US: Savuttomuuden edistäminen on tasa-arvoteko

Torstai 1.11.2018 - Mia Laiho

Marraskuu on keuhkosyöpäkuukausi. Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa keuhkosyöpään sairastuu noin 2500 ihmistä vuodessa. Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90% keuhkosyövistä. Näin ollen tupakka aiheuttaa niiden kautta huomattavan määrän yhteiskunnallisia kustannuksia. Lainsäätäjät eivät voi kääntää tosiasioille selkäänsä. 
 

Huomioiden myös tupakan aiheuttama selvä syy-yhteys keuhkosyöpään, on välttämätöntä edelleen tiukentaa myös tupakkalainsäädäntöämme. Mitä muuta 10-kertaisen syöpäriskin aiheuttavaa tuotetta kuin tupakkaa voisi salli myytävän ihmisille?  Aina välillä viestitään jonkin tuotteen sisältävän syöpää aiheuttavaa ainesosaa ja tuote vedetään nopeasti pois markkinoilta suurin lehti-ilmoituksin. Mutta tupakan suhteen tätä riskiä ei haluta nähdä. Miksi ei? 
 

Meillä on vielä paljon muutettavaa. Nykyisen tupakkalainsäädännön tavoitteena on tupakkatuotteisiin ja muiden riippuvuutta aiheuttavien nikotiinituotteiden käytön loppuminen ja terveyshaittojen vähentäminen. Tupakkalainsäädännön tavoite on myös, ettei kukaan joudu altistumaan tahtomattaan tupakan savulle. Savuton hengitysilma on jokaisen perusoikeus. 
 

Raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentäminen on erityisen tärkeää, jotta voimme estää sikiön altistumista haitalliselle valmisteille. Tupakoinnista vieroittuminen palvelee myös raskauden jälkeistä aikaa, jos äiti pääsee irti tupakasta. Neuvoloilla, kouluilla ja myös työpaikoilla on merkittävä rooli siinä, miten tupakointiin suhtaudutaan ja puututaan.  Liian moni lapsi altistuu edelleen kotonaan tai perheen autossa tupakansavulle. 
 

Lainsäädännön lisäksi tarvitsemme ennaltaehkäisyä ja asenteiden muutosta. Terveydenhuollon ammattilaisten on puututtava tupakointiin asiakaskohtaamisten yhteydestä. Savuttomuus ei tapahdu syyllistämällä, vaan jakamalla tietoa sen vaaroista ja vieroituksen mahdollisuuksista, ja saatavilla olevasta tuesta. Tupakointi on yleisempää henkilöillä, joilla sosioekonominen tilanne on alhaisempi ja tupakointi liittyy myös selvästi koulutuksen tasoon, esim. ammattikouluissa tupakoidaan selvästi enemmän kuin lukioissa.  

Tupakoimattomuuden edistäminen edistää samalla väestömme terveyttä ja tasa-arvoa. Kitkemällä tupakan yhteiskunnastamme teemme merkittävän ihmisten välisen tasa-arvoteon.

Länsiväylä: Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin

Lauantai 2.6.2018 - Mia Laiho ja Mika Helenius

Länsiväylä: Koulukorjausten vauhdittamiseen tarvitaan yhteistä ryhtiliikettä

Torstai 25.5.2017 - Mia Laiho

Tulevat ensi syksyn pienet koululaiset käyvät parhaillaan tutustumassa uuteen kouluunsa eri puolilla Espoota. Valitettavan monen perheen kohdalla mieltä painaa huoli koulutilan kunnosta ja terveellisyydestä. Koulussa voi olla menossa sisäilmatutkimuksia, ja korjausaikatauluja selvitellään. Monissa kouluissa tilannetta pahentaa myös tilanahtaus ja suuret oppilasmäärät.  Itsekin koululaisten äitinä ja lääkärinä ymmärrän vanhempien aiheellisen huolen.

 Edullisempia, mutta laadullisesti hyviä tyyppikouluja on Espooseen jo lähdetty rakentamaan. Rakentamisen aikana ja korjauksissa on kiinnitettävä huomio erityisesti valvontaan. Kiinteistöille olisi myös laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan niiden toteutumista. Väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan tilannetiedon saamiseksi. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää terveysriskien vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Ehdotan että Espoossa tehdään kaikissa kouluissa sisäilmaoireiden suhteen oirekysely lähtötilanteen selvittämiseksi. Jatkossa kyselyn voisi uusia esim. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä tai tarvittaessa aiemmin, jos ilmenee uusia oireita väliaikana.

Selkeät ja sujuvat toimintamallit sekä avoin, oikea-aikainen tiedottaminen ovat avainasemassa asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi koulukorjausten osalta. Koulujen ja päiväkotien korjaukset on saatava kaupungissa tärkeysjärjestyksen ykkösluokkaan ja suunniteltava korjaukset taloudellisesti kestävällä tavalla ja terveys edellä. Tähän tarvitaan virkamiesten taholta lisäpanostamista ja osaamista. Poliittisista päättäjistä on löydyttävä yhteistä tahtoa ja sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. Lapsilla on lakisääteinen oppimisvelvollisuus. Kaupungin tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisun avaimet

Lauantai 1.4.2017 klo 0:17 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat mittavat. Tilannetta pahentaa Espoon paikoin täyteen ahdetut koulut. Puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea sisälämpötila ja huono sisäilma aiheuttavat päänsärkyä, hengitystieoireita ja herkistävät allergioille. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen v. 2016 tekemässä tutkimuksessa koulujen huonon sisäilman todettiin heikentävän myös oppimistuloksia. Huono sisäilma voi aiheuttaa lapsillemme ja opettajille terveydellisiä ongelmia eliniäksi. Henkilökunnan sairastumisesta aiheutuu myös kustannuksia sairauspoissaoloina ja pitkittyneinä terveydellisinä haittoina.

Syitä huonoon sisäilmaan on useita: rakennusvaiheessa tehdyt virheet, väärin toteutetut korjaukset ja rakennusten puutteellinen kunnossapito.

Mitä voimme tehdä? Hienojen monumenttien sijaan tulee rakentaa edullisempia, opetuskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. On panostettava riittävän kokoisiin, turvallisiin ja terveisiin tiloihin. Rakentamisen ja korjaamisen suunnittelu, erityisesti valvonta, vaativat osaamista ja lisäpanostusta. Kiinteistöille on laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan suunnitelmien toteutumista. Entisaikojen talonmies -toimintamalli voisi toimia myös tänä päivänä.

Remonttienaikaiset väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä, jotta lasten ei tarvitsisi matkata opiskelemaan toiselle puolelle Espoota. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan, jotta koulujen sisäilmatilanteesta saataisiin mahdollisimman varhain oikea kokonaiskuva lasten ja työntekijöiden terveydentilan osalta. Ongelmiin tulee puuttua viivyttelemättä. Näin voidaan vähentää pysyviä terveyshaittoja. Aikaisen puuttumisen avulla voitaisiin välttää myös kalliit hätäratkaisut ja jäisi enemmän rahaa käytettäväksi koulujen kunnostamiseen ja uusien tilojen rakentamiseen.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Espoon talous kestää inhimilliset ryhmäkoot ja turvallisen kouluympäristön

Lauantai 26.11.2016 - Mia Laiho

Espoon vuoden 2017 talousarvioesityksessä perusopetuksen ja lukion tuntiresurssista esitetään leikkausta samanaikaisesti kun Espoon oppilasmäärä kasvaa noin 800 oppilaalla. Tokaluokkalaiset eivät voisi enää mennä iltapäivätoimintaan ja iltapäivähoidon maksut korotettaisiin melkein päivähoitomaksujen tasolle. Säästöt tarkoittaisivat käytännössä ryhmäkokojen kasvua, jakotuntien vähenemistä ja lapsen yksilöllisen huomioimisen mahdollisuuden vähenemistä. Lukion osalta säästö tarkoittaisi noin 32 kurssin vähennystä / lukio, ja kaikissa Espoon suomenkielisissä lukioissa yhteensä noin 350 kurssia. Tämä tarkoittaisi merkittävää valinnaisaineiden vähenemistä ja ryhmäkokojen kasvua.  Monissa kouluissa ei ole edes tarpeeksi isoja luokkia, joihin suuret ryhmät kohtuudella mahtuisivat. Huomioiden vielä valitettavan yleiset sisäilmaongelmat, täyteen ahdetut luokat eivät paranna lasten ja henkilökunnan tilannetta. Ja vaikka sisäilmaongelmia ei olisi todettu, riski oireiluun kasvaa ilmavaihdon huonontuessa.

Nyt suunnitellut säästöt olisivat noin 2 miljoonaa. Samanaikaisesti kuitenkin miljardiluokan kustannukset aiheuttavan metrohankkeelle ollaan hakemassa lisälainan takausta kaupungilta 100 miljoonaa euroa, ja Espoon sairaalankin kustannukset ovat nousseet jo yli 170 miljoonaan euroon.

Viivästyneet rakennushankkeet kerryttävät taukoamatta suuria laskuja espoolaisille. Niissä laskuissa miljoona sinne tai tänne on pikkusumma. Lasten kohdalla sen sijaan jokainen euro on investointi tulevaisuuteen, ja maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin lasten ja perheiden hyvinvointina, parempina oppimistuloksina ja tulevina Espoon veronmaksajina.

Espoon vuoden 2017 budjetti päätetään valtuustossa 7.12.16. Sisäilmaongelmaisten päiväkotien ja koulujen korjaukseen/uusiin rakennuksiin on löydyttävä riittävästi rahaa turvallisen työympäristön takaamiseksi lapsille ja työntekijöille. Päiväkotien ja opetuksen maltilliset ja inhimilliset ryhmäkoot ovat lasten ja nuorten oikeus, ja siitä on pidettävä myös kiinni.

Lapsilla ja henkilökunnalla oikeus terveellisiin päiväkoteihin ja kouluihin

Tiistai 26.4.2016 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat viime vuosina räjähdysmäisesti lisääntyneet. Minua huolestuttaa miten lasten ja henkilökunnan oireista saadaan tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja saadaan tietoa koulujen tai päiväkotien sisäilma-asiasta. Päiväkodeissahan lapsilla on muutenkin usein ylähengitystietulehduksia, niin miten ja missä vaiheessa vanhemmat epäilevät sisäilmaongelmaa, jos ei ole tietoa muiden lasten tai henkilökunnan sairastelusta. Keskitettyä tietoa voi olla vaikea saada. Henkilöstö käyttää työterveyshuoltoa siinä vaiheessa kun huoli on herännyt, mutta lapset voivat käydä kouluterveydenhuollossa, terveysasemalla tai yksityisellä ja tieto hajoaa. Olisikin tärkeää saada mahdollisimman varhain tieto mahdollisesta sisäilmaongelmasta, ja käynnistää nopeasti selvitysprosessi. Ja jos epäilyttävää tutkimuksissa löytyy niin niistä tulisi avoimesti tiedottaa henkilökunnalle ja vanhemmille tuloksista. Nopealla aikataululla on tehtävä päätöksiä mihin toimenpiteisiin tällöin ryhdytään. Jos poikkeavaa ei löydy, niin sekin tärkeä tieto, jotta voidaan miettiä muita mahdollisia sairastelun syitä.
Nykyisellään selvitysprosessi kestää aivan liian pitkään, ja kärsijöinä ovat lapset ja henkilökunta. On myös pidettävä potentiaalisena vaihtoehtona jo heti alkuun uuden koulun rakentamista. Jos liian kauan selvitetään vanhan koulun rakenteita, ja yritetään peruskorjata korkealla hinnalla niin kokonaiskustannukset voivat nousta samalle tasolle tai jopa korkeammalle uuden rakennuksen kustannusten kanssa.
Kolmas tärkeä asia on, että uusien koulujen rakentamiselle asetetaan hintakatto, jolloin kustannukset eivät saa nousta jatkuvasti rakentamisen aikana ja tarvita lisäbudjetteja. Espoolla ei ole varaa eikä ole tarvetta hienoihin ja erikoisenmallisiin, ja kustannuksiltaan kalliisiin rakennuksiin. Sen sijaan tarvitaan terveellisiä, tarkoituksenmukaisia kouluja ja päiväkoteja lasten ja henkilökunnan tarpeita varten. Miksei kouluja ja päiväkoteja tehdä ”rintamamiestalotyyppisesti” eli niin että olisi muutama ns. tyyppikoulu, joita voitaisiin rakentaa samalla kaavalla. Tällöin saataisiin suunnittelukustannuksia ja erikoisten rakentamisratkaisujen aiheuttamaa lisähintaa radikaalisti vähennettyä. Saisimme samalla rahalla rakennettua enemmän kouluja ja päiväkoteja. Monikäyttöiset uudet tilat mahdollistavat myös tulevaisuuden käytön. Kalliita arkkitehtonisia luomuksia emme tarvitse, vaan laadukkaita ja hyviä kouluja.

Rakennusten kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota vanhojen rakennusten osalta ja toisaalta huolehdittava riittävästä rakentamisen aikaisesta valvonnasta uusien koulujen ja päiväkotien osalta.

Sisäilmaongelmien suhteen tarvitaankin niiden varhaista tunnistamista, ripeää selvitystä ja päätöksiä. Tässä tarvitaan kaikkien panosta. Kannustan vanhempia herkästi olemaan yhteydessä koulun rehtoriin ja/tai kouluterveydenhuoltoon, jos nousee huoli sisäilmaongelmasta lapsen oireilun takana. Kaupungilla omat toimintaprosessit on saatava suoraviivaisiksi, ja nopeutettava asioiden käsittelyä. Ja meidän poliittisten päättäjien on seurattava ja vaadittava säännöllistä tilanteen raportointia, prosessien etenemistä ja päätöksenteossa riittävien resurssien kohdentamista sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Jokaisella lapsella Espoossa tulee olla oikeus työskennellä turvallisessa ja terveellisessä kouluympäristössä.

Sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöksiä

Keskiviikko 18.9.2013 klo 23:24 - Mia Laiho

Tänään sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin useampi tunti talousasioita. Kuntatalous on tiukilla suurimmassa osassa Suomen kuntia. Sosiaali-ja terveystoimi muodostaa suuren osan kunnan palveluiden kustannuksista. Sosiaali-ja terveystoimen päätöksillä on merkittävä rooli siis kunnan taloudelle. Meidän on huolehdittava kunnalle asetetuista lakisääteisistä palveluista, huolehdittava heikoimmista, lapsista, ja nuoristamme hyvin. On kuitenkin arvioitava toimintatapoja ja malleja  miten asiat on tehty, ja olisiko niissä muutettavaa ja tehostettavaa. On pystyttävä arvioimaan toimintaa kriittisesti ja löytää parhaat, ja kustannustehokkaat tavat tuottaa palvelut. Kun talous on ahtaalla, on pystyttävä näkemään metsä puilta ja keskityttävä olennaisiin  kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta vaikuttaviin palveluihin. Sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy ei saa jäädä jalkoihin, sillä muuten löydämme ongelmat suurempina edessämme tulevina vuosina.

 Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen, taloussuunnitelman vuosille 2014–2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja.

Lautakunnassa päätettiin myös että kun Matinkylän palvelutori avautuu v 2016 niin sinne siirretään röntgenpalvelupiste.

Koulujen sisäilmaongelmat ovat nousseet Espoossa viime vuosina ja Espoossa on useita kouluja ja myös muutamia päiväkoteja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli  pyytänyt selvitystä kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä hyvinvointiin liittyvien tarkastusten toteuttamisesta. Espoossa ei ole päästy tarkastusten osalta suosituksen tavoitteeseen. Kouluympäristön tarkastuksiin on lisätty työpanosta  niin että jatkossa koulut tarkastetaan joka kolmas vuosi, mikä on suosituksen tavoite. Oppilaiden ja henkilökunnan työoloja, tiloja on seurattava niin että mahdollisiin esille nouseviin korjaustarpeisiin puututaan ajoissa. Mainittakoon tässä että Koulujen sisäilma-asiaa käsiteltiin toissapäivänä Kaupunginhallituksessa;  Kaupunginhallitus kehotti tila- ja asuntojaostoa varmistamaan, että tilakeskuksen johdolla viipymättä valmistellaan toimenpiteet vastuunjaon selkeyttämiseen tilojen hallinnassa ja rakennusprojekteissa, väistötilojen järjestämiseen sekä kriisiviestinnän hoitamiseen. Lisäksi kehotettiin viipymättä tekemään kartoitus muista mahdollisista riskikohteista, sekä laatimaan selvitys, miten suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa pystytään olennaisesti lyhentämään. 

Hyväksyttiin myös sosiaali-ja terveystoimen investointiohjelma vuosille 2014-2018. Investointiohjelmaan sisältyvät Espoon sairaalan rakentaminen ja Jorvin sairaalan peruskorjaus, Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän Elä ja asu ‑seniorikeskukset, Matinkylän palvelutori, kolme neuvolaa, Postipuuntien vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus, Matinkylän terveysaseman peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan kiinteistön parantamistoimenpiteet sekä vammaisten asumispalvelujen kehittämiseen ja asunnottomuusohjelmaan kuuluvia hankkeita.

Lopuksi käsiteltiin perhetyön palvelujen kehittämistä.Tavoitteena on mataloittaa kynnystä varhaisen tuen palveluihin, rakentaa yhteistyötä muiden perheille tukea antavien toimijoiden kanssa(esim. seurakunta, järjestöt) ja jalkautua sinne, missä avun tarvitsijat ovat. Pyrkimyksenä on että lapset ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti, mahdollisimman varhain ja lähellä omaa kasvuympäristöään. Myös parisuhdeneuvonnan saatavuutta kehitetään vanhempien tukemiseksi.