasvua harrastamisen kautta. Esitämme, että Laaksolahdesta kehitetään uusi asukaslähtöinen matalankynnyksen liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Tulevaisuuden hyvinvointi ja liikkumisen keskuksen tulee mahdollistaa sekä huippu- ja harrasteurheilu että heidän vanhempien liikunta. Laaksolahden urheilupuistoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävänä toimintaympäristönä, jossa huomioidaan alueen liikunnallinen ominaispiirre, järven tarjoamat mahdollisuudet ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät mahdollisuudet ympärivuotisesti.   

Esitämme, että Espoon kaupunki perustaa erillisen visio- ja suunnittelutyöryhmän, joka valmistelee esityksen kevään 2018 aikana valtuustolle. Laaksolahden urheilupuiston läheisyyteen voisi olla mahdollista perustaa myös pysyvä Espoon kestävän kehityksen väistökoulutila luonnon, liikunta ja eri harrastepaikkojen välittömään läheisyyteen erittäin kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suunnittelussa tulee huomioida vähintään seuraavat käyttäjäryhmä ja näkökulmat: 

- jääurheilu ja harrastustoiminta

- jalkapallo ja yleisurheilu

- mailapelit

- saunaseura

- kuntosali

- vesiliikuntalajit 

- sisäliikunta

- eläkeläiset 

- koululaiset 

- jne.

Espoossa 16.10.2017

Mika Helenius (kok) ja Mia Laiho (kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laaksolahti, urheilupuisto, jäähalli, jääkiekki, taitoluistelijat, harrastelijat, tennis, jalkapallo, kenttä, sulkapallo, uimaranta, eläkeläiset, koululaiset, perheet, hyvinvointi, terveys, uinti, väistötila, yleisurheilu

Länsiväylä: Koulukorjausten vauhdittamiseen tarvitaan yhteistä ryhtiliikettä

Torstai 25.5.2017 - Mia Laiho

Tulevat ensi syksyn pienet koululaiset käyvät parhaillaan tutustumassa uuteen kouluunsa eri puolilla Espoota. Valitettavan monen perheen kohdalla mieltä painaa huoli koulutilan kunnosta ja terveellisyydestä. Koulussa voi olla menossa sisäilmatutkimuksia, ja korjausaikatauluja selvitellään. Monissa kouluissa tilannetta pahentaa myös tilanahtaus ja suuret oppilasmäärät.  Itsekin koululaisten äitinä ja lääkärinä ymmärrän vanhempien aiheellisen huolen.

 Edullisempia, mutta laadullisesti hyviä tyyppikouluja on Espooseen jo lähdetty rakentamaan. Rakentamisen aikana ja korjauksissa on kiinnitettävä huomio erityisesti valvontaan. Kiinteistöille olisi myös laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan niiden toteutumista. Väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan tilannetiedon saamiseksi. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää terveysriskien vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Ehdotan että Espoossa tehdään kaikissa kouluissa sisäilmaoireiden suhteen oirekysely lähtötilanteen selvittämiseksi. Jatkossa kyselyn voisi uusia esim. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä tai tarvittaessa aiemmin, jos ilmenee uusia oireita väliaikana.

Selkeät ja sujuvat toimintamallit sekä avoin, oikea-aikainen tiedottaminen ovat avainasemassa asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi koulukorjausten osalta. Koulujen ja päiväkotien korjaukset on saatava kaupungissa tärkeysjärjestyksen ykkösluokkaan ja suunniteltava korjaukset taloudellisesti kestävällä tavalla ja terveys edellä. Tähän tarvitaan virkamiesten taholta lisäpanostamista ja osaamista. Poliittisista päättäjistä on löydyttävä yhteistä tahtoa ja sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. Lapsilla on lakisääteinen oppimisvelvollisuus. Kaupungin tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä.

 

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KOulukorjaukset, sisäilmaongelmat, terveys, tyyppikoulut, koululaiset

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisun avaimet

Lauantai 1.4.2017 klo 0:17 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat mittavat. Tilannetta pahentaa Espoon paikoin täyteen ahdetut koulut. Puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea sisälämpötila ja huono sisäilma aiheuttavat päänsärkyä, hengitystieoireita ja herkistävät allergioille. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen v. 2016 tekemässä tutkimuksessa koulujen huonon sisäilman todettiin heikentävän myös oppimistuloksia. Huono sisäilma voi aiheuttaa lapsillemme ja opettajille terveydellisiä ongelmia eliniäksi. Henkilökunnan sairastumisesta aiheutuu myös kustannuksia sairauspoissaoloina ja pitkittyneinä terveydellisinä haittoina.

Syitä huonoon sisäilmaan on useita: rakennusvaiheessa tehdyt virheet, väärin toteutetut korjaukset ja rakennusten puutteellinen kunnossapito.

Mitä voimme tehdä? Hienojen monumenttien sijaan tulee rakentaa edullisempia, opetuskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. On panostettava riittävän kokoisiin, turvallisiin ja terveisiin tiloihin. Rakentamisen ja korjaamisen suunnittelu, erityisesti valvonta, vaativat osaamista ja lisäpanostusta. Kiinteistöille on laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan suunnitelmien toteutumista. Entisaikojen talonmies -toimintamalli voisi toimia myös tänä päivänä.

Remonttienaikaiset väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä, jotta lasten ei tarvitsisi matkata opiskelemaan toiselle puolelle Espoota. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan, jotta koulujen sisäilmatilanteesta saataisiin mahdollisimman varhain oikea kokonaiskuva lasten ja työntekijöiden terveydentilan osalta. Ongelmiin tulee puuttua viivyttelemättä. Näin voidaan vähentää pysyviä terveyshaittoja. Aikaisen puuttumisen avulla voitaisiin välttää myös kalliit hätäratkaisut ja jäisi enemmän rahaa käytettäväksi koulujen kunnostamiseen ja uusien tilojen rakentamiseen.

 

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulu, sisäilmaongelmat, terveys, päiväkoti, oikeus, allergia, herkistyminen

Länsiväylä 23.3.16: Nurkkaan ajamalla ei saada työkykyisiä osaajia

Keskiviikko 23.3.2016 - Mia Laiho/ Tarja Lang

Nurkkaan ajamalla ei saada työkykyisiä osaajia

Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on sen tasa-arvoisuus kaikille kansalaisille. Valtion opintotuki on mahdollistanut opiskelun riippumatta asuinpaikasta, vanhempien koulutuksesta tai kulttuurista. Nyt huonon taloustilanteen varjolla järjestelmää ollaan huonontamassa lisäämällä tuen lainapainotteisuutta.

Maailma on nyt opiskelijalle hyvin erilainen paikka kuin se oli opintotukijärjestelmää Suomeen luotaessa 1970-luvulla. Pelkkä opiskeluaikainen asuminen on kallista.  Opiskelija maksaa – varsinkin suurissa kaupungeissa – vuokraa opiskelijayksiöstään 400-800 euroa/kuukausi. Opintotuki ei kata usein edes vuokraa, vaan opiskelijan on käytävä töissä tai vanhempien rahakukkarolla. Työssäkäynti taas usein venyttää opiskeluaikaa. Lainarahalla opiskelu on edellyttää ehdotonta työllistymistä tulevaisuudessa. Siitä ei monella alalla ole takeita tällä hetkellä. Ei siis ole ihme, jos nuoria huolettaa pelko tulevaisuudesta, työttömyydestä ja velkavankeudesta. Opiskelijoiden totuttaminen velaksi elämiseen on myös huono signaali oman talouden hallinnalle ja voi ajaa nuoren myöhempään velkakierteeseen. Samalla riskit mielenterveyden häiriöihin lisääntyvät. Vuonna 2012 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) tekemän selvityksen mukaan joka kolmas yliopisto-opiskelija koki runsasta stressiä ja joka neljäs kertoi kärsivänsä psyykkisistä ongelmista. Huoli toimeentulosta aiheuttaa lisää stressiä nuorelle. Opiskeluaikana on kukkaron nyörit pidettävä kireällä, ja tehtävä kesällä töitä, mutta kaikella on rajansa. Voiko olla oikein että opiskelijoiden on rahoitettava pääosa perustoimeentuloansa lainalla kun miltään muulta väestön ryhmältä sitä ei edellytetä?  

Koulutus, sivistys ja osaaminen on pidettävä Suomen menetystekijöinä myös tulevaisuudessa. Tasa-arvoinen koulutus ja riittävä opintotuki varmistavat työkykyisten ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmistumisen työmarkkinoille. Nuorten lainan karttaminen osoittaa vastuullisuutta, ja tervettä suhdetta rahankäyttöön.  

 

Tarja Lang

Filosofian tohtori, rehtori

 

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, kaupunginvaltuutettu

 

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opiskelu, opintotuki, mielenterveys, työkyky, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii nopeaa reagointia

Tiistai 13.1.2015 - Mia Laiho

Taloustilanteen kohentamiseksi tarvitaan sekä työtä että työkykyistä työvoimaa. Julkinen keskustelu on pääosin keskittynyt eläkeikään, lähinnä sen nostoon. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeet, joille Suomessa jäädään jo noin 52-vuotiaana.  Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat mielenterveydenhäiriöt sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden vuoksi eläkkeelle jää huolestuttavasti erityisesti nuoria, joilla voisi olla vielä kymmeniä työvuosia edessä.

Työhyvinvointi ehkäisee työkyvyttömyyttä

Työ itsessään antaa paljon, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja auttaa arjen rytmityksessä. Nämä voivat merkittävästi edistää toipumista, ja auttaa samalla ihmisen muussa elämänhallinnassa.  Työhyvinvointiin satsaaminen, nopea puuttuminen tilanteisiin, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ovat avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä myös ilman viiveitä.

Tavoitteena selkeä ja sujuva toimintamalli

Kuntoutuksen ja työn tulisi kulkea joustavasti rinnakkain. Jos työhön paluuta aletaan miettiä vasta kuntoutuksen loppuvaiheessa, ollaan usein myöhässä. Kevennettyjä työmalleja tarvitaan jo aiemmin, ja niiden tulisi olla joustavasti käytettävissä ilman suurta paperinpyöritystä.  Loppuvuonna 2015 voimaan suunniteltu osakuntoutusrahalaki tuo yhdistämiselle paremmat edellytykset. Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin selkeää ja sujuvaa toimintamallia, jotta mahdollisimman moni osatyökykyinen työllistyisi. Osatyön vastaanottaminen tulee myös aina olla kannattavampaa kuin pelkkä sosiaaliturva.

Työelämän ulkopuolelle joutuminen lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa väestön terveyseroja yksilöllisten ja taloudellisten menetysten lisäksi.  Työkyvyn heiketessä hälytyskellojen pitäisikin soida ja ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työkyky, työkyvyttömyys, nuoret, työterveyshuolto

Perheasiain neuvottelukeskus auttaa kaikenlaisia perheitä matalalla kynnyksellä

Lauantai 8.11.2014 - Mia Laiho

Perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Apua on voinut hakea yksin tai perheenä oli sitten kyse yksinhuoltajaperheestä,, ydinperheestä, uusperheestä, sateenkaariperheestä tai lapsettomasta perheestä. Vuonna 2013 perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaaksi pystyttiin ottamaan puolet apua hakeneista.  Kysyntää on siis yli tarjonnan.  Perheasian neuvottelukeskuksen toiminta on pystynyt osaltaan täydentämään Espoon omia perheille suunnattuja palveluja.

Yleisimmät syyt hakeutua perheneuvontaan ovat parisuhteen vuorovaikutusongelmat, eroon liittyvät kysymykset, elämänvaihekriisit, ongelmat sukulaisuus- ja muissa lähisuhteissa sekä uskottomuus. Keskuksessa asiointi ei edellytä kirkon jäsenyyttä ja palvelu on maksutonta.

Viime vuonna suuri osa neuvottelukeskusten asiakkaista oli 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia. Perheneuvonnassa on myös yhä enemmän perheitä, joiden elämässä on samanaikaisesti muitakin haasteita. Perheneuvonnassa käy myös senioripareja. Kirkon perheneuvonta on käytännössä ainoa paikka, josta ikääntyneemmät ihmiset voivat saada maksutonta parisuhdeneuvontaa.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen toimipisteet sijaitsevat Tapiolassa ja Leppävaarassa hyvien kulkuyhteyksien päässä eri puolilta Espoota.

Espoo on avustanut seurakunnan perheasioiden neuvottelukeskusta vuosittain noin 260.000 eurolla. Vuoden 2015 avustukseen on varauduttu enää vain 130.000 euroa. Sopimus on irtisanottu 1.7.2015 alkaen." Vuoden 2015 talousarvioesityksessä tukea on siis merkittävästi esitetty laskettavaksi. Tämä ei voi olla näkymättä tarjotuissa palveluissa.

On huolestuttavaa, että perheitä matalalla kynnyksellä auttavaa toimintamallia ja yhteistyötä seurakunnan kanssa ollaan ajamassa alas näin merkittävästi. Jos perhe saa varhaisessa vaiheessa tukea elämänkriisin keskellä, kantaa se varmasti hedelmää myöhempää varten. Perheitä tukeva toiminta vaikuttaa myös välittömästi perheiden lasten hyvinvointiin. Riittävän ajoissa annetulla tuella voidaan parantaa vanhempien välistä keskusteluyhteyttä lukkiutuneessa perhetilanteessa ja parantaa lasten huomioimista kriisi-ja erotilanteissa sekä parantaa koko perheen elänmänhallintaa kriisin keskellä. Lapset tarvitsevat vanhempiensa. Perhetukikeskustoiminnan avulla voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntyä ja auttaa vanhempia läpikäymään elämäntilannettaan niin että lasten asema perheessä tulee myös paremmin huomioitua. Toiminnan kautta voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntyä. Espoolla, ja ennen kaikkea espoolaisilla perheillä ja lapsilla ei ole varaa menettää tätä hyvin toiminutta mallia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perheasiainneuvottelukeskus, avioero, kriisit, mielenterveys, lastensuojelu

Valtuustopuheenvuoro TATU-ohjelmasta (talouden tasapainottamis-ja tuottavuusohjelma)

Tiistai 20.5.2014 klo 6:47 - Mia Laiho

Euroopan ja Suomen epävakaa taloustilanne vaikuttaa väistämättä myös Espooseen. Tarvitaan ennakoivia ja korjaavia toimenpiteitä jotta voimme jatkossakin tarjota laadukkaita julkisia palveluita.

Emme voi jatkaa toimintaamme entiseen malliin, vaan on kehitettävä ja löydettävä uusia toimintatapoja ja malleja tuottaa palveluja. Ohjelman avulla varmistetaan että kuntalaisten lakisääteisistä tehtävistä voidaan huolehtia jatkossakin ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun.

Tärkeää on mielestäni pureutua rakenteisiin, hallinnollisia raja-aitoja on kaadettava, byrokratiaa vähennettävä, ja on keskityttävä ydintehtävään eli palveluiden tuottamiseen. Asiakastyön osuutta tulisi lisätä kaikilla kunnan palvelusektoreilla.  Avoin vuorovaikutus kuntalaisten, virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä on tärkeää rakentavien muutosten läpiviemiseksi. Huomionarvoiseksi nostaisin myös henkilöstön kuulemisen ja huomioimisen muutosten keskellä. TATU-ohjelman tarkempi sisältö ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä, mutta päälinjaukset tiedossamme.

Huolimatta talouden tasapainotustarpeesta, suunnitelmaan sisältyy kuitenkin myös asioita, jotka toteutuessaan voivat tarkoittaa kuntalaisten näkökulmasta jopa parempaa palvelua ja laatua. Joitakin esimerkkejä mainitakseni esim. rakentamisessa kokonaisprosessin nopeuttaminen toivottavasti tulee lyhentämään rakennuslupien käsittelyaikaa.

Lastensuojelussa tavoitellaan sijoitustarpeen vähenemistä. Tämä tarkoittaa ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista ja lasten ja perheen tukemista aiempaa varhemmin jotta sijoitukselta vältyttäisiin. Niiden lasten kohdalla, joilla tukitoimet eivät ole riittävät, on kuitenkin käytettävä tarvittaessa myös sijoitusta. Lasten etu tulee aina kulkea edellä, ja siitä ei saa tinkiä. Jos sijoitukseen päädytään niin perhesijoitukset ovat usein lapselle paras vaihtoehto, ja myös kunnan kannalta edullisempi vaihtoehto. Terveysasemien palvelujen saatavuudessa kuntalaisten tasavertainen kohtelu on tärkeää. Varattavien lääkäriaikojen vapauttaminen Espoon sisällä niin että ajan voisi saada myös muulta kuin oman alueen terveysasemalta olisi nykypäivää ja asukkaiden valinnanvapauden kunnioittamista tukevaa. Toivottavasti tämä huomioidaan kehitettäessä terveysasemien palvelua jatkossa.

Talouden tasapainottamisohjelma tuo mukanaan muutoksia. Kun niiden sisältöä jatkossa arvioidaan ja yksityiskohdista päätetään, on huolehdittava siitä että ratkaisut ovat asukaslähtöisiä ja asukkaan tarpeisiin vastaavia, ja samalla kokonaistaloudellisesti järkeviä sekä kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta tukevia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennuslupaprosessi, lastensuojelu, terveyspalvelut