Hallituksen exit-strategiasta unohtui rajojen terveysturvallinen avaaminenTiistai 13.4.2021 - Mia Laiho Hallituksen exit-strategia oli pettymys rajojen terveysturvallisuuden ja matkustamisen osalta. Jätimme usean kokoomusedustajan kanssa sen takia hallitukselle kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_220+2021.aspx. Hallituksen exit-strategian suhteen jää täysin epäselväksi missä aikataulussa matkailuliikennettä tullaan avaamaan ja miten varmistetaan, ettei virusta pääse uudelleen valumaan rajojen yli. Sen mukaan sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla, mutta siinä ei kerrota, mitä nämä terveysturvallisuustoimet käytännössä pitävät sisällään ja missä vaiheessa matkustusrajoituksia aletaan purkamaan ja millä edellytyksillä. Tarvitsemme terveysturvalliset ja toimivat prosessit, joiden avulla matkailu voidaan turvallisesti vähitellen avata osana Suomen exit-suunnitelmaa. Tällä hetkellä sisärajatarkastusten ollessa käytössä matkustajamäärät ovat vähäiset, lentokentillä ja satamissa vain n 5-10 % normaalista matkustajamääristä. Tällainen tilanne ei voi kuitenkaan enää pitkään jatkua, vaan Suomella pitää olla keinot ja työkalut käytössä avata vähitellen rajaliikennettä terveysturvallisesti. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2021 tartuntatautilain 16§ ja 22§ muutokset. Sen yhteydessä hyväksyttiin lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin luodakseen maahantuloon menettelyn, joka estää yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ja samalla huomioi jatkossa kasvavat liikennemäärät rajaliikenteessä. Tällaisen ennakkotodistuksiin perustuvan mallin käyttöönoton jälkeen pakolliset terveystarkastukset voitaisiin selkeästi kohdentaa henkilöihin, joilla ei ole osoittaa riittäviä todistuksia negatiivisesta covid-19-testituloksesta, annetusta rokotuksesta tai covid-19-taudin sairastamisesta”. Mihin tämän ennakkotodistuksiin liittyvän mallin kehittäminen on jäänyt? Maallikkokin ymmärtää, että kun matkustajamäärät kasvavat, on mahdotonta testata kaikkia maahantulijoita. Ei ole myöskään järkevää kustantaa ulkomaalaisille näin laajalti testejä, jotka voisi tehdä jo lähtömaassa ja samalla ehkäistä maahan tulevaa virusta. Ennakkotodistusmalli on useimmissa muissa Euroopan maissa käytössä. Ennakkotodistukseen perustuvan mallin käyttöönoton jälkeen pakolliset terveystarkastukset voitaisiin selkeästi kohdentaa henkilöihin, joilla ei ole osoittaa riittäviä todistuksia negatiivisesta covid-19-testituloksesta, annetusta rokotuksesta tai covid-19-taudin sairastamisesta. EU valmistelee parhaillaan digitaalista koronarokotustodistusta, jonka tarkoitus on mahdollistaa kansalaisille turvallinen ja vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä. Suomi ei voi kuitenkaan jäädä odottamaan sen valmistumista, vaan Suomen on luotava omat terveysturvalliset rajakäytännöt muiden maiden tapaan. Suomen talous, matkailu, lentoliikenne ja muu liikenne ei voi jämähtää paikoilleen odottamaan EU:n ratkaisuja. Suomella pitää olla itsellä rajoille ennakkotodistukseen perustuva malli täydennettynä tarvittavine lisätestauksineen ja karanteenikäytänteineen. On hyvä, jos suomalaiset saisivat jatkossa omakannasta rokotustodistuksen, mutta se ei ratkaise kuitenkaan rajojen terveysturvallisuusongelmaa. Ennakollista todistusta tarvitaan myös ulkomaalaisilta. Rajoilla on oltava yhtenäiset käytänteet, jotta on selvää, mitä dokumentteja Suomeen tultaessa vaaditaan, todistusten tarkastaminen on sujuvaa ja nopeaa ja mahdollinen oireiden kartoitus ja koronatestaus on myös käytännössä mahdollista. Matkustajaliikenteen avautuessa matkustajamäärät moninkertaistuvat ja silloin sujuvien ja terveysturvallisten prosessien on oltava kunnossa. Ja vaikka koronaepidemia rauhoittuisi lähikuukausina, niin uusien virusmuunnoksien ja uusien yleisvaarallisten tartuntatautien uhkaan on varauduttava. Toimintamallit on oltava kunnossa, ettei maahan pääse rajavuodon takia jatkossa uudelleen valumaan virusta, joka pääsee leviämään sitten maan sisällä ja johtaa Suomen kansalaisten voimakkaisiin rajoitustoimiin. Pikatestienkäyttö koronatestauksessa on Suomessa aivan alikäytetty mahdollisuus. Suomen osalta pikatestit ovat vain vähän käytössä, vaikka niiden käytöstä rajoilla olisi hyötyä niiden nopeuden ja edullisuuden takia. EU on hyväksynyt jo kymmeniä pikatestejä ja jakanut jäsenmaille 20 miljoonaa pikatestiä. Myös THL suosittelee pikatestien käyttöä rajoilla. Pikatestit olisivat nimenomaan rajoilla käteviä, tuloksen valmistuessa odottaessa. Myös puhallustestejä voisi käyttää nopeaan diagnostiikkaan ja Euroopassa on otettu käyttöön syljestä tehtäviä testejä. Koronakoiriakin voisi hyödyntää muiden toimien lisäapuna raja-alueilla, joilla liikkuu suuria matkustajamääriä. Rokotepassit, ennakkotodistusmalli ja pikatestien käyttö rajoilla ovat niitä työvälineitä, joilla matkustusta voidaan asteittain avata. Turvallisia askelmerkkejä tarvitaan niin vapaa-ajan matkailun kuin työmatkailun avaamiseksi. Lentoyhtiöt, laivavarustamot ja matkustajat tarvitsevat selkeyttä, ennakoitavuutta ja yhteneväisiä käytäntöjä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matkustajaliikenne, virusmuunnokset, pikatestit, rokotepassi, maahantulorajoitukset |
Miksi ministeri Kiuru ei nauti luottamustani?Keskiviikko 14.10.2020 - Mia Laiho Eduskunta äänestää tänään keskiviikkona esittämästäni epäluottamuslauseesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Jotta onnistumme sen selättämisessä, eduskunnan ja suomalaisten on voitava luottaa kriisinhoitoa johtavaan ministeriin. Tämä luottamus ei saa horjua. Haluamme, että suomalaiset voivat ilman pienintäkään epäilyksen varjoa luottaa ministeriin, sosiaali- ja terveysministeriöön ja terveysviranomaisiin. Luottamuksesta Kysymys on viime kädessä luottamuksessa. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että valtion johto, hallinto ja viranomaiset antavat sille rehellisen kuvan tilanteesta. Voivatko he uskoa, että asiantuntijat ja tässä tapauksessa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin korkeimmaksi asiantuntijaviranomaiseksi perustettu THL saavat toimia vapaasti omaan asiantuntemukseensa nojaten. Suomen länsimaisena oikeusvaltiona pitää pystyä luottamaan kriisistä johtovastuussa olevaan ministeriin ja virkamiehiin. Virkamiesten sanavapautta ja asiantuntijuutta ei voi sivuuttaa. Näistä periaatteista ei voi poiketa edes kriisin keskellä – päinvastoin. Kriisin keskellä jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen säilyttäminen. Varautumisesta Kesän ajan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut mahdollisuus rakentaa johtamisjärjestelmä ja säädöspohja, jotka mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä kohdennetummat koronatoimet. Merkittävin esimerkki tästä on ravintoloihin kohdistuvat kaavamaiset rajoitustoimet, jotka maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. Tietoa tartuntojen lähteistä ei ole avattu. Esim. ravintoloiden osalta uskoisi olevan merkitystä tartuntoihin sillä, onko kyseessä ruokaravintola vai yökerho. Näitä tietoja ei ole saatu, vaikka niitä koskevat päätökset tulevat koskemaan tuhansia työpaikkoja ja merkittäviä ongelmia työttömyyden kautta sekä perheille että Suomen taloudelle. Kesän suvantovaiheen olisi voinut hyödyntää varmistamalla edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä ollut laajasti tyytymätön hallituksen toimiin. Viestinnästä Kriisissä viestintä on tekoja. Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta vakauden sijaan. Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Viime keväänä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön ohjeistus oli sekavaa ja poukkoilevaa. Myös kansalle kasvomaskien hyödyistä ei ole kerrottu avoimesti ja neutraalisti ennemminkin on varoiteltu niiden aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Ihmiset oppivat käyttämään pelastusliivejä ja turvavyötäkin niin miksei kasvomaskiakin. Myös hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista kuvasi sekavaa toimintaa, kun hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi. Tämän jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla. Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja koronatoimien valmistelun sekavuudesta ovat olleet uutiset siitä, ettei tieto kulje edes hallituksen sisällä. Elinkeinoministeri Lintilän viimeviikkoisista lausunnoista kävi ilmi, ettei hänellä tai TEM:llä ollut mitään tietoa siitä, millaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. Kun on maanlaajuinen kriisi kyseessä, joka vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan ja eri toimialojen, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on välttämätöntä tehdä. Ministeri Kiuru esitti myös aiemmassa tiedotustilaisuudessa pakkokaranteenia kaikille Suomeen tulijoille. Lainsäädännön rajoitteet eivät häirinneet Kiurun koronatoimien valmistelua. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. Tämän toi esiin muun muassa oikeuskansleri, jonka asiantuntemukseen Kiuru ja STM olisivat voineet nojata jo valmisteluvaiheessa. Ministerin on nojattava päätöksissään voimassaolevaan lainsäädäntöön. Epäluottamuksesta Kysymys on kokonaisuudesta. Toiseen aaltoon varautumisessa on ollut puutteita. Hallituksen ja ministeri Kiurun viestinnässä ja toiminnassa on ollut merkittäviä epäselvyyksiä. Viimeisimpänä ja raskaimpana asiana on tieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaviestinnän rajoittamisesta viime keväänä. Suomi elää koronan toista aaltoa. Onko meillä varaa ottaa enää riskiä huonosta johtamisesta? Minusta ei. Meillä on vielä paljon haasteita edessä koronan selättämisessä liittyen ihmisten terveydenhoitoon, myönteiseen suhtautumiseen rokotuksiin, ihmisten toimeentuloon ja kansan luottamukseen tulevaisuuteen ja talouden elpymiseen. Ministeri Kiuru vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtamisesta ja koronan hoidosta. Luottamus on peruskivi. Kun se murenee, sitä on vaikea korjata. Kun luottamus rapautuu on ministerin kannettava poliittinen vastuu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Epäluottamuslause, Kiuru, kriisin hoito, koronarajoitukset, lainsäädäntö |
Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälleKeskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata. Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy. Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ikäihmiset, riskiryhmä, tukiverkko, suojatoimet, rajoitukset |