Lapsilla ja henkilökunnalla oikeus terveellisiin päiväkoteihin ja kouluihin

Tiistai 26.4.2016 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat viime vuosina räjähdysmäisesti lisääntyneet. Minua huolestuttaa miten lasten ja henkilökunnan oireista saadaan tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja saadaan tietoa koulujen tai päiväkotien sisäilma-asiasta. Päiväkodeissahan lapsilla on muutenkin usein ylähengitystietulehduksia, niin miten ja missä vaiheessa vanhemmat epäilevät sisäilmaongelmaa, jos ei ole tietoa muiden lasten tai henkilökunnan sairastelusta. Keskitettyä tietoa voi olla vaikea saada. Henkilöstö käyttää työterveyshuoltoa siinä vaiheessa kun huoli on herännyt, mutta lapset voivat käydä kouluterveydenhuollossa, terveysasemalla tai yksityisellä ja tieto hajoaa. Olisikin tärkeää saada mahdollisimman varhain tieto mahdollisesta sisäilmaongelmasta, ja käynnistää nopeasti selvitysprosessi. Ja jos epäilyttävää tutkimuksissa löytyy niin niistä tulisi avoimesti tiedottaa henkilökunnalle ja vanhemmille tuloksista. Nopealla aikataululla on tehtävä päätöksiä mihin toimenpiteisiin tällöin ryhdytään. Jos poikkeavaa ei löydy, niin sekin tärkeä tieto, jotta voidaan miettiä muita mahdollisia sairastelun syitä.
Nykyisellään selvitysprosessi kestää aivan liian pitkään, ja kärsijöinä ovat lapset ja henkilökunta. On myös pidettävä potentiaalisena vaihtoehtona jo heti alkuun uuden koulun rakentamista. Jos liian kauan selvitetään vanhan koulun rakenteita, ja yritetään peruskorjata korkealla hinnalla niin kokonaiskustannukset voivat nousta samalle tasolle tai jopa korkeammalle uuden rakennuksen kustannusten kanssa.
Kolmas tärkeä asia on, että uusien koulujen rakentamiselle asetetaan hintakatto, jolloin kustannukset eivät saa nousta jatkuvasti rakentamisen aikana ja tarvita lisäbudjetteja. Espoolla ei ole varaa eikä ole tarvetta hienoihin ja erikoisenmallisiin, ja kustannuksiltaan kalliisiin rakennuksiin. Sen sijaan tarvitaan terveellisiä, tarkoituksenmukaisia kouluja ja päiväkoteja lasten ja henkilökunnan tarpeita varten. Miksei kouluja ja päiväkoteja tehdä ”rintamamiestalotyyppisesti” eli niin että olisi muutama ns. tyyppikoulu, joita voitaisiin rakentaa samalla kaavalla. Tällöin saataisiin suunnittelukustannuksia ja erikoisten rakentamisratkaisujen aiheuttamaa lisähintaa radikaalisti vähennettyä. Saisimme samalla rahalla rakennettua enemmän kouluja ja päiväkoteja. Monikäyttöiset uudet tilat mahdollistavat myös tulevaisuuden käytön. Kalliita arkkitehtonisia luomuksia emme tarvitse, vaan laadukkaita ja hyviä kouluja.

Rakennusten kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota vanhojen rakennusten osalta ja toisaalta huolehdittava riittävästä rakentamisen aikaisesta valvonnasta uusien koulujen ja päiväkotien osalta.

Sisäilmaongelmien suhteen tarvitaankin niiden varhaista tunnistamista, ripeää selvitystä ja päätöksiä. Tässä tarvitaan kaikkien panosta. Kannustan vanhempia herkästi olemaan yhteydessä koulun rehtoriin ja/tai kouluterveydenhuoltoon, jos nousee huoli sisäilmaongelmasta lapsen oireilun takana. Kaupungilla omat toimintaprosessit on saatava suoraviivaisiksi, ja nopeutettava asioiden käsittelyä. Ja meidän poliittisten päättäjien on seurattava ja vaadittava säännöllistä tilanteen raportointia, prosessien etenemistä ja päätöksenteossa riittävien resurssien kohdentamista sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Jokaisella lapsella Espoossa tulee olla oikeus työskennellä turvallisessa ja terveellisessä kouluympäristössä.

Tapiolan Tuuliniityn kaavasta, valtuustopuheenvuoro

Maanantai 12.10.2015 - Mia Laiho

Tuuliniityn kaava on pääosin onnistunut. Haluan tuoda esille kuitenkin muutaman asiaan liittyvän huolen, joihin toivon kiinnitettävän huomiota jatkosuunnittelussa. 

Ensiksi haluan tuoda esille huoleni kaavassa olevan 12-kerroksisen kerrostalon paloturvallisuutta ja kustannustasoa koskien. Nykyiset voimassa olevat määräykset eivät salli yli 8-kerroksista taloa paloturvallisuusnäkökulmat huomioiden. Miten kaavaan suunnitellaan rakennusta, joka ei nykyasetuksen mukaan ole paloturvallisuusnäkökulma huomioiden mahdollista. Miten voidaan turvata että korkeat puurunkoiset rakennukset ovat yhtä turvallisia kuin betoni- tai teräsrunkoiset. Sprinklaus nostaa rakennus- ja asumiskustannuksia.  Sprinklerin lauetessa puurakennuksen kuivatus on huomattavasti työläämpää kuin betonin. 12-kerroksisesta puukerrostalosta ei ole Suomessa myöskään aiempaa kokemusta.   

Yli 8-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen edellyttää kehittämistä erityisesti paloturvallisuussuunnittelussa. Nämä asiat täytyy ottaa huomioon sitten tarkemmassa rakennussuunnitteluvaiheessa. On kuitenkin huomioitava ettei jos kustannukset tämän korkean 12-kerroksisen kerrostalon kohdalla näyttäisivät nousevan kohtuuttoman korkeiksi, tulee voida tyytyä myös matalampaan kerrostasoon, jos halutaan pitää kuitenkin kiinni alueen puurakentamisen periaatteesta. Jos pidetään tiukasti kiinni 12 kerroksesta ja halutaan rakennus puusta, olisi jätettävä mahdollisuus kieltäytyä hyväksymästä urakoitsijoiden tarjouksia, jos kustannukset uhkaavat karkaa käsistä.

Rakentamisen osalta olisi kiinnitettävä myös erityishuomio säänsuojaukseen. Suomen sääolosuhteet huomioiden kosteudenhallinta voi olla haastavaa ja riittävien kuivien materiaalien säilytystilojen saatavuus on huomioitava. Mitä enemmän talon osia pystytään tekemään valmiiksi muualla kuivissa tiloissa ja valmiiksi moduuleiksi, niin sitä parempi. Työmaavalvontaan on kiinnitettävä myös aikaisempaa enemmän huomiota ja resursseja, jotta vältytään piilevän kosteuden aikaansaamilta myöhemmiltä sisäilma-ja kosteusongelmilta. Valitettavasti nykyisinkin rakentamisen aikaisen valvonnassa on puutteita, kun useita uudisrakennuksia on jouduttu peruskorjaamaan jo muutaman vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönotosta kosteusongelmien takia. Rakennuskustannuksia arvioitaessa on myös huomioitava rakentamisen jälkeiset puun vaatimat huoltokustannukset. 

Ihmiset keskimäärin kuitenkin kokevat puun viihtyisäksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, onhan suomessa tehty puisia omakotitaloja jo pitkään.  Markkinoille kerrostalojen kohdalla tarvitaan kuitenkin kilpailua vielä puumateriaalien tuotannossa ja elementtirakentamisessa. Parhaimmillaan puurakentaminen voi tuoda kuitenkin lisää kilpailukykyä yrityksille ja uusia työpaikkoja.

Vielä muutama sana pysäköinnistä. Nyt hyväksyttävänä olevassa Tuuliniityn kaavassa pysäköintinormeja on tiukennettu selvästi niin että 12-kerroksisen opiskelija-asunnoiksi suunnitellussa tornissa ei ole varauduttu lainkaan pysäköintitarpeeseen. Tässä kohtaa se on jossain määrin hyväksyttävää kun kyse on tilapäisestä asumisesta lyhyeen elämänvaiheeseen liittyen, ja vieressä kulkee metro, ja keskimäärin opiskelijoilla ylipäätänsä on vähemmän autoja. Sen sijaan rivitaloasuntojen kohdalla ihmetyttää pienet pysäköintinormit. Käytännössä kuitenkin ihmisillä on autoja. Vaikka pääsääntöisesti käytetään julkista liikennettä tai ainakin toiveena alueella on niin ihmisillä on kuitenkin myös tarvetta autolle, esim. sukulais/mökkireissut, huonekaluostokset, lasten päiväkotiin ja harrastuksiin viennit, viikottaiset isommat ostokset ym. Halusimme tai emme niin autoja nyt vain on ja ne täytyy myös saada jonnekin pysäköityä. Kannatinkin Palomäen toivomusesitystä:”Valtuusto toivoo, että kaavan toteuttamisen yhteydessä otetaan huomioon