Hallitus jatkaa yrittäjien ja tapahtuma-alan kurittamista

Lauantai 29.5.2021 - Mia Laiho

Eduskunnassa päätettiin eilen tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti mietintöön vastalauseen, ja useita lausumaehdotuksia liittyen mm. aukioloaikoihin, yritysten tukeen, turvaetäisyyksiin, tilarajoituksiin, koronatodistukseen, ravintolatyyppeihin, voimassaolon pituuteen ja elinkeinotoiminnan sulkemisen välttämiseen. Hallituspuolueet kuitenkin äänestivät kaikki kokoomuksen lausumat kumoon.

Esitimme lakiehdotukseen useita muutoksia, sillä lakiesitys ei ota huomioon muuttunutta tautitilannetta, yrittäjien hyvin toteuttamia oma-valvontatoimenpiteitä, rokotuskattavuutta eikä kansanterveydelle ja taloudelle syntyneitä vahinkoja. Lisäksi esitysten mukaan rajoituksia voisi käyttää jopa vuoden loppuun saakka. Ravintoloilla, liikunta-alan ja tapahtuma-alan yrittäjillä ja työntekijöillä ei ole tähän enää varaa ja tilanne on epidemian suhteen oleellisesti muuttunut, rokotuskattavuus on lisääntynyt ja riskiryhmät on jo saatu pääosin suojattua.Sulkutoimet pitäisi olla erittäin korkean kynnyksen takana ja ne pitäisi päättää aina erikseen, ei antaa suoraan tällaista mahdollisuutta.

Tartuntatautilain pykälien kesken ei huomioida edelleenkään toimialojen erilaisuutta ja rajoitustoimissa ei ole toisiinsa nähden johdonmukaisuutta eri toimialojen kesken. Esityksen voimassaoloaika on aivan liian pitkä huomioiden suotuisa epidemiatilanne ja rokotuskattavuuden nousu.

Toimialoja, joita esitys koskee ovat mm. ruoka- ja juomaravintolat, liikunta- ja urheilutilat, yleiset saunat,liikennevälineet, uimahallit ja sisäleikkipuistot ja tartuntalain säädökset vaikuttavat myös kulttuurialaan ja tapahtumien järjestämiseen mm. turvavälivaatimuksen osalta. Koronaepidemian leviämisen estämiseksi on näiden toimialojen toimintaa rajoitettu eri tavoin käytännössä jo yli vuoden ajan ja alan toimijat ovat kärsineet merkittäviä tappioita.

Tässä tilanteessa, kun olemme saaneet rokotukset hyvin käyntiin ja tautia selkeästi nujerrettua, meillä pitäisi olla jo muita työkaluja käytössä, joilla yhteiskuntaa pystytään lähteä avaamaan. Sulkutoimet pitäisi olla suuren kynnyksen takana.  Hallitus on kuitenkin käyttänyt sulku- ja rajoitustoimia liian pitkään ja liian matalalla kynnyksellä. Tämä tulee verottamaan yritysvaikutusten lisäksi myös ihmisten sosiaalista- ja terveydellistä hyvinvointia.

Olen hyvin pettynyt äänestystulokseen. Ehdotettu laki niputtaa saman lain alle liian monta eri toimialaa, katsomatta niiden toimintaa yksilöllisemmin. Sisätiloihin kohdistuvat rajoitukset ovat liian ankaria ja tulevat kurittamaan niin ravintola- kuin liikunta- ja hyvinvointi ja kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohtuuttomasti.

Monissa yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Tällaisessa päätöksenteossa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon epidemiologisten vaikutusten lisäksi terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

Kun torjutaan virusta, pitäisi muistaa myös, ettei sen torjunnalla saisi aiheuttaa suurempaa vahinkoa ihmisille ja yhteiskunnalle kuin itse virus. Ja jotta rajoituksista ylipäätänsä pääsisi eroon ja uusia ei tarvittaisi, pitää rajojen terveysturvallisuus saada kuntoon ettei sieltä taas vuoda uusia virusmuunnoksia matkustusmäärien lisääntyessä. Hallituksen on kannettava tästä viimein vastuunsa.

Exitstrategia ei ulotu ravintoloihin

Torstai 8.4.2021 - Mia Laiho

Jätimme eilen sosiaali-ja terveysvaliokunnassa Juhana Vartiaisen kanssa hylkäysesityksen tartuntatautilain ravintoloita koskevaan entistä tiukempaan rajoitusesitykseen (HE 32/2021) sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ravintoloiden toimintaa on käytännössä rajoitettu jo vuoden ajan. Tällä hetkellä ravintolat voidaan pitää erillislain perusteella täysin suljettuna 18.4 saakka vaikea epidemiatilanteen takia.

Kun tämä sulku päättyy niin on jo voimassa toinen rajoituslaki, joka myös rajoittaa oleellisella tavalla ravintola-alaa 30.6 saakka. Eli vaikka sulun mahdollistaman lain voimassaolo päättyy 18.4 niin ravintoloiden toimintaa rajoitetaan jo toisella lailla entuudestaan 30.6 saakka. Eduskunnassa on kuitenkin uusi extraesitys tartuntatautilaista käsittelyssä, joka tiukentaa entisestään jo aiempia rajoituksia ja sisältää monia ongelmia. Hallituksen ravintoloiden uudelleen avaamista koskevassa esityksessä anniskelu olisi lopetettava klo 17 ja ravintolat suljettava jo klo 18. Lisäksi olisi määräyksiä muun muassa sallittuihin asiakasmääriin liittyen. Kaikki hallituspuolueet olivat valiokunnassa tämän hallituksen esityksen takana tilanteessa, jossa tartunnat ovat kääntyneet laskuun, ravintolasulku on ollut päällä useamman viikon ja emme tiedä edes ruokaravintoloiden osuutta tartunnoista.

Lakiesityksen rajoitukset olisivat kuolinisku ravintoloille ja matkailulle, jos esitys suuressa salissa hyväksytään ja toimeenpannaan. Ravintola-ala työllistää yrittäjät mukaan lukien Suomessa 77 000 henkilöä. 30 % työntekijöistä on alle 26-vuotiaita. Ravintola-alalla on ollut kuluneen vuoden aikana merkittävä määrä lomautuksia ja irtisanomisia, jotka ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin alan työntekijöihin ja nuoriin. Kun rajoitustoimet ja lomautukset kohdistuvat jatkuvasti myös samoihin työntekijöihin, on hätä alasta ja työntekijöiden taloudellisesta toimeentulosta suuri.

Alan liikevaihto aleni viime vuonna 1,5 miljardilla eurolla, minkä seurauksena alan yritykset ovat vakavassa taloudellisessa hädässä. Erityisen paha tilanne on pääkaupunkiseudulla, eikä siihen viime kesäkään tuonut riittävää parannusta. Jopa 30 % ravintola-alan yrityksistä on arvioinut olevansa konkurssiuhan alla tai lopettanut toimintansa syyskuuhun mennessä.

Ehdotimme vastalauseessa ravintolatyyppien erottelemista toisistaan rajoitusten suhteen, ulkotarjoilualueille kevyempiä rajoituksia, yrityskorvauksia menetysten korvaamiseksi, arvonlisäveron tilapäistä alentamista, viinien ulosmyyntiä ja uskottavaa exitstrategiaa, jossa huomioidaan ravintola-alan tulevaisuus.

Ravintola-alan yritykset ovat kuilun partaalla ja osa on jo mennyt konkurssiin. Nyt olisi viimeinen mahdollisuus tukea yrittäjiä heidän ahdinkonsa hetkellä ja antaa toivoa ja suuntamerkkejä tulevaisuuteen.

Jotta Suomi saadaan nousuun koronan aiheuttamasta talousahdingosta, on tärkeää pitää kiinni kaikista työpaikoista. Hallitus sen sijaan tuo esityksen, joka väistämättä johtaa lukuisien ravintola-alan yritysten konkursseihin, yrittäjien, ja työntekijöiden työttömyyteen ja henkiseen ahdinkoon. On aivan turha pääministerin puhua mahdollisesta normaalista Juhannuksesta, jos toimet käytännössä ovat aivan toisensuuntaiset.

Hallitus ei ole esityksessään huomioinut riittävällä tavalla eri ravintolatyyppien erilaisuutta, vaan hallitus on lähtenyt rajoittamaan laajasti ravintolatoimintaa huomioimatta sitä, onko kyseessä ruokaravintolasta vai karaokebaarista, ja ruokaillaanko sisä- vai ulkotiloissa.

Hallituksen esitys ei ota lainkaan huomioon ravintoloiden hyvin erilaisia olosuhteita, vaan isolla lekalla tässäkin lyödään laajaa ja monenlaisia ravintoloita sisältävää toimialaa. Tartunnoista vain vajaa 2,5% on johdettu ravintoloihin, eli ravintoloiden osuus tartuntapaikkoina ei ole sellainen, että se oikeuttaisi näin rajuihin toimenpiteisiin katsomatta tarkemmin tarttumisen olosuhteita. Valiokuntaan emme saaneet myöskään tartuntoja eri ravintolatyyppeihin liittyen. Kaikki ymmärtävät, että viruksen tarttumisriski on erilainen yökerhossa läheisissä kontakteissa musiikin pauhaessa ja ihmisten kovaäänisesti puhuessa kuin illallispöydässä omassa seurueessa.

Perustuslakivaliokunta myös omassa lausunnossaan totesi, että tämän asteiset rajoitukset tarkoittavat osalle ravintoloista, ettei kannattavaa elinkeinotoimintaa ole mahdollista harjoittaa.

Käytännössä rajoitukset tekisivät ravintolatoiminnan miltei mahdottomaksi. Lähinnä lounasravintoloiden ja päiväsaikaan auki olevien kahviloiden olisi mahdollista toimia näin tiukkojen rajoitusten puitteissa. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu ravintola-alan vaikutuksia muihin toimialoihin, kuten siivousyrityksiin, pesuloihin, tukkureihin, kuljetusyrityksiin, pientuottajiin ja matkailulle.

Ravintolat ovat panostaneet merkittävällä tavalla terveysturvallisen asioinnin eteen ja omavalvontaan. Myös aluehallintoviraston mukaan suurin osa ravitsemusliikkeistä on huolehtinut taudin leviämisen estävistä toimista hyvin joitakin yksittäisiä rikkomuksia lukuun ottamatta. Yksittäisten tapauksien perusteella ei pitäisi rangaista koko alaa, vaan rangaistukset pitää kohdistaa rajoituksia rikkoneille ja lisätä tarvittaessa valvontaa.

Ehdotimme lain hylkäämistä, koska jo nyt voimassa oleva ravintoloiden aukioloaikoja ja paikkamääriä rajoittava laki on jo voimassa 30.6 asti. Siihen perustuen ravintoloiden toimintaan kohdistuu jo merkittäviä rajoituksia, vaikka sulkutoimet päättyisivät. Jos taas koronatilanne olisi ravintolasulun päättyessä vaikea, niin järkevämpää olisi silloin jatkaa ravintolasulkua ja maksaa ravintolayrittäjille asianmukaiset korvaukset, eikä ottaa käyttöön tallaista rampamallia, joka johtaa yrityksiä ja ihmisiä ahdinkoon. Ravintolakulttuuria ei saa näivettää ja ihmisten työpaikkoja hävittää, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa.

Tartuntatautilakiin ei kuulu alkoholipolitiikka

Keskiviikko 27.5.2020 - Mia Laiho

Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen asiakkailta on ollut merkittävä puuttuminen yrittäjien elinkeinonvapauteen kahden kuukauden ajan. Poikkeusolojen takia ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti, kun kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja työntekijöitä on lomautettu. On hienoa, että ravintolat saadaan nyt viimein auki 1.6 alkaen. Hallituksen tartuntatautilakiin liitetyillä rajoituksilla toiminta ei voi kuitenkaan jatkua vielä entisellään, jos laki hyväksytään eduskunnassa ylihuomenna. On muuten tosi ikävää, että eduskunnassa on jouduttu tämä laki käsittelemään järjettömässä aikataulussa ja vielä harmillisempaa se on kaikkien niiden ravintolayrittäjien kannalta, jotka eivät vieläkään tiedä millä ehdoin he voivat 1.6 avata ravintolansa. Samoin moni lomautettu työntekijä odottaa tietoa alkavatko työt.

Hallitus on esittänyt, että ravintolat saisivat avata ovensa kello 6 aamulla ja ne tulisi sulkea viimeistään kello 23. Alkoholin anniskelu tulisi kuitenkin lopettaa jo tuntia aiemmin klo 22. Näiden lisäksi ravintoloiden asiakasmäärää rajoitettaisiin niin, että ravintolassa saisi asioida vain puolet normaalista luvallisesta asiakasmäärästä. Olemme Kokoomuksessa huolissamme ravintola- ja kahvilayrittäjien tilanteesta. Olemmekin ehdottaneet että ravintolat saisivat olla auki aamu viidestä puoleen yöhön asti. Lisäksi olemme ehdottaneet, että sallittu asiakasmäärä nostettaisiin 75%. Näillä pienillä, mutta ravintoloiden kannalta merkittävillä muutoksilla olisi ravintoloille suuri merkitys. Nyt hallituksen kaavailemat ravintoloiden avaamisen rajoitukset saattavat jopa hankaloittaa joidenkin pienyrittäjien liiketoimintaa niin pahasti, että he joutuvat puntaroimaan, onko avaamisessa edes järkeä. Erityisesti pienet ravintolat ja kahvilat joutuvat punnitsemaan avaamisen kannattavuutta. Asia on siinäkin mielessä nurinkurinen, että pienessä ravintolassahan on vain pieni määrä ihmisiä samaan aikaan tilassa, kun taas esim. kaupoissa voi olla satoja ihmisiä ilman rajoituksia.

Päätöksenteossa olisi tärkeä ottaa huomioon tautitilanteen alueellisuus, hygienia- ja turvaväliohjeet sekä ravintoloitsijoiden ja ihmisten omavalvonta ja vastuu.

Rajoituksien purkamisessa tulisi ottaa vahvasti huomioon säännöllisesti ja laajasti kerätty tieto taudin kulusta ja esiintyvyydestä. Kerätyn tiedon avulla rajoituksia voitaisiin purkaa tai tarvittaessa uudelleen kiristää rajoituksia joillain alueilla.  Ja on tärkeää, että kaikki tieto, joiden perusteella rajoitusten väljentämistä ja kiristämistä tehdään perustuu taudin epidemiologiseen tilanteeseen ja tietoja kriteerit ovat kaikkien saatavilla.

Vieroksun ajatusta, että tartuntatautilain varjolla lähdetään tekemään alkoholipolitiikkaa. Jos ravintola on auki ja siellä huolehditaan varotoimista ja hygieniaohjeista niin ei sillä ole väliä juodaanko vai syödäänkö siellä. Oleellista on, että huolehditaan turvatoimista ja toimitaan tartuntoja ehkäisevillä toimintatavoilla. Suomessa on olemassa erikseen alkoholilaki, jonka kautta alkoholin rajoitukset tulee tehdä, jos alkoholiin tarjontaan halutaan puuttua. Yökerhoja ei ole järkevää tässä vaiheessa vielä avata, ymmärrämme hyvin siihen liittyvät riskit.

Peräänkuulutan tässä meidän kaikkien yhteistä vastuuta tartuntojen hillitsemiseksi. Ravintoloilla on oma vastuunsa huolehtia turvallisuudesta. Sama pätee jokaiseen ihmiseen. Tartuntojen hillitseminen on meidän jokaisen harteilla. Vain yhteisillä toimillamme voimme lisätä luottamusta palvelujen turvallisuuteen. Paras olisi tietenkin paluu normaaliin, mutta sinne on askellettava pikkuhiljaa.

Aukioloaikojen laajentaminen klo 24 asti olisi tärkeää niin yrittäjien kuin asiakkaiden kannalta. Monet ruokaravintolat ehtisivät pitää illan aikana kaksi kattausta, kun aikaa olisi enemmän. Ihmiset ehtisivät myös nauttimaan kesäillasta tunnin pidempään turvallisissa puitteissa. Jos ravintolat voisivat aueta jo klo 5 niin maantiellä liikkuvat kuljetusalan ammattilaisetkin voisivat pitää levähdystaukoja huoltoasemilla, päästä aamukahville ja wc:hen. Pitkänmatkan liikenteessä ja kuljetuksessa reissussa saatetaan olla pitkäänkin. Jos huoltoasemat eivät ole auki niin moni jää vaille heille tärkeitä palveluita.

Hallituksen tulisi antaa selkeät kriteerit milloin rajoituksia voi kiristää tai löyhentää. Maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulisi huomioida ravitsemusliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. Perustuslakivaliokuntakin edellytti vain välttämättömiä rajoituksia. Olemme Kokoomuksen lausumassa valiokunnassa vaatineet välttämättömyyden arviointia jo heti lain voimaanastuessa.

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan.  Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin, sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. Vain siten voidaan varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu ja säilyttää kansalaisten luottamus järjestelmään.

Kesäiset ravintolaillat eivät ole ainoastaan tärkeitä yrittäjille, ne ovat tärkeitä meille kaikille, jotka haluamme viettää kesäiltaa ystävien ja perheen kanssa. Ja jos istumme iltaa ravintolassa hyvän ruuan ja mahdollisesti viinin ääressä niin voimme tehdä sen rauhassa ja tottakai huomioiden koronaohjeet ja muut ruokailijat.