SOTE:n toimeenpanoon tarvitaan aikalisä

Sunnuntai 12.12.2021 - Mia Laiho

Kunnissa tehdään paraikaa hikihatussa töitä yrittäen valmistautua tulevaan sote-muutokseen. Kaikkien suomalaisten sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Ei muuten ole mikään ihan pikkujuttu. Kyseessä on vuosisadan suurin hallinnollinen organisaatiomuutos, jonka toimeenpanon onnistumisesta riippuu se, voidaanko lakisääteiset sosiaali-ja terveyspalvelut turvata asukkaille myös 1.1.2023.

Sote-muutoksen toimeenpanon aikataulu on erittäin kireä, joillakin alueille suorastaan mahdoton. Muutosprosessi valmisteluineen ja henkilöstön yt-neuvotteluineen aiheuttaa huomattavaa työkuormaa henkilöstölle, jonka riittävyydestä keskellä pahenevaa koronatilannetta pitäisi jokaisen poliitikon, virkamiehen ja kansalaisen olla huolissaan.  Emme voi kulkea laput silmillä kuulematta kentän hätähuutoja. Vaarana on koko sote-järjestelmän ajautuminen kaaokseen.

Sote-henkilöstöä ei riitä tälläkään hetkellä kentälle vaan koko sote-sektori kärsii merkittävästä työvoimapulasta. Työpanosta tarvitaan kaikkien muiden sairauksien hoidon ja hoivan lisäksi koronan jäljitykseen, testaukseen ja hoitoon. On epäeettistä asettaa hallinnollisten muutosten valmistelu ihmisten hoidon edelle.

Soten toimeenpanon valmisteluun tarvitaan hyvinvointialueilla ehdottomasti lisää aikaa, jos palveluiden siirto aiotaan tehdä hallitusti ja ilman ihmishenkien menetyksiä. Ei ole järkevää tehdä massiivisia muutoksia sote-kentälle juuri nyt, kun terveydenhuolto on vahvasti kuormittunut koronapandemian seurauksena ja ihmisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen on vaarassa. Tässä tilanteessa on aivan älytöntä syytää rahaa ja sote- henkilöstön työpanosta hallinnollisen valmisteluun, kun paukut pitäisi laittaa ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseen.

Sote-muutoksen pakossa hyvinvointialueet joutuvat nopealla aikataululla vaihtamaan noin 200 000 työntekijän työnantajat, yhteensovittamaan eri kuntien ICT-järjestelmät ja käymään läpi satoja eri sopimuksia. Samanaikaisesti palveluiden pitää jatkua keskeytyksettä ja ilman potilasturvallisuuden tai ihmisten sosiaalipalvelujen vaarantumista. Sote vaatii merkittävän määrän ihmisiä muutoksen valmisteluun, yksittäisellä hyvinvointialueella jopa useita satoja ihmisiä.  Hyvinvointialueiden työryhmät vaativat myös eri alojen substanssiosaajia ja nämä työntekijät ovat poissa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastyötä. Myös esimiestasolla työn kuormitus on valtava huomioiden myös samanaikaisen koronaepidemian hoito. Toimeenpanon siirtäminen on välttämätöntä, kun huomioidaan huono henkilöstötilanne, merkittävä hoitovelka ja edelleen paheneva koronatilanne.

Julkisuudessa ( IS 9.12.21) olleen tiedon mukaan hallituksessa ei pidetä valmiuslain käyttöönottoakaan poissuljettuna työvoiman riittävyyden takia.  En voi olla ihmettelemättä hallituksen välinpitämättömyyttä sote-alan työntekijöitä kohtaan. Ennen kuin näin rajua toimea kuten henkilökunnan työvelvoitetta edes ajateltaisiin otettavan käyttöön, on tehtävä kaikki muut mahdolliset toimet ja erilaiset työvoimaa syövät hallinnolliset muutokset ja hankkeet on laitettava jäihin. Kun eletään keskellä kriisiä, on vain siirrettävä isoja kuormittavia muutoksia ja muita hankkeita eteenpäin. Tämä priorisointi kuuluu poliitikoille.

Koronaepidemia ei osoita rauhoittumisen merkkejä, henkilöstöpula on huutava ja hoitojonot ovat kasvaneet sekä somaattisella että psykiatrisella puolella. Liikutaan jo todella vaarallisilla vesillä ihmisten lakisääteisten palveluiden turvaamisen osalta. Tämä ei ole oikea aika isoille järjestelmämuutoksille. Päätöksiä sote-muutoksen toimeenpanon siirtämisestä tarvitaan pikaisesti ja ratkaisuja vaikeaan hoitovelkatilanteeseen. Ihmisten palvelujen turvaaminen ja terveyden suojeleminen on pystyttävä priorisoimaan hallinnollisten muutosten edelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-muutos, toimeenpano, hyvinvointialue, aikalisä, valmistelu