Helsingin Sanomat 23.8.15 kirjoitukseni: KELA-korvauksista säästäminen on lyhytnäköistä

Sunnuntai 23.8.2015 klo 23:42 - Mia Laiho

Hallitus on päättänyt leikata yksityisten lääkäri- ja hammaslääkärikäyntien Kela-korvauksia merkittävästi ensi vuonna. Käytännössä Kela-korvaukset puolittuisivat nykyisestä, eli vastedes yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä korvattaisiin vain runsas 10 prosenttia. Tämä ei voi olla vaikuttamatta yksityisten palvelujen käyttöön.

Muutoksen kärsijöiksi joutuvat tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset, joiden mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja heikentyvät selvästi. Kun yhä suurempi osa väestöstä siirtyy julkisen terveydenhuollon käyttäjiksi, palvelujen saatavuus huononee jo entisestään kuormitetulla julkisella sektorilla. Samaan aikaan kunnissa painitaan paukkuvien hoitotakuiden kanssa.

Yhtälö on mahdoton. Nykyisillä voimavaroilla julkinen terveydenhuolto ei selviä siitä.

Muutoksella on myös muita välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, kuten vanhempien töistä poissaolot, kun lääkärikäynti on sovittava terveysaseman aukioloaikojen mukaan.

Hammashoidon Kela-korvauksia maksetaan paljon myös pienituloisille ja eläkeläisille, mikä on mahdollistanut paremmin suun terveydestä huolehtimisen. Kukaan ei käy hammaslääkärissä turhaan. Suun terveyden parantamiseksi viime vuosina tehdyt toimenpiteet uhkaavat valua hukkaan muutoksessa. Miten hammaslääkäriaikoja saadaan yhtäkkiä lisättyä ja millä rahalla julkiselle puolelle, kun jonot nykytilanteessakin ovat pitkät?

Hallitus on nostanut yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueeksi ennaltaehkäisyn. Suunnitellut Kela-korvausten leikkaamiset eivät tue tätä tavoitetta, eivätkä terveys- ja hyvinvointierot kavennu muutoksen seurauksena – päinvastoin. Hoitamattomat sairaudet lisäävät myös kustannuksia moninkertaisesti komplikaatioiden muodossa.

Terveydenhuollossa tarvitaan monipuolisia tapoja tuottaa palveluja. Palvelujen tuottajalla ei ole merkitystä, vaan sillä, että ihmiset saavat tarpeenmukaisen palvelun oikea-aikaisesti.

Perusteltua on kuitenkin sopia selvät kriteerit niille palveluille, joita tuetaan julkisin varoin. Kela-korvausten merkittävä heikentäminen on uhkarohkeaa tässä vaiheessa, kun vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään ja rahoitetaan.

Mia Laiho
erikoislääkäri
kaupunginvaltuutettu (kok), Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saatavuus, yksityinen, pieni-ja keskituloinen, valinnanvapaus, eriarvoisuus

Lähikirjastot tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille

Tiistai 8.4.2014 - Mia Laiho

Lähikirjastot ovat edelleen tärkeitä erityisesti lapsiperheille, koululaisille ja ikäihmisille. Lapsiperheille kirjasto on tärkeä kohde, ja lapset tutustuvat jo pienestä alkaen kirjojen kautta avautumaan ihmeelliseen maailmaan. Koululaisille lähikirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden omatoimisesti hankkia tietoa, lukemista, käydä lukemassa lehtiä, tehdä kirjallisuushakuja ym.Sinne voi mennä yksin ja kaverin kanssa. Käynti lähikirjastossa katkaisee myös pienen koululaisen muuten pitkäksikin venyvää iltapäivää. Vanhusten voi olla vaikea lähteä julkisilla liikennevälineillä isompiin kirjastoihin, ja sosiaalinen elinympäristö pienenisi. Isompiakin kirjastoja toki tarvitaan ja niidenpalvelutarjonta on monipuolistunut kuten Sellossa. Nämä eivät ole kuitenkaan toisiansa poisulkevia. On mietittävä mitäkaupungin palveluja on järkevää järjestää yhdessä, esim. nuorisotoimen kanssa. On kuitenkin huomioitava kirjastojen käyttötarkoitus, ja että siellä on mahdollisuus edelleenkin rauhalliseen opiskeluun jalehtien lukemiseen.

Espoossa ollaan suunnittelemassa kirjastoverkkoa. Tänään on Kulttuurilautakunnassa virkamiesten esitys, jossa keskitetään kirjastopalveluja, ja luovutaan pienemmistä toisaalla. Vaikea nähdä esityksen hyötyjä. Palvelut huononesivat Kivenlahden ja Soukan alueella, ja Haukilahden alueella kun palveluja keskitettäisiin kauppakeskukseen Espoonlahteen. Kaiken lisäksi tästä tulisi vielä lisäkustannuksia. Nykytilanteessa lähikirjastojen alasajaminen ja keskittäminen Espoonlahteen ei ole mielekästä. 

Kirjastojen merkitys on muuttunut ajan saatossa, kun on siirrytty yhä enemmän digitaaliseen maailmaan. Kirjastojen perustehtävä sivistyksen ja tiedon löytämisen apuna on edelleen olemassa, tiedon hakemisen ja löytämisen tavat ovat vain muuttaneet muotoaan. Meidän tulee voida tarjota kaikenikäisille asukkaille turvallisia, miellyttäviä lukuhetkiä ja uuden tiedon ja kulttuurin löytämisen iloa kirjastoistamme. Lähikirjastot näyttelevät siinä merkittävää osaa, ja niistä muodostuvat kustannukset ovat kohtuullisen matalia suhteessa isoihin kirjastoihin. Lähikirjastot puoltavat edelleen paikkaansa niistä saavutettuihin hyötyihin nähden, vaikka sitten kevennetyin aukioloajoin. 

 https://www.facebook.com/MiaLaihoKokoomus 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähikirjastot, syrjäytyminen, palvelut, saatavuus