Vauhtia Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen

Tiistai 17.10.2017 - Mia Laiho

Eilen valtuuston kokouksessa teimme yhdessä valtuutettu Mika Heleniuksen kanssa valtuustoaloitteen liittyen Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen. Laaksolahden jäähalli on ollut jo muutaman vuoden käyttökiellossa, ja halli seisoo toimettomana edelleen ja suunnitelmat jatkon suhteen puuttuvat.  Jääurheilulle ja monille muille liikuntaharrastuksille tarvitaan asianmukaiset, käyttäjien tarpeet huomioivat tilat ja alueet. Liikunnan tulee olla kaikkien asukkaiden helposti saatavilla ja osana arkipäivää.Toivottavasti saamme vauhtia asiaan eilen jätetyn valtuustoaloitteen avulla. Ohessa valtuustolaoitteen sisältö luettavissa kokonaisuudessaan:

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOALUEEN KEHITTÄMISEKSI TULEVAISUUDEN LIIKUNTA, HARRASTUS JA HYVINVOINTI KESKUKSEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukevaa laaja-alainen asukkaiden ja eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeet kokonaisvaltaisen visiotyön avulla. Laaksolahden urheilupuisto on Espoon jääurheilun kehittymiselle yksi keskeinen toimintapaikka. Laaksolahden urheilupuisto on Pohjois-Espoon ainoa ympärivuotinen tekojääurheilukeskus.  Jääurheilu on alueelle erittäin tunnusomainen harrasteympäristö, joka on tuottanut lukuisia kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja luonut hyvinvointia ja nuorten tervettä kasvua harrastamisen kautta. Esitämme, että Laaksolahdesta kehitetään uusi asukaslähtöinen matalankynnyksen liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Tulevaisuuden hyvinvointi ja liikkumisen keskuksen tulee mahdollistaa sekä huippu- ja harrasteurheilu että heidän vanhempien liikunta. Laaksolahden urheilupuistoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävänä toimintaympäristönä, jossa huomioidaan alueen liikunnallinen ominaispiirre, järven tarjoamat mahdollisuudet ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät mahdollisuudet ympärivuotisesti.   

Esitämme, että Espoon kaupunki perustaa erillisen visio- ja suunnittelutyöryhmän, joka valmistelee esityksen kevään 2018 aikana valtuustolle. Laaksolahden urheilupuiston läheisyyteen voisi olla mahdollista perustaa myös pysyvä Espoon kestävän kehityksen väistökoulutila luonnon, liikunta ja eri harrastepaikkojen välittömään läheisyyteen erittäin kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suunnittelussa tulee huomioida vähintään seuraavat käyttäjäryhmä ja näkökulmat: 

- jääurheilu ja harrastustoiminta

- jalkapallo ja yleisurheilu

- mailapelit

- saunaseura

- kuntosali

- vesiliikuntalajit 

- sisäliikunta

- eläkeläiset 

- koululaiset 

- jne.

Espoossa 16.10.2017

Mika Helenius (kok) ja Mia Laiho (kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laaksolahti, urheilupuisto, jäähalli, jääkiekki, taitoluistelijat, harrastelijat, tennis, jalkapallo, kenttä, sulkapallo, uimaranta, eläkeläiset, koululaiset, perheet, hyvinvointi, terveys, uinti, väistötila, yleisurheilu

Valtuustopuheenvuoroni 9.6.2014 asunto-ohjelmasta

Keskiviikko 11.6.2014 - Mia Laiho

Tontit ja lapsiperheet

Asuntojen hinnat Espoossa ovat kasvaneet.  Jotta lapsiperheitä, ja työikäistä väestöä saadaan Espooseen, tulisi löytää mahdollisuuksia tarjota houkuttelevia, viihtyisiä alueita perheiden tarpeisiin.  

 Espoossa on ollut perinteisesti pientalorakentamista ja pientaloja lapsiperheet usein toivovatkin;     Kohtuuhintaiset pientalot, ns uudentyyppiset rintamamiestalot voisivat olla edullisempia pientalojen rakentamistapoja. Uudenlaisena toimintatapana asunto-ohjelmassa on otettukin esiin ryhmärakentaminen on, ja kaupunkipientalot mikä on ilahduttavaa. Kokonaisuutena Espooseen rakennetaan noin 700-800 pientaloa vuodessa, joista kaupungin luovuttamien tonttien osuus on ollut noin 100.  Kaupungin luovuttamat tontit ovat olleet erittäin kysyttyjä.  Kaupungin omaa tonttitarjontaa  pitäisikin pystyä asteittain kasvattamaan lähivuosina jotta Espooseen saadaan uusia asukkaita ja verotuloja. Niinikään rakennuslupaprosessi vaatii selkiyttämistä ja nopeampaa käsittelyä Espoossa. Rakennuslupaprosessista ei saa tehdä liian raskasta ja pitkällistä. Se on varma tapa karkottaa pientalorakentajia muihin kuntiin.  

Kannatankin lämpimästi  neuvottelutoimikunnan muutosesityksiä 9 ja 10  pientalorakentajille luovutettavien tonttien lisäämisestä.

Lähiöiden kehittäminen Espoossa on myös useita vanhoja lähiöitä, jotka ovat tulossa peruskorjausikään. Kun lähiöitä peruskorjataan, olisi samalla suunniteltava lähiöiden parantamista asukkaiden nykytarpeita vastaaviksi. Täydennysrakentamista väljästi rakennettuihin lähiöihin kannattaa myös suunnitella , ovathan lähiöt usein hyvien kulkuyhteyksien päässä ja pihat ja ulkoilualueet valmiina. Riittävä ja kasvava asukasmäärä ovat myös paras lääke palveluiden pysymiselle lähiöissä.  

Opiskelijat Espoossa suurin osa opiskelija-asunnoista sijaitsee Otaniemessä, mutta jonkin verran myös muualla. Ylioppilaskunnan, HOAS:n ja Espoon kaupungin yhteistyö riittävien ja tarpeenmukaisten opiskelija-asuntojen tuottamiseen on keskeinen. Jotta saadaan riittävästi ja kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, niin rakennuskustannukset on oltava maltilliset. Parkkipaikkakriteerien suhteen olisi löydyttävä väljentämistä opiskelija-asuntojen kohdalla. Opiskelijoilla ei ole niin paljon autoja kuin muulla väestöllä, joten parkkipaikkojen rakentamisessa olisi noudatettava eri kriteereitä kuin muilla asuinalueilla ja asuintaloissa, ja käyttää resursseja enemmän itse asuntojen rakentamiseen.  Metron valmistuttua kulkuyhteydet Otaniemeen entisestään paranevat ja tuovat uutta houkuttelevuutta Otaniemeen. Raide-Jokerin kautta on mahdollistettava Otaniemen saavutettavuus myös muualta Espoosta, joka ei ole Länsimetron ulottuvissa.

Kannatan lisäysesitystä opiskelija-asuntojen saatavuuden parantamiseksi enemmän tarpeita vastaavaksi. Sitä varten valmistellaan suunnitelma opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmasta.

Ikäihmiset Yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina, vuosittain noin 2000 henkilöllä, mikä tuo omat haasteensa ikääntyneiden asumistarpeisiin.  Espoossa on kehitetty Elä-ja asu-seniorikeskusmallia, josta on tähän mennessä saatu Kauklahdesta hyviä kokemuksia. On tärkeää myös muilla asumisalueilla huomioida ikäihmisten tarpeet niin että he pärjäävät pidempään omissa kodeissaan, ja tukea heidän asumistaan siellä. Tämä vaatii riittäviä ikäihmisten tarpeisiin suunniteltuja palveluja ja riittäviä lähipalveluja. Kannatan lämpimästi lisäysesitystä edistää uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten sukupolvien asunnot, kaupunkipientalot, puurakentaminen.

Käsiteltävänä olevan asunto-ohjelman sisältö toimenpiteineen on mielestäni varsin monipuolinen ja onnistunut. Kannatan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan muutosesitystä Espoon asuntojen asuntotuotannon suhteen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsiperheet, tontit, ikäihmiset, lähiöiden kehittäminen