Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälle

Keskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho

Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. 

Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata.

Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ikäihmiset, riskiryhmä, tukiverkko, suojatoimet, rajoitukset

Kasvomaskien käyttövelvoitteella lisää turvallisuutta. Strategiana suojaa-testaa-jäljitä-hoida-eristä.

Lauantai 9.5.2020 - Mia Laiho

Jätin eilen ison joukon Kokoomuksen kansanedustajia kanssa toimenpidealoitteen hallitukselle kasvomaskien käytön velvoittamiseksi kaupoissa, joukkoliikennevälineissä sekä julkisissa tiloissa, joissa turvavälistä ei voida huolehtia. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_62+2020.aspx

Suomen turvalliseen avaamiseen ja tartuntojen minimointiin tarvitaan merkittävän testausten lisäämisen, jäljittämisen ja eristämisen lisäksi kasvomaskien käyttöä. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, joten jokainen uusi tartunta pitäisi pystyä ehkäisemään.

STM ja hallitus eivät ole kuitenkaan suosittaneet kasvomaskin käyttöä julkisissa tiloissa. He ovat perustelleet kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa, koska maskia kosketellaan herkästi ja ne saattavat loppua kesken, jos niitä aletaan käyttämään julkisilla paikoilla. On ollut esillä myös pelko niiden riittävyydestä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Ministeriö on luvannut tehdä kuitenkin selvityksen kasvomaskeista.

Itse en pidä realistisena pelkoa, että kasvomaskin käytön velvoittavuus vaarantaisi ammattilaisten käyttämien kirurgisten suunenäsuojusten saatavuutta. Kansalaisten käytössä voitaisiin käyttää hyvin kangassuojaimia, joita moni yritys valmistaa myös kotimaassa ja niitä voi itsekin tehdä. Jos niitä pitäisi käyttää laajemmin, niin on selvää, että yritykset myös lähtisivät laajemminkin niitä valmistamaan ja tarjonta lisääntyisi. Kansalaisia tulee luonnollisesti opastaa kasvomaskin oikeaan käyttöön. Lasten osalta olisi arvioitava kasvomaskin käyttöön soveltuva ikäraja.

Kasvomaskin käytön velvoittaminen olisi tärkeä työväline kohti normaalimpaa arkea. Kasvosuojaimen velvoittava käyttö muistuttaisi meitä kaikkia poikkeustilasta sekä turvavälien ja käsihygienian tärkeydestä tartuntojen ehkäisyssä.  Vaikka rajoituksia puretaan, tauti ei ole vielä täältä kadonnut. Kasvomaski lisäisi myös riskiryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia asioida turvallisesti kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Jos niitä käytettäisiin laajalti, vähentäisimme sekä riskiryhmien että myös kaikkien muiden riskiä saada tartunta.Kasvomaski ehkäisee koronatartuntoja

Kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50:ssä maassa ja monet maat, järjestöt ja tutkijat ovat tehneet selvityksiä kasvomaskien käytön kannattavuudesta. Esimerkiksi tiedemaailmassa arvovaltaiset Yhdysvaltain kansanterveysvirasto (CDC) ja Saksan tiedeakatemia kannattavat maskin käyttöä. Saksan tiedeakatemia julkaisi huhtikuussa lausunnon, jonka mukaan kasvomaskien käyttö on avain asemassa, kun julkisia palveluita ja maata lähdetään avaamaan. Raportin mukaan hengityssuojien käytöstä pitäisi tulla pakollista julkisessa liikenteessä, kaupoissa ja kaikkialla missä on paljon ihmisiä. Myös maailman johtavat lääketieteelliset lehdet Lancet, Jama, BMA ovat ottaneet kantaa maskien puolesta.

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä eikä ole inhimillistä pitää heitä eristettynä, kun muita rajoitteita puretaan. Myös heillä pitää olla mahdollisuus tavata läheisiään ja laajentaa elintilaansa.

Kasvomaskin käytön lisäksi on tietenkin edelleen tärkeä muistaa myös muut torjuntatoimet, kuten fyysinen etäisyys, käsienpesu, käsien desinfiointi ja yskimishygienia.

Jotta Suomi voi turvallisesti avata rajoitteita, tarvitaan työvälineitä, joilla saadaan tartunnat pidettyä matalina. Kansalaisten kasvomaskien laajalla käytöllä voitaisiin purkaa riskiryhmiin kohdistuvia tiukkoja ja epäinhimillisiä rajoitteita ja ehkäistä taudin leviämistä. Kasvomaski on myös osatyökalu koronakriisin aiheuttamien pelkojen hälventämisessä ja yhteiskunnan rattaiden käynnistämisessä. Suojain on myös merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä. Olisiko jatkossa siis strategia SUOJAA- testaa-jäljitä-hoida-eristä?

1 kommentti . Avainsanat: kasvomaski, korona, strategia, turvallisuus, riskiryhmä, varautuminen