Hidas ja kankea järjestelmä ei saa viivästyttää syöpähoitoja

Maanantai 16.8.2021 - Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen

Syöpätutkimuksessa on otettu suuria edistysaskelia, joista yksi on potilaan oman puolustusjärjestelmän aktivointiin perustuva hoito. Suomessa immunologisten lääkehoitojen saamista potilaiden käyttöön hidastaa kuitenkin merkittävästi lääkkeiden korvausjärjestelmän byrokraattinen kankeus. Nykytilanne on syöpää sairastavien ja heidän läheistensä kannalta sietämätön ja jätämme asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Yksilötasolla syöpä ei odota, vaan syöpää sairastavalle jokainen viivytys voi olla liikaa. Immunologisten hoitojen avulla voidaan parhaassa tapauksessa parantaa levinnytkin syöpä sen sijaan, että saataisiin potilaalle hoitojen avulla vain jonkin verran lisää elinaikaa. Nyt kaksikanavarahoituksen byrokratia estää näiden hoitojen antamista, kun se ei esimerkiksi munuaissyöpäpotilaiden kohdalla taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen. Tilanne on korjattava. 

Suomessa hoitojen saatavuus raahaa muita Pohjoismaita jäljessä. Potilasjärjestöt Suomessa ovat olleet aktiivisia ja vaatineet valtionhallintoa purkamaan vanhentuneita rahoitusjärjestelmiä, toistaiseksi tuloksetta. Byrokraattiset esteet kuormittavat potilaiden lisäksi terveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttavat merkittävää lisätyötä. Pitkälle koulutetut ammattilaiset joutuvat laittamaan työaikaansa aikaa vievää paperinpyöritykseen Suomen jälkeenjääneen ja kankean lääkekorvausjärjestelmän takia. Tilannetta hankaloittaa myös se, että uusilla syöpälääkkeillä B-lausunto ja Kelan määräaikainen päätös on lääkevalmistekohtainen eikä lääkeryhmäkohtainen kuten yleensä. Mikäli Kela tekee hylkäävän päätöksen tai kun lääkettä vaihdetaan, tarvitaan uusi B-lausunto Kelaan tälle uudelle saman ryhmän lääkkeelle. Tällaisen uuden lausunnon kirjoittaminenkin vie erikoislääkäriltä aikaa yhden potilasvastaanoton verran.

Tämä kaikki byrokratia syö henkilöstön voimavaroja, viivästyttää potilaan hoidon aloitusta ja on vaikuttamassa potilaan ennusteeseen.Vallitsevan tilanteen takia potilaille ei voida aina taata nopeaa hoitoon pääsemistä, vaikka oikea hoito saattaisi olla olemassa. Lääkkeiden ja hoitojen saatavuudessa on myös alueellisia eroja, joiden pelätään kasvavan entisestään hallituksen sote-uudistuksen myötä. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut uudistamaan lääkehuollon kokonaisuutta. Toistaiseksi vielä mitään ei ole tehty. Vaadimme hallitusta korjaamaan lääkekorvausjärjestelmän epäkohdat pikaisella aikataululla, jotta suomalaisilla on mahdollisuus saada syöpään parasta mahdollista hoitoa yhdenvertaisesti ja ilman turhia viivytyksiä.

Anna-Kaisa Ikonen, kansanedustaja (kok)

Mia Laiho, kansanedustaja (kok) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 16.8.2021 sivulla 6. 

US: Lääkärin asemaa ei saa käyttää väärän tiedon levittämiseen

Torstai 20.12.2018 - Mia Laiho

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna huomiota herättäneen artikkelin lääkäri Antti Heikkilän kirjasta ”Lääkkeetön elämä”. Artikkelissa tuotiin kattavasti ilmi lukuisia asiavirheitä, joita kirja sisältää. Osa virheistä on niin merkittäviä, että ne voivat vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla ihmisten terveyteen ja olla terveydelle vahingollisia.

Kirjassaan Heikkilä muun muassa kyseenalaistaa nykyajan lääketieteen sytostaattihoitojen toimivuuden. Tämä on erityisen vaarallista kuultuna lääkärin suusta. Jos ihmiset uskovat Heikkilän neuvoja ja jättävät esimerkiksi paranemisen kannalta välttämättömät syöpähoidot välistä, tällä voi olla ihmisen kannalta merkittäviä seurauksia.

On erittäin vastuutonta levittää virheellistä terveystietoa lääkärin roolissa. On myös vähintään eettisesti ja moraalisesti arveluttavaa edesauttaa tällaisen tiedon levittämistä, kuten Heikkilän kirjan kustantaja on tehnyt.

Heikkilän vaihtoehtoiset näkemykset eivät sinällään ole uusi ilmiö. Tieteeseen perustumattomat, kokemusperäiset uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat yleistyneet Suomessa huolestuttavan paljon. Tästä kertoo myös taannoinen rokotekeskustelu, jota käytiin Pohjanmaalla lisääntyneestä rokotevastaisuudesta. Uskomus- ja vaihtoehtohoidoilla voidaan saada aikaan merkittävää haittaa sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. 

Suomeen tarvitaan uskomus- ja vaihtoehtohoitoja säätelevä laki. Edustajakollegani Sari Raassina on tehnyt lakialoitteen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta. Lakimuutoksella estettäisiin vaarallisten vaihtoehtohoitojen käyttö tiettyjen ryhmien, kuten lasten ja syöpäsairaiden ihmisten, kohdalla. Onkin aika saada tolkkua uskomus- ja vaihtoehtohoitojen käyttöön.

Ihmisten terveys ei ole leikin asia. Menetettyä terveyttä ei saa takaisin, ja seuraukset tahallisesta lääketieteellisesti väärästä hoidosta voivat olla kohtalokkaat. Kun terveystieto verhotaan lääkärin takkiin, on oltava erityisen huolellinen tiedon sisällön suhteen. Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Vahingollisella toiminnalla ei saisi tehdä bisnestä, kuten Heikkilä ja kustantaja ovat nyt tehneet. Vastuullisuudesta voi kiittää kuitenkin osaa kaupallisia toimijoita S-ryhmää ja Keskoa, jotka tänään ilmoittivat vetävänsä Heikkilän kirjat myynnistä. Tämän ne tekivät huolimatta siitä, että kirjalla olisi todennäköisesti kysyntää joulumarkkinoilla syntyneen julkisuuskohun myötä. Heille hatun noston paikka.

US: Savuttomuuden edistäminen on tasa-arvoteko

Torstai 1.11.2018 - Mia Laiho

Marraskuu on keuhkosyöpäkuukausi. Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa keuhkosyöpään sairastuu noin 2500 ihmistä vuodessa. Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90% keuhkosyövistä. Näin ollen tupakka aiheuttaa niiden kautta huomattavan määrän yhteiskunnallisia kustannuksia. Lainsäätäjät eivät voi kääntää tosiasioille selkäänsä. 
 

Huomioiden myös tupakan aiheuttama selvä syy-yhteys keuhkosyöpään, on välttämätöntä edelleen tiukentaa myös tupakkalainsäädäntöämme. Mitä muuta 10-kertaisen syöpäriskin aiheuttavaa tuotetta kuin tupakkaa voisi salli myytävän ihmisille?  Aina välillä viestitään jonkin tuotteen sisältävän syöpää aiheuttavaa ainesosaa ja tuote vedetään nopeasti pois markkinoilta suurin lehti-ilmoituksin. Mutta tupakan suhteen tätä riskiä ei haluta nähdä. Miksi ei? 
 

Meillä on vielä paljon muutettavaa. Nykyisen tupakkalainsäädännön tavoitteena on tupakkatuotteisiin ja muiden riippuvuutta aiheuttavien nikotiinituotteiden käytön loppuminen ja terveyshaittojen vähentäminen. Tupakkalainsäädännön tavoite on myös, ettei kukaan joudu altistumaan tahtomattaan tupakan savulle. Savuton hengitysilma on jokaisen perusoikeus. 
 

Raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentäminen on erityisen tärkeää, jotta voimme estää sikiön altistumista haitalliselle valmisteille. Tupakoinnista vieroittuminen palvelee myös raskauden jälkeistä aikaa, jos äiti pääsee irti tupakasta. Neuvoloilla, kouluilla ja myös työpaikoilla on merkittävä rooli siinä, miten tupakointiin suhtaudutaan ja puututaan.  Liian moni lapsi altistuu edelleen kotonaan tai perheen autossa tupakansavulle. 
 

Lainsäädännön lisäksi tarvitsemme ennaltaehkäisyä ja asenteiden muutosta. Terveydenhuollon ammattilaisten on puututtava tupakointiin asiakaskohtaamisten yhteydestä. Savuttomuus ei tapahdu syyllistämällä, vaan jakamalla tietoa sen vaaroista ja vieroituksen mahdollisuuksista, ja saatavilla olevasta tuesta. Tupakointi on yleisempää henkilöillä, joilla sosioekonominen tilanne on alhaisempi ja tupakointi liittyy myös selvästi koulutuksen tasoon, esim. ammattikouluissa tupakoidaan selvästi enemmän kuin lukioissa.  

Tupakoimattomuuden edistäminen edistää samalla väestömme terveyttä ja tasa-arvoa. Kitkemällä tupakan yhteiskunnastamme teemme merkittävän ihmisten välisen tasa-arvoteon.