Lapsilla ja henkilökunnalla oikeus terveellisiin päiväkoteihin ja kouluihin

Tiistai 26.4.2016 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat viime vuosina räjähdysmäisesti lisääntyneet. Minua huolestuttaa miten lasten ja henkilökunnan oireista saadaan tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja saadaan tietoa koulujen tai päiväkotien sisäilma-asiasta. Päiväkodeissahan lapsilla on muutenkin usein ylähengitystietulehduksia, niin miten ja missä vaiheessa vanhemmat epäilevät sisäilmaongelmaa, jos ei ole tietoa muiden lasten tai henkilökunnan sairastelusta. Keskitettyä tietoa voi olla vaikea saada. Henkilöstö käyttää työterveyshuoltoa siinä vaiheessa kun huoli on herännyt, mutta lapset voivat käydä kouluterveydenhuollossa, terveysasemalla tai yksityisellä ja tieto hajoaa. Olisikin tärkeää saada mahdollisimman varhain tieto mahdollisesta sisäilmaongelmasta, ja käynnistää nopeasti selvitysprosessi. Ja jos epäilyttävää tutkimuksissa löytyy niin niistä tulisi avoimesti tiedottaa henkilökunnalle ja vanhemmille tuloksista. Nopealla aikataululla on tehtävä päätöksiä mihin toimenpiteisiin tällöin ryhdytään. Jos poikkeavaa ei löydy, niin sekin tärkeä tieto, jotta voidaan miettiä muita mahdollisia sairastelun syitä.
Nykyisellään selvitysprosessi kestää aivan liian pitkään, ja kärsijöinä ovat lapset ja henkilökunta. On myös pidettävä potentiaalisena vaihtoehtona jo heti alkuun uuden koulun rakentamista. Jos liian kauan selvitetään vanhan koulun rakenteita, ja yritetään peruskorjata korkealla hinnalla niin kokonaiskustannukset voivat nousta samalle tasolle tai jopa korkeammalle uuden rakennuksen kustannusten kanssa.
Kolmas tärkeä asia on, että uusien koulujen rakentamiselle asetetaan hintakatto, jolloin kustannukset eivät saa nousta jatkuvasti rakentamisen aikana ja tarvita lisäbudjetteja. Espoolla ei ole varaa eikä ole tarvetta hienoihin ja erikoisenmallisiin, ja kustannuksiltaan kalliisiin rakennuksiin. Sen sijaan tarvitaan terveellisiä, tarkoituksenmukaisia kouluja ja päiväkoteja lasten ja henkilökunnan tarpeita varten. Miksei kouluja ja päiväkoteja tehdä ”rintamamiestalotyyppisesti” eli niin että olisi muutama ns. tyyppikoulu, joita voitaisiin rakentaa samalla kaavalla. Tällöin saataisiin suunnittelukustannuksia ja erikoisten rakentamisratkaisujen aiheuttamaa lisähintaa radikaalisti vähennettyä. Saisimme samalla rahalla rakennettua enemmän kouluja ja päiväkoteja. Monikäyttöiset uudet tilat mahdollistavat myös tulevaisuuden käytön. Kalliita arkkitehtonisia luomuksia emme tarvitse, vaan laadukkaita ja hyviä kouluja.

Rakennusten kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota vanhojen rakennusten osalta ja toisaalta huolehdittava riittävästä rakentamisen aikaisesta valvonnasta uusien koulujen ja päiväkotien osalta.

Sisäilmaongelmien suhteen tarvitaankin niiden varhaista tunnistamista, ripeää selvitystä ja päätöksiä. Tässä tarvitaan kaikkien panosta. Kannustan vanhempia herkästi olemaan yhteydessä koulun rehtoriin ja/tai kouluterveydenhuoltoon, jos nousee huoli sisäilmaongelmasta lapsen oireilun takana. Kaupungilla omat toimintaprosessit on saatava suoraviivaisiksi, ja nopeutettava asioiden käsittelyä. Ja meidän poliittisten päättäjien on seurattava ja vaadittava säännöllistä tilanteen raportointia, prosessien etenemistä ja päätöksenteossa riittävien resurssien kohdentamista sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Jokaisella lapsella Espoossa tulee olla oikeus työskennellä turvallisessa ja terveellisessä kouluympäristössä.

Kaupungintalon kohtaloa käsiteltiin valtuustossa

Tiistai 19.8.2014 - Mia Laiho

Valtuustossa käytiin eilen vilkas keskustelu Kaupungintalon kohtalosta, peruskorjatako vai ei ja mitä sinne tulisi sijoittaa. Taustalla oli demareiden valtuustoaloite, jossa ehdotettiin että kaikki nuorten palvelut sijoitetaan korjattuun Kaupungintaloon. Aloitteen tekijä tosin muutti aloitettaan käsittelyn aloittamisen jälkeen niin että hän poisti ”kaikki” sanan.

Kaupungintalo on oman aikataulunsa luomus, hyvässä ja pahassa. Toiset tykkää, toiset ei.  Kaupungintalon kohtalo  liittyy virastokeskuksen asemakaavamuutokseen, joka on tulossa valtuustoon todennäköisesti vielä tulevan syksyn aikana. Tuolloin valtuustossa me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa Kaupungintalon kohtaloon. Itselläni on selvä kanta: Purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto.  Korjaaminen vaatisi erittäin laajan ja kalliin peruskorjauksen, jos se säilytettäisiin. Meillä on Espoossa huomattavasti tärkeämpää käyttöä tuolle rahalle. Meillä on esim. useita kouluja, jotka vaativat peruskorjausta ja myös kouluja ja päiväkoteja, joiden sisäilmassa on ongelmia. Espoossa ei ole myöskään akuuttia toimistotilan tai liiketilan tarvetta, joten rakennuksen peruskorjaus toimistotiloiksi kuten aiemmissa suunnitelmissa on ehdotettu, kuulostaa myös kovin erikoiselta.

Olen itse antiikin ystävä ja pidän vanhoista rakennuksista. Tämä rakennus on kuitenkin mielestäni jotain aivan muuta kuin kulttuurihistoriallista arvokasta perintöä, johon rakennuksen säilyttämistä kannattavat vetoavat. Jossain olisi oltava myös suojelun ja säilyttämisen raja. Kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista vain sen takia että se on vanhaa.

Pidin myös puheenvuoron Kaupungintalo-asiassa. En kannattanut valtuustoaloitetta jo yksin siitä syystä että minusta sitä ei tulisi peruskorjata vaan purkaa edellä mainituista syistä. Lisäksi kaksi perustetta, miksen halua sinne keskitettävän nuorten palveluja:
1. Miksi juuri nuorten palvelut tulisi sijoittaa tähän rakennukseen? Rakennus on tällä hetkellä käyttökelvottomassa kunnossa, siellä on mm. asbestia ja vaikka se peruskorjattaisiin en lähtisi sijoittamaan sinne etunenässä lapsia tai nuoria. Lasten ja nuorten terveyden suhteen en halua ottaa mitään riskiä.

2. Halutaanko oikeasti keskittää Espoon nuorten palvelut yhteen paikkaan? Onko se lähipalvelua, jos ympäri Espoota nuorten palvelut keskitetään sinne? Haluavatko nuoret itse sitä? Haluavatko nuoret esim. Leppävaarasta, Espoonlahdesta, Kalajärveltä lähteä Espoon keskukseen hakemaan nuorten palveluja? Tohdin epäillä, mutta asiaahan pitäisi kysyä nuorilta itseltään. Ylipäätänsä kun suunnitellaan nuorille suunnattuja palveluja, on tärkeää kuulla nuoria ja heidän tarpeitaan. Tyhjät tilat, jotka eivät palvele tarkoitustaan ovat hukkaan heitettyä rahaa, on sitten kyse tyhjillään seisovasta Kaupungintalosta tai nuorien tarpeita vastaamattomasta tilasta.

Valtuustoaloitteesta käytiin valtuustossa sitten äänestys, ja se hylättiin. Hyvä niin! Keskustelu Kaupungintalosta jatkuu kuitenkin vielä uudelleen syksyllä, kun Kaupungintalon sisältämä asemakaava tulee valtuuston käsittelyyn. Mielenkiintoista onkin tuolloin nähdä miten asiasta äänestetään, koska siihenhän se menee. Toivon todella että tässä asiassa pidetään tuolloin järki kädessä,  muistetaan taloudelliset realiteetit ja käytetään järkevästi veronmaksajien rahoja.