Jokaiselle oma perhelääkäri

Sunnuntai 16.1.2022 - Mia Laiho

Perusterveydenhuolto on Suomessa rapautunut ja hoitoonpääsy on vaikeaa. Lääkärille pääsy on koronan aikana entisestään vaikeutunut. Monissa Euroopan maissa on ollut pitkään käytössä ja hyväksi havaittu perhelääkärimalli. Perhelääkärimalli oli myös Suomessa kokeilussa vuosina 1985–1993. Tämä saatiin toimimaan lääkäri-hoitaja-tiimeillä. Tulokset kokeilusta olivat erinomaiset ja potilaat olivat tyytyväisiä. Hoitosuhteen jatkuvuus ja hoitoon pääsy paranivat. Uudistus ei kuitenkaan edennyt kokeilua pidemmälle. Väestövastuumalli taas kaatui työntekijän vastuulle asetettuihin liian suuriin väestömääriin.

Olisi kaikkien kannalta järkevää, että potilaiden asioita hoitaa tuttu lääkäri, joka tuntee potilaan ja heidän historiansa. Potilaan ei tarvitsisi aina kertoa kaikkea alusta. Perhelääkärimallin etuna on myös hoidon jatkuvuus, mikä hyödyttää sekä potilaita että lääkäriä. Jos jokaisella olisi oma nimetty vastuulääkäriasiakaslähtöisyys, henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi todennäköisesti paranisivat. Potilasmäärän pitäisi kuitenkin olla kohtuullinen. 

Lääkäreillä, hoitajilla ja terapeuteilla olisi järkevää olla mahdollisuus toimia myös ammatinharjoittajina perusterveydenhuollossa. Tämä todennäköisesti parantaisi myös perusterveydenhuollon houkuttelevuutta. Terveyskeskustyö on parhaimmillaan mielenkiintoista ja haastavaa kunhan työmäärä on kohtuullinen, moniammatillinen yhteistyö toimii, työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa ja johtaminen on kohdallaan. Terveyskeskuslääkärin työhön myös kasvetaan ja opitaan. Kun terveyskeskuksessa on riittävästi kokeneita lääkäreitä, myös nuoremmat lääkärit saavat riittävästi tukea ja ohjausta. Nuoret lääkärit voisivat tällöin myös haluta jäädä terveyskeskuksiin töihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perhelääkärimalli, hoitoonpääsy, hoitosuhde, työhuvinvointi

Vanhuspalvelulakiesityksen puutteet on korjattava ja varmistettava jokaiselle vanhukselle omalääkäri

Sunnuntai 5.12.2021 klo 13:49 - Mia Laiho

Eduskuntaan pitäisi olla tulossa vielä ennen joulutaukoa hallituksen esitys vanhuspalvelulain toisesta vaiheesta, joka koskee mm. kotihoitoa. Lakiluonnos on saanut lausuntokierroksella asiantuntijoilta voimakasta kritiikkiä ja kotihoidon tilannetta se ei parantaisi. On aivan välttämättömänä, että hallitus korjaa lakiesityksensä ongelmat ja tarttuu oikeasti vanhustenhoidon epäkohtiin. Näennäinen puuhastelu ei auta kotihoidon tilannetta yhtään. Tarvitaan realistisia ratkaisuja siihen miten kotihoidon tilannetta parannetaan, miten varmistetaan riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja miten vanhustenhoidon kestävä rahoitus turvataan.

Hoitajamitoituslain myötä pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on odotetusti vaikeutunut, paikkoja on jouduttu sulkemaan ja kotihoidon tilanne on senkin takia entisestään kriisiytymässä. Hoitajamitoituksen rahoitusta hallitus ei ole myöskään varmistanut. Vuoden 2022 alussa hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa on nousemassa 0.6:een ja vuonna 2023 0.7:ään. Tämä tulee valitettavasti tarkoittamaan entisestään ympärivuorokautisen hoivan paikkojen vähenemistä ja kotihoidon tilanteen kurjistumista.  

Nyt hallituksen pitäisi viimeistään ottaa tolkku käteen ja arvioida koko vanhuspalveluiden kokonaisuus eli ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoito, ikäihmisten perhehoito ja omaishoito. Palveluita on uudistettava niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllisesti. Yhteiskunta ei saa eriarvoistaa omilla päätöksillään ja lainsäädännöillä vanhuksia. Ikäihmisten on päästävä hoitoon ja saatava yhdenvertaisesti hoitoa ja hoivaa riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella omaisia ajamassa hänen oikeuksiaan.

Kokoomus teki vaihtoehtobudjetissaan panostuksia vanhusten palveluiden ja kohtelun laillisuusvalvonnan tehostamiseksi, koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden palveluihin lisäämällä henkilöstöä ja kehittämällä palveluita. Haluamme turvata laadukkaat ja kustannustehokkaat ikäihmisten palvelut ihan jokaiselle hoitoa ja hoivaa tarvitsevalle vanhukselle.

Henkilökunta on varmistettava tasapuolisesti myös kotihoitoon ympärivuorokautisen hoivan lisäksi. Henkilöstön määrän ja rakenteen ohella on tarkasteltava työnjakoa, työn johtamista sekä henkilöstön osaamista. Uusia teknologisia ratkaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena. Hoitoonpääsyä voisi nopeuttaa ottamalla palveluseteli nykyistä laajempaan ja velvoittavaan käyttöön, nostamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausta, mahdollistamalla henkilökohtainen budjetointi ikäihmisille ja vammaisille ja selvittämällä perhelääkärimallin käyttöönottoa.

Vanhusten lääkitysasiat ja lääkäripalvelut ovat usein myös rempallaan. Perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa olisi perusteltua selvittää asiakaslähtöisyyden ja hoidon varmistamiseksi. Erityisesti ikäihmisille perhelääkäri toisi turvaa ja hoidon jatkuvuutta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhus, kotihoito, vanhukset, perhelääkäri, omalääkäri, lääkitys, omaishoito, hoivakoti