Hallituksen on vastattava YTHS:n kriisiin

Sunnuntai 15.5.2022 - Mia Laiho ja Saara-Sofia Siren

Toimivat ja saavutettavat terveyspalvelut ovat keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukyvyn ylläpitämistä. Korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoidosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. YTHS:ssä hoitoonpääsy on kuitenkin vakavasti kriisiytynyt koskien myös Turun seutua.

Vuonna 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. Muutos lähes tuplasi YTHS:n palveluiden käyttäjät. Samaan aikaan korona on kurittanut terveydenhuoltoa, vaikeuttanut hoitoonpääsyä ja lisännyt hoitovelkaa.

Turun YTHS:n toimipisteessä jonotusajat ovat venyneet jopa kolmeen kuukauteen ja jo tammikuussa on annettu aikoja syksylle.

Odotusajat ovat kestämättömiä myös Turun alueella erityisesti mielenterveyspalveluissa. Opiskelijat ovat joutuneet kohtuuttomasti kärsimään koronan aikaisista rajoituksista ja siihen liittyneestä pitkään jatkuneesta etäopetuksesta. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovatkin selvästi kasvaneet.

Etävastaanotoilla on yritetty osaltaan helpottaa nuorten tilannetta. Erilaisten vastaanottomuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta lyhyissä Chat-palveluissa ei pystytä läheskään kaikkea hoitamaan.

Opiskelijat ovat velvollisia maksamaan Kelalle korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltomaksua. Maksu on pakollinen, mutta sillä ei tällä hetkellä ole mahdollista saada tarpeellista hoitoa. YTHS:n on pystyttävä paremmin vastaamaan opiskelijoiden hoidontarpeeseen.

Nuoria on myös epäreilusti ohjattu muista julkisen terveydenhuollon palveluista YTHS:ään, vaikka myös opiskelijoilla on oikeus käyttää muita julkisen terveydenhuollon palveluita. On myös kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat maksamaan YTHS:n palvelusta, jota eivät pääse kuitenkaan käyttämään.

Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava ja estettävä ongelmien paheneminen sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiksi kantaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa myös sen, että meillä on jatkossa työkykyisiä veronmaksajia.

MIA LAIHO, LT, kansanedustaja (kok)

SAARA-SOFIA SIREN, kansanedustaja (kok)

Kirjoitus on julkaistu 15.5.2022 Turun Sanomissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTHS, hoitoonpääsy, mielenterveyspalvelut, opiskelijat, hoitojonot

Kela-korvausten alasajo on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.4.2022 - Mia Laiho

Hallituksen kaavailema Kela-korvausten leikkaus on varsinaista hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa, hoitoonpääsy on takkuillut jo ennen koronaa ja tilanne on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Ukrainan pakolaisvyöry lisää painetta sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. 

Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluja ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta. Siksi korvauksia pitäisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdoton saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei.

Omassa työssäni lääkärinä olen todennut, että Kela-korvauksen tuella vastaanotolla käyvät eivät ole vaurasta väestöä vaan ihan tavallisia suomalaisia: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia jne. Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason kuten usein on erityisesti kunnallisilla työnantajilla.

Pidän sekä lääkärinä että poliitikkona hallituksen toimintaa Kela-korvausten kohdalla hyvin arveluttavana.

Terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän lausunto oli yksimielinen: On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käyntiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan.

Parlamentaaristen työryhmien lausuntojen ei tarvitse olla yksimielisiä. Käytäntö on, että jos jokin puolue on eri mieltä, se liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Hallituspuolueet eivät esittäneet eriävää mielipidettä. Silti ne ovat nyt ilmoittaneet leikkaavansa Kela-korvauksia. Eli rahoitukseen kajottiin kuitenkin, vaikka yksimielisesti sovittiin, että ei kajota. Mikä merkitys on parlamentaarisella työskentelyllä, jos edes yksimielistä kantaa ei oteta huomioon?

Mielestäni hallituksen menettely väheksyy eduskunnan työtä ja eduskunnan roolia laajamittaisten, yli vaalikausien ulottuvien uudistusten linjojen määrittelyssä. Onko niin, että hallitus ottaa huomioon parlamentaarisen valmistelun linjaukset silloin, kun ne miellyttävät sitä, mutta ei silloin, kun ne eivät miellytä?

Sitäkin on pakko pohtia, mitä tämä kaikki vaikuttaa tulevien parlamentaaristen työryhmien työskentelyyn.

Kirjoitus on julkaistu LPY:n blogikirjoituksena 7.2.2022. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kela-korvaus, sote-palvelut, leikkaukset,

Pitämäni Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro sote-välikysymyskeskusteluun 1.6.

Tiistai 1.6.2021 - Mia Laiho

Arvoisa puhemies,

Suomeen on tehty soteuudistusta kahdesta syystä. Siksi, että rahat riittäisivät harmaantuvan Suomen palveluihin, ja siksi, että hoitoon pääsisi kohtuullisessa ajassa. Tämä uudistus ei vastaa kumpaankaan näistä ongelmista. 

Soteuudistus kasvattaa valtion velkaantumista ainakin 10 vuotta, eikä uudistuksessa ole yhtään keinoa, joka lyhentäisi terveyskeskusjonoja. Päinvastoin ne pitenevät.

Arvoisa puhemies,

on mahdotonta ymmärtää, miksi Vihreät tukevat tätä uudistusta. Yksi uudistuksen keskeisimpiä ongelmia on se, että sen rahoitusmalli on täysin kestämätön suurille kaupungeille. Jatkossa puolta pienemmällä budjetilla pitäisi rakentaa entinen määrä kouluja, teitä, liikuntapaikkoja tai päiväkoteja. Ei tule onnistumaan.

Erityisen hankala rahoitusmalli on Helsingille ja Uudellemaalle. Yksin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta leikataan 100 euroa asukasta kohden, tarkoittaen yhteensä yli 130 miljoonan euron leikkauksia. Vihreiden eduskuntaryhmän kansanedustajista puolet on valittu Helsingistä ja Espoosta, ja ne alueet ovat koko mallin suurimmat häviäjät. Ei vaikuta siltä, että asia olisi hoidossa.

On myös käsittämätöntä, että Vihreiden ajama uudistus tulee lukuisissa kunnissa johtamaan koulutusleikkauksiin. Tulevaisuudessa kunnan budjetista valtaosa olisi koulutuksen menoja. Osa kunnista menettää rahoitusmallissa enemmän rahaa kuin ne ovat sosiaali- ja terveyspalveluihinsa käyttäneet. Nämä rahat joudutaan ottamaan pois koulutuksesta. Entä mitä tehdään sitten, kun talous seuraavan kerran syöksyy alas ja vyötä joudutaan kiristämään? Valitettavasti säästöt kohdistuvat koulutukseen.

Arvoisa puhemies,

SDP on yrittänyt viime vuosina profiloitua puolueena, joka laittaa vanhusten palvelut kuntoon. Minä haluaisin kysyä teiltä, mitä te vastaatte mikkeliläiselle, kouvolalaiselle tai tuusulalaiselle ikäihmiselle, jonka palvelut tulevat heikkenemään rahojen uusjaon vuoksi? Jo aikaisemmin hyväksytty hoitajamitoitus on jo nyt ajamassa kotihoitoa ahtaalle, mutta kuinka käy, kun asiakaskohtaiset resurssit laskevat entisestään? 

Jos tämän uudistuksen pitäisi parantaa palveluita, miksi hoitotakuu ei ole osana tätä uudistusta, vaan aivan irrallinen palanen, jota ei näy, eikä rahoja sille kuulu. Te olette ajamassa läpi maakuntamallia ilman mitään palveluiden laatua parantavia esityksiä. 

Esityksestä puuttuu myös yliopistosairaaloiden aseman turvaaminen ja niiden vaadittava rahoitus. Miten te voitte ajaa läpi uudistusta, joka esityksessä olisi merkittävällä tavalla heikentämässä korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, opetusta ja tutkimusta?

Arvoisa puhemies,

ei käy kateeksi myöskään keskustaa, jota vasemmistoliitto ja Kiuru ovat vieneet kuin litran mittaa. Suomessa on 18 200 sosiaali- ja terveysalan yritystä, joissa työskentelee 80 000 ammattilaista. Jatkossa yritysten ja järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita kavennetaan merkittävästi. Monituottajamallia ajetaan alas. Ostopalveluita, ulkoistuksia ja alihankintoja rajoitetaan ja ihmisten valinnanmahdollisuuksia heikennetään.

Mitä te vastaatte niille potilaille, joiden kuntoutus tutun terapeutin kanssa päättyy, kun jatkossa alihankintakielto tämän estää? Tai niille pienyrittäjille, joilta hyvinvointialue ei enää jatkossa voi hankkia laadukkaita palveluita? Entä niille pienille kunnille, jotka ovat pystyneet pitämään palvelut kunnassa ulkoistuksella, mutta ei ilman sitä?

Arvoisat keskustalaiset, tämäkö todella on sitä politiikkaa, jolla Suomi saadaan nousuun? Koko sote-esityksen yleinen henki on se, että yrittäjä on paha, julkinen hyvä. Sillä asenteella ei pitkälle pötkitä.

Arvoisa puhemies,

tämä soteuudistus ei ole mikään uudistus. Se ei paranna hoitoonpääsyä, eikä auta siinä, että rahat riittäisivät paremmin. Uudistusta, joka ei vie asioita eteen-, vaan taaksepäin, ei kannata tehdä. Siksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee XX:n esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote-uudistus, hoitoonpääsy, vanhusten palvelut, hoitotakuu, hallintohimmeli

Terapiatakuusta totta ennen joulua

Tiistai 17.11.2020 - Mia Laiho ja Sari Sarkomaa

Julkaistu Iltalehden päivän poiminta palstalla 17.11.2020

Olemme yhtä mieltä Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kansalaisaloite ansaitsee sen arvolle sopivan käsittelyn. Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta eduskuntaan, mutta aloite odottaa edelleen käsittelyä. Kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Se on sysätty syrjään odottamaan. 

Vetoamme hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. On välttämätöntä, että eduskunta käsittelee Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että aloite hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite. Aloitteen lähetekeskustelussa (21.11.2019) kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Ministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen Terapiatakuun toteuttamiseksi.

On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät eikä heidän läheisensä jää yksin ilman apua. Nyt se on monelle arkipäivää. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi Terapiatakuualoitteen. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä.

Mielenterveysongelmat ovat suuri, mutta alihoidettu kansansairautemme. Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Yhdenvertainen ja oikea-aikainen mielenterveyshoitoon pääsy on turvattava. Hoidon varhainen aloittaminen nopeuttaa toipumista ja helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta sekä vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.

Kokoomus ehdottaa, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terapiatakuu, mielenterveys, mielenterveyspalvelut

Lapsille valtakunnallinen auttava linja (24/7) koronakriisihätään

Keskiviikko 1.4.2020 - Mia Laiho

Koronan aiheuttama kriisi on ajanut suomalaisen yhteiskunnan poikkeustilaan. Ihmisiä on eristetty koteihinsa, koulut ovat siirtyneet pääsääntöisesti etäopetukseen, satoja tuhansia työikäisiä ihmisiä on lomautettu töistä ja monet ei-kiireelliset-sosiaali- ja terveyspalvelut on peruttu. Koulun kontrolli ja sen tarjoama turva puuttuu monien mielenterveys- ja päihdeongelmaperheiden arjesta. Lapset jäävät nyt vaille sitä kanavaa, jossa huolen ja pelon voi sanoa turvallisesti. Koulu on osalle näistä lapsista myös se turvallinen hengähdyspaikka kodin ongelmilta. Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhempien mielenterveys ja päihdeongelmat aiheuttavat vakavimmillaan lapsille kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä. Perheiden ongelmat heijastuvat suoraan lapsiin. Vanhempien ongelmat voivat näkyä riitelynä, väkivaltana, mielenterveys ja alkoholiongelmina sekä heitteille jättönä. Nämä kaikki aiheuttavat lapsessa pelkoa. Tapaamisten vähennyttyä moni ongelma voi jäädä auttajilta piiloon. Lisääntyneet talousvaikeudet ja alkoholin käyttö tulee näkymään perheissä.

Tähän on oikeasti varauduttava. Emme voi jäädä vain seuraamaan ja odottamaan kriisin aiheuttamia ongelmia lapsille, joiden korjaaminen voi kestää pitkään tai jättää lapsillemme elinikäisiä traumoja. Jätin eilen toimenpidealoitteen hallitukselle lasten ja nuorten valtakunnallisen palvelulinjan käynnistämisestä. Eduskunnan täysistunnossa eilen nostin asian esille, ja oli ilahduttavaa, että pääministeri Marin kiinnostui asiasta ja lupasi selvittää asiaa.

Aikuisille turvakotien ja auttavien puhelimien etsiminen on varmasti helpompaa kuin lapsille ja nuorille. Etäopetuksen aikana tulisi huomioida lasten riittävät auttavat digipalvelut, jotta lapsi ja nuori voi ottaa yhteyttä silloin, kun hätä on. Nyt etäopetuksen aikana opettajat kantavat myös huolta ja ovat neuvottomia, kun lapsiin ei saa yhteyttä samalla tavalla, jos ollenkaan. Opettajat tekevät parhaansa tässä haastavassa kriisitilanteessa, että kaikkiin lapsiin saataisiin yhteys. Mutta ei se ole aina niin helppoa, varsinkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Yhteydenpito voi tapahtua vain vanhempien välityksellä ja sekin voi ontua. Koulukuraattoreiden työnkuva on muuttunut myös haastavammaksi etäkoulun myötä, resurssit ovat hyvin rajalliset ja ne ovat vain virka-aikaan käytössä. Huoli lasten hyvinvoinnista on suurta niin kouluissa, lapsiperhetyössä, lastensuojelussa ja lasten kanssa toimivissa järjestöissä.

Monet palvelupuhelimet toimivat vapaaehtoisten avulla. Kaikki se järjestöjen ja vapaehtoisten toimijoiden apu on kullanarvoista ja edelleen myös tarpeen. Näiden puhelinlinjojen aukioloajat kuitenkin vaihtelevat ja tiedot niistä ovat jokseenkin hajallaan. Olisi tärkeää, että meillä olisi myös valtakunnallinen 24/7 numero, johon lapset ja nuoret voisivat olla yhteydessä tarvittaessa. Perheitä akuuteissa tilanteissa auttava henkilön tulisi olla koulutuksen saanut ammattilainen, joka osaisi tehdä nopean tilanne arvion ja ohjata lapsen tai nuoren oman alueensa avun piiriin. Valtakunnalliselta palvelulinjalta asiakkaan hoito voitaisiin ohjata tarvittaessa myös alueellisiin sosiaali-ja kriisipäivystyksiin, jos vaikuttaa siltä, että lapsi tai nuori on kiireellisessä sosiaalihuollon tuen, esim. lastensuojelun tarpeessa tai ottamaan yhteyttä koulun kuraattoriin tai psykologiin, jos asia senlaatuinen, että hoituisi siellä.

Lisääntyneet talousvaikeudet ja alkoholin käyttö tulee näkymään perheissä. Lapsilla ja nuorilla on myös piileviä tai jo todettuja mielenterveysongelmia, jotka voivat pahentua kriisin aikana. Tähän on oikeasti varauduttava.  Ei voi olla niin, että nuorten ympäriltä kaikki palvelut katoavat, kun etäopetus on alkanut, kiireetöntä hoitoa on alasajettu ja yhteiskunnassa on rajoitettu myös sosiaalisia kontakteja.

Suomeen tarvitaan pikaisesti valtakunnallinen ja ympärivuorokautinen auttavapuhelin, jossa olisi myös digitaalinen yhteys viranomaisiin, esim. chat -palvelu. Olisi tärkeää, että lapsen hätään ja huoleen vastataan matalalla kynnyksellä sosiaali- ja terveyden huollon ammattiosaamista hyödyntäen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvallisuus, Lapset, auttavapuhelin, sosiaalipalvelut, poikkeustila, nuoret, mielenterveyshätä

Lapsia huostaanotetaan riittämättömien mielenterveyspalveluiden takia

Keskiviikko 26.2.2020 - Mia Laiho

Lapset ja nuoret eivät saa hoitoa mielenterveysongelmiin riittävän ajoissa. Vanhempien on taisteltava saadakseen lapsilleen hoitoa, jos heillä on itsellään voimavaroja. Näin ei pitäisi olla. Riittämättömät matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja hidas erikoissairaanhoitoon pääsy pahentavat lapsen ja perheen tilannetta. Kuntaliiton 2018 julkistamassa lastensuojelun kyselyssä todettiin, että lastentarvitsemien mielenterveyspalvelujen saatavuus on vakavasti huonontunut. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät ole järjestyneet. Myös vanhempien tarvitsemien päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt.

Suomessa rikotaan päivittäin YK:n lasten oikeuksiensopimusta mielenterveyspalveluissa, joiden saatavuusongelmat johtavat myös lasten huostaanottoihin. Olisi lapsen edun mukaista asua kotona tutussa ympäristössä, jos vain perhe saisi tukea varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysoneglmien hoito olisi riittävää ja ajantasaista. Valitettavasti Suomessa ja myös Espoossa riittämättömät palvelut ajavat perheitä kriiseihin, ja sitä kautta kiireellisiin lasten ja nuorten sijoituksiin ja huostaanottoihin. 

Jokainen sairauden synkistämä päivä estää lapsen kehitystä, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää syrjäytymisriskiä ja perheiden pahoinvointia. Tarvitaan ripeitä toimenpiteitä mielenterveyspalvelujen saatavuuden korjaamiseksi. Palveluja pitää viedä sinne, missä lapset ja nuoret ovat, eli kouluihin ja oppilaitoksiin. Myös vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä on parannettava. Eduskunnassa käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuuparantaisi mielenterveydenperuspalveluita, ja sen käyttöönotto olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. Toivottavastikansalaisaloite saa eduskunnassa vahvan tuen puoluetaustasta riippumatta. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta tai nuorta. Jokaisella on oltava oikeus saada apua myös silloin, kun mieli on rikki.

Kirjoitus on julkaistu myös Länsiväylässä 26.2.2020

https://www.lansivayla.fi/blogi/844326-mielipide-lapsia-huostaanotetaan-riittamattomien-mielenterveyspalveluiden-takia

1 kommentti . Avainsanat: Mielenterveyspalvelut, huostaanotto, lastensuojelu

Kirkko ja kaupunki: Sähköiset palvelut syrjäyttävät ikäihmisiä

Tiistai 28.2.2017 - Mia Laiho

Yhteiskunnan ja yritysten palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa niiden ihmisten asiointia, joille netin käyttö on tuttua ja helppoa. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Monet eivät omista edes tietokonetta, ja yhteistietokoneen käyttö esimerkiksi kirjastossa tuntuu vieraalta.

Erityisesti julkisten ja pankkien palvelujen tulisi olla kaikille tasavertaisesti saatavilla. Ei saa olla niin, että puhelinpalvelussa joutuu odottamaan pitkiä aikoja tai pankissa joutuu maksamaan jopa kymmenen euroa laskun maksamisesta. Tämä ei ole hyvää palvelua. Se tulee kalliiksi eikä ole tasavertaista ihmisten kohtelua.

Ihmisiä ei saa syyllistää tai sakottaa siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. On eri asia syntyä tähän digimaailmaan kuin opetella sen käyttäjäksi iäkkäämpänä.

Yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä nähdä ihmisten rajoitukset sähköisten palvelujen käytössä. Voimme mieluummin olla tyytyväisiä siitä, että kasvokkain tai puhelimen kautta tapahtuvaa asiakaspalvelua edelleen tarvitaan ja ihmisille riittää asiakaspalvelussa vielä työpaikkoja. Ja onhan asioilla käyminen edelleen hyvä tapa saada liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

Mia Laiho

lääketieteen tohtori

kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, sähköiset palvelut, netti, asiakaspalvelu, syrjintä, arvostus

Missä mennään SOTE-uudistuksessa?

Keskiviikko 27.1.2016 - Mia Laiho

Kunnilta on pyydetty lausuntoa liittyen hallituksen linjauksiin itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Ongelmallista on, että kuntien on annettava lausunto tilanteessa, jossa itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden perustavaa laatua olevat periaatteet kuten rahoituksen järjestäminen on vielä suunnittelematta. Espoo kuten muutkin kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa siis hyvin vähäisillä perustiedoilla tulevasta rakenteesta.  Espoon lausuntoa valmisteltiin ja muokattiin sekä sosiaali-ja terveyslautakunnassa, Kaupunginhallituksessa ja päätettiin lopullisesti valtuustossa 25.1. Haluan nostaa hallituksen esityksestä esille muutamia kohtia.

Uudenmaan alueen suuri koko. Uudenmaan maakunta on 23-kertaa suurempi väestömäärältään kuin pienin maakunta. Mielestäni  lakiesityksen ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: Ensimmäinen ratkaisumalli olisi, että SOTE-alueiden määrää on tarkasteltava uudelleen, ja selkeästi vähennettävä niitä, jotta lakiesitys voisi jotenkin toimia näillä laajemmilla väestöpohjilla. Uudenmaan väestö on yli 1,6 miljoonaa, kun taas pienimmällä SOTE-alueella 200 000 asukkaan luokkaa. Hienoinen ero siis. Tottakai väestöpohja vaikuttaa myös siihen, miten palvelut järjestetään. Ei voida oikein sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin. No, tämä ensimmäinen vaihtoehto tuskin on realistinen, olihan hallitus vaarassa kaatua sen takia että itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden määrästä oli vaikea löytää yhteisymmärrystä puolueiden kesken. Toinen vaihtoehto on että Uudenmaan alueelle on säädettävä erityislaki, joka ottaa huomioon Uudenmaan suuren koon ja alueen erityispiirteet (kuten hintataso, syrjäytyneet, maahanmuuttajat, monikielisyys). Tämä olisi vähintä mitä SOTE:n eteen Uudenmaan aluetta ajatellen pitäisi tehdä. Erityislaissa voisi tarkastella myös tuotannollisten SOTE-alueiden mahdollistamista, jotta vaikutusmahdollisuudet palveluihin olisivat paremmat ja palvelujen tuotanto olisi lähempänä ihmisiä.

Rahoitus ja SOTE-kustannukset.  Lähtökohtana tulee olla ettei kuntalaisten veroaste saa nousta. Tästä on pidettävä kiinni myös pidemmällä aikavälillä. Suomen heikentyneessä taloustilanteessa kustannusten hallintaan olisi muutoksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa kuntien sosiaali- ja terveystoimen resurssit eivät voi kasvaa palvelujen kysyntää vastaavasti. Samalla rahalla pitää siis saada aikaan siis enemmän palveluita. Asioita pitää pystyä tekemään järkevämmin, hyödyntämään sähköisiä palveluita ja kohdentamaan kasvotusten asiakaspalvelua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Miten määritellään valinnanvapaus? Mitkä palvelut ja millä kriteereillä kuuluvat julkisen rahoituksen piiriin. Mitä palveluja ja minkä verran maksetaan verorahoilla? Tarvitaan yhtenäiset kriteerit valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Olisi keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat asukkaille terveyshyötyä. 

Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut tulisi järjestää lähellä ihmistä, matalalla kynnyksellä. Byrokratia ei saa viedä niitä liian kauas asukkaista. Nykyisessä esityksessä on vaarana että byrokratia lisääntyy, ja palvelut keskittyvät ja karkaavat yhä kauemmaksi asukkaista.

Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Tämä tulisi hallituksen muistaa SOTE-lain valmistelussa. Olisi erittäin ikävää sekä asiakkaiden, palvelujen saatavuuden ja koko Suomena talouden kannalta, jos SOTE-uudistus epäonnistuu eri puolueiden omien valtapyrkimysten ja keskustan ajaman aluepolitikoinnin takia. SOTE-uudistus ei saa jäädä maakuntauudistuksen jalkoihin. Uudistus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Kansanedustajien tulisi muistaa edustavansa koko Suomea päätöksiä. Tässä on kuitenkin niin suurista asioista kysymys.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, palvelut, sosiaali-ja terveydenhuolto, rahoitus, veroaste

Mitä tilaaja-tuottajamallin tilalle?

Torstai 21.5.2015 - Mia Laiho

Vuosien 2013 valtuustosopimuksessa eri puolueiden kesken on sovittu että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja nykyisten palvelujen hintataso suhteessa markkinoihin. 18.5 valtuustossa oli siihen liittyen käsiteltävänä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan organisointivaihtoehdot.
Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaisesti nykyistä toimintamallia on arvioitava ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on löydettävä tapoja tuottaa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.


Kun tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja kuka ne tuottaa niin mielestäni johtoajatuksena tulee olla palvelujen toimivuus, asiakkaan saaman palvelun laatu ja tasapuolisuus kuntalaisiin nähden. Samalla on huolehdittava siitä että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunginhallituksen esityksessä lähdetään kehittämään toimintaa peruskaupunkimallin pohjalta. Ostopalvelua kasvatetaan kuitenkin silloin, kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on tarkoituksenmukaista. Hyvä lisäys oli että kilpailutukset tulisi määritellä siten että myös pk- yritysten osallistuminen on mahdollista. Tällä voidaan mahdollistaa kotimaisten pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottamisessa, ja hyödyntää niiden työllistävä vaikutus ja mahdollisimman monen veromarkan jääminen Suomeen. On kuitenkin huomioitava että talouden säästöpaineet ovat edelleen olemassa ja talouden tasapainotustoimenpiteitä tarvitaan miten palvelut sitten tuotetaankin. Kiinteistöpalveluilla ja kaupunkitekniikalla on edelleen talouden tuottavuusohjelman vaatimukset kuten muillakin sektoreilla on omansa.


Palvelujen tuottamisen organisoinnissa on huomioitava taloudellisuuden lisäksi myös toiminnan luonne ja merkitys suhteessa muihin palveluihin. Jatkossa kun mietitään tuottamistapoja niin laskelmissa on huomioitava ne epäsuorat vaikutukset ja kytkökset, jotka liittyvät toiminnan organisointiin. Erityisesti haluan nostaa esille opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Esimerkiksi kouluissa vahtimestareiden tehtäväkuva ei ole vain lista niistä töistä mitä hänelle kuuluu vaan heidän työpanos on parhaimmillaan osa sitä yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa, mitä koulu oppilailleen tarjoaa. Myös sosiaali-ja terveystoimessa on sellaisia tehtäviä, joissa yhteistyö ydintoiminnan kanssa ja pitkäjännitteinen työn kehittäminen ja kaikkien osapuolten kokonaisvastuu ovat merkittävässä asemassa toiminnan sujuvuuden kannalta. On pyrittävä välttämään osa-optimointia oli kyse sitten omasta sisäisestä palvelujen tuottamisesta omana toimintana tai ostopalveluna.

Onkin siis tarkoin mietittävä ne toiminnat, joissa ostopalvelua on järkevää käyttää ja toisaalta nähdä ne toiminnat, joissa työ on järkevää tehdä omana työnä laatu, kustannustehokkuus  ja muut kokonaispalveluun vaikuttavat tekijät huomioiden. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää jatkotyöstämisessä. Henkilöstön tietotaitoa ja osaamista nykyisistä palveluiden sisällöstä myös tarvitaan jotta on käytössä mahdollisimman realistinen tieto siitä mitä työt nykyisellään pitävät sisällään ja millaisesta palvelukokonaisuudesta on todellisessa elämässä kysymys.

1 kommentti . Avainsanat: kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka, ydinpalvelut, palvelut, järjestäminen, vahtimestarit, opetustoimi, sosiaali-ja terveydenhuolto

SoTe-uudistukseen järkeä

Keskiviikko 4.3.2015 - Mia Laiho

Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe)uudistus on seuraavan eduskuntakauden suurin yksittäinen uudistus. Kuntien menoista yli puolet koostuu sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksista. Ei ole yhdentekevää miten SoTe-uudistus toteutetaan. SoTe-uudistuksessa on kyse isoista rahoista ja ihmisten palveluista. SoTe-uudistuksen ratkaisulla on merkittävät vaikutukset talouden tasapainoon, työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan esittämän SoTe-esityksen pohjalla ei ole ollut käytössä kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tähän mennessä saatujen laskelmien perusteella useimpien Uudenmaan kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi, mikä tarkoittaisi käytännössä kunnallisveroprosentin nousua. Kustannusten hallinnan kannalta olennaiset ennaltaehkäisevät palvelut ovat jääneet esitetyissä malleissa huomiotta, ja kannustimet niiden toteuttamiseen puuttuvat. Samanaikainen järjestämis-ja tuottamisvastuu asettaa myös haasteita terveelle kustannuksia hillitsevälle kilpailulle.

SoTe-uudistus on tehtävä huolellisen suunnittelun, todellisten lukujen ja taloudellisesti kestävän rahoitusmallin pohjalta. Valmisteluprosessin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Demokratiaan kuuluisi myös että kuntia kuultaisiin ennen lopullista päätöstä. Hyvään kokonaisratkaisuun ei ole pikatietä. Nyt on mentävä palvelut ja kestävä talous edellä. Tätä massiivia meitä jokaista koskettavaa uudistusta ei pidä pilata liialla kiireellä ja poliittisella pelillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe-uudistus, peruspalvelut, asiakas, kunnallisveroprosentti

Mielipidekirjoitukseni Keski-Uusimaa 20.10.14:Sote-uudistuksessa rahat karkaavat kunnan käsistä

Tiistai 21.10.2014 - Mia Laiho

Tuusula ja Järvenpää olisivat SOTE-uudistuksen häviäjiä (Keski-Uusimaa 15.10.14), mikä johtaisi veroprosentin tarkistukseen. Kuntien sosiaali-ja terveyspalvelujen kustannukset muodostavat nykyään yli puolet kunnan budjetista.

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset eivät siis ole vähäpätöinen asia. Nykymuodossaan SOTE-järjestämislaki tulisi heikentämään kuntien vaikutusmahdollisuuksia SOTE-kustannusten hallintaan. Pelkään pahoin että kunnista tulisi SOTE-alueen laskuautomaatteja ilman todellista vaikutusmahdollisuutta laskun suuruuteen.  Kunnat ovat joutuneet antamaan oman lausuntonsa SOTE-lakiluonnoksesta, joka on monin paikoin vielä aivan keskeneräinen.

Uudistuksen kuntakohtaisia laskelmia ei ole ollut avoimesti saatavilla lausuntoa annettaessa, ja rahoitustyöryhmän ehdotus on vielä valmistumatta. Lakiluonnoksen perusteella tuottajiksi on suunniteltu suuria kuntia tai kuntayhtymiä. Jos tuotantovastuu keskitetään vain isoille toimijoille on vaarana ettei alueella synny palvelujen kustannuksia kurissa pitävää ja laatua ylläpitävää tervettä kilpailua. Oikeusministeriö ehti myös kritisoida esitystä liittyen yksittäisten kuntien aseman heikkenemiseen uudistuksessa (HS 15.10.14). SOTE-lakiluonnos onkin vasta keskeneräinen raakile, joka vaatii vielä jatkotyöstämistä. Kun uudistuksen rahoituksesta on saatavilla enemmän tietoa ja perustuslailliset ongelmat on selvitetty, tulisi kuntia kuulla uudelleen. Kaiken tämän sekavan hallintokuvion keskellä sivuhuomioon on jäänyt miten uudistus vaikuttaa tavallisen kuntalaisen arjen palveluihin. 

Parantaako uudistus lääkärille pääsyä? Miten käy lähipalveluiden? Miten lastensuojelu järjestetään? Miten asukkaiden alueellinen  tasavertaisuus  huomioidaan? Sosiaali-ja terveyspalveluiden rakenteen uudistus koskettaa meitä jokaista. Uudistus vaatii arvoisensa huolellisen ja kunnollisiin kustannuslaskelmiin pohjautuvan suunnittelun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, terveydenhuolto, rahoitus, lähipalvelut

Mielipidekirjoitus Länsiväylä 20.8.14: SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

Perjantai 22.8.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

 

Pitkään odotettu SOTE (sosiaali-ja terveysdenhuollon)-järjestämislakiluonnos  on tulossa kuntiin lausunnoille lähiviikkoina. Eduskunnan käsiteltäväksi se on menossa vielä syksyn aikana.    

Lakiluonnoksessa esitetty viiden SOTE-alueen malli on lähtökohtaisesti askel parempaan. Muutoksessa painopistealuetta olisi suunnattava merkittävästi peruspalvelujen parantamiseen.  On huolehdittava siitä että  suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti  kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntemusta. Jos uudistusta lähdetään suunnittelemaan sairaanhoitopiirivetoisesti,  vaarana on että perusterveydenhuolto jää pahasti erikoissairaanhoidon jalkoihin ja kustannukset karkaavat käsistä. Vain perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja tukemalla perheitä varhaisessa vaiheessa asukkaat voivat saada tarkoituksenmukaiset ja tasavertaiset palvelut.  

SOTE-keskustelussa olen ihmetellyt miten vähäiselle huomiolle ovat jääneet sosiaalipuolen asiat. Kysehän ei ole vain terveydenhuollon uudistuksesta vaan myös tehtäväkentältään laaja-alaisesta sosiaalitoimesta alkaen perustoimeentulosta kiireellisiin lasten huostaanottoihin.

Esitetyssä lakiluonnoksessa tuottamisvastuu olisi kunnilla ja kuntayhtymillä ja toiminta nojaisi pitkälti nykyisiin rakenteisiin, mikä on linjauksena hämmentävä. Merkittäviä muutoksiahan nykyisellä palvelurakenteella ei ole saatu aikaan.  Uuden SOTE-alueen olisikin otettava vahva rooli palvelujen tuottajien ohjaamiseksi haluttujen muutosten aikaansaamiseksi.  Jos palvelut tuotetaan aiempaan tapaan ja entisillä rakenteilla, jatkavat terveyden-ja sosiaalihuollon kustannukset vain kasvuaan.  Huomioiden väestön ikääntyminen, ja kasvava palvelutarve tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Rahat eivät yksinkertaisesti muuten riitä.    SOTE-alueella tulee olla rohkeutta ottaa käyttöön uusia asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamismalleja yli nykyisten kuntarajojen . Olisi  keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat terveyshyötyä .  Jotta aito valinnanvapaus voisi käytännössä toteutua, asukkaalla olisi oltava myös vaihtoehtoja mistä valita. Valinnan mahdollisuus synnyttää samalla tervettä kilpailua palvelujen välille, mikä parhaimmillaan näkyy asukkaalle palvelujen saatavuuden ja laadun paranemisena.    

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-järjestämislaki, valinnanvapaus, peruspalvelut

Valtuustopuheenvuoro TATU-ohjelmasta (talouden tasapainottamis-ja tuottavuusohjelma)

Tiistai 20.5.2014 klo 6:47 - Mia Laiho

Euroopan ja Suomen epävakaa taloustilanne vaikuttaa väistämättä myös Espooseen. Tarvitaan ennakoivia ja korjaavia toimenpiteitä jotta voimme jatkossakin tarjota laadukkaita julkisia palveluita.

Emme voi jatkaa toimintaamme entiseen malliin, vaan on kehitettävä ja löydettävä uusia toimintatapoja ja malleja tuottaa palveluja. Ohjelman avulla varmistetaan että kuntalaisten lakisääteisistä tehtävistä voidaan huolehtia jatkossakin ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun.

Tärkeää on mielestäni pureutua rakenteisiin, hallinnollisia raja-aitoja on kaadettava, byrokratiaa vähennettävä, ja on keskityttävä ydintehtävään eli palveluiden tuottamiseen. Asiakastyön osuutta tulisi lisätä kaikilla kunnan palvelusektoreilla.  Avoin vuorovaikutus kuntalaisten, virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä on tärkeää rakentavien muutosten läpiviemiseksi. Huomionarvoiseksi nostaisin myös henkilöstön kuulemisen ja huomioimisen muutosten keskellä. TATU-ohjelman tarkempi sisältö ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä, mutta päälinjaukset tiedossamme.

Huolimatta talouden tasapainotustarpeesta, suunnitelmaan sisältyy kuitenkin myös asioita, jotka toteutuessaan voivat tarkoittaa kuntalaisten näkökulmasta jopa parempaa palvelua ja laatua. Joitakin esimerkkejä mainitakseni esim. rakentamisessa kokonaisprosessin nopeuttaminen toivottavasti tulee lyhentämään rakennuslupien käsittelyaikaa.

Lastensuojelussa tavoitellaan sijoitustarpeen vähenemistä. Tämä tarkoittaa ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista ja lasten ja perheen tukemista aiempaa varhemmin jotta sijoitukselta vältyttäisiin. Niiden lasten kohdalla, joilla tukitoimet eivät ole riittävät, on kuitenkin käytettävä tarvittaessa myös sijoitusta. Lasten etu tulee aina kulkea edellä, ja siitä ei saa tinkiä. Jos sijoitukseen päädytään niin perhesijoitukset ovat usein lapselle paras vaihtoehto, ja myös kunnan kannalta edullisempi vaihtoehto. Terveysasemien palvelujen saatavuudessa kuntalaisten tasavertainen kohtelu on tärkeää. Varattavien lääkäriaikojen vapauttaminen Espoon sisällä niin että ajan voisi saada myös muulta kuin oman alueen terveysasemalta olisi nykypäivää ja asukkaiden valinnanvapauden kunnioittamista tukevaa. Toivottavasti tämä huomioidaan kehitettäessä terveysasemien palvelua jatkossa.

Talouden tasapainottamisohjelma tuo mukanaan muutoksia. Kun niiden sisältöä jatkossa arvioidaan ja yksityiskohdista päätetään, on huolehdittava siitä että ratkaisut ovat asukaslähtöisiä ja asukkaan tarpeisiin vastaavia, ja samalla kokonaistaloudellisesti järkeviä sekä kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta tukevia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennuslupaprosessi, lastensuojelu, terveyspalvelut

Lähikirjastot tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille

Tiistai 8.4.2014 - Mia Laiho

Lähikirjastot ovat edelleen tärkeitä erityisesti lapsiperheille, koululaisille ja ikäihmisille. Lapsiperheille kirjasto on tärkeä kohde, ja lapset tutustuvat jo pienestä alkaen kirjojen kautta avautumaan ihmeelliseen maailmaan. Koululaisille lähikirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden omatoimisesti hankkia tietoa, lukemista, käydä lukemassa lehtiä, tehdä kirjallisuushakuja ym.Sinne voi mennä yksin ja kaverin kanssa. Käynti lähikirjastossa katkaisee myös pienen koululaisen muuten pitkäksikin venyvää iltapäivää. Vanhusten voi olla vaikea lähteä julkisilla liikennevälineillä isompiin kirjastoihin, ja sosiaalinen elinympäristö pienenisi. Isompiakin kirjastoja toki tarvitaan ja niidenpalvelutarjonta on monipuolistunut kuten Sellossa. Nämä eivät ole kuitenkaan toisiansa poisulkevia. On mietittävä mitäkaupungin palveluja on järkevää järjestää yhdessä, esim. nuorisotoimen kanssa. On kuitenkin huomioitava kirjastojen käyttötarkoitus, ja että siellä on mahdollisuus edelleenkin rauhalliseen opiskeluun jalehtien lukemiseen.

Espoossa ollaan suunnittelemassa kirjastoverkkoa. Tänään on Kulttuurilautakunnassa virkamiesten esitys, jossa keskitetään kirjastopalveluja, ja luovutaan pienemmistä toisaalla. Vaikea nähdä esityksen hyötyjä. Palvelut huononesivat Kivenlahden ja Soukan alueella, ja Haukilahden alueella kun palveluja keskitettäisiin kauppakeskukseen Espoonlahteen. Kaiken lisäksi tästä tulisi vielä lisäkustannuksia. Nykytilanteessa lähikirjastojen alasajaminen ja keskittäminen Espoonlahteen ei ole mielekästä. 

Kirjastojen merkitys on muuttunut ajan saatossa, kun on siirrytty yhä enemmän digitaaliseen maailmaan. Kirjastojen perustehtävä sivistyksen ja tiedon löytämisen apuna on edelleen olemassa, tiedon hakemisen ja löytämisen tavat ovat vain muuttaneet muotoaan. Meidän tulee voida tarjota kaikenikäisille asukkaille turvallisia, miellyttäviä lukuhetkiä ja uuden tiedon ja kulttuurin löytämisen iloa kirjastoistamme. Lähikirjastot näyttelevät siinä merkittävää osaa, ja niistä muodostuvat kustannukset ovat kohtuullisen matalia suhteessa isoihin kirjastoihin. Lähikirjastot puoltavat edelleen paikkaansa niistä saavutettuihin hyötyihin nähden, vaikka sitten kevennetyin aukioloajoin. 

 https://www.facebook.com/MiaLaihoKokoomus 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähikirjastot, syrjäytyminen, palvelut, saatavuus

Sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöksiä

Keskiviikko 18.9.2013 klo 23:24 - Mia Laiho

 

Tänään sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin useampi tunti talousasioita. Kuntatalous on tiukilla suurimmassa osassa Suomen kuntia. Sosiaali-ja terveystoimi muodostaa suuren osan kunnan palveluiden kustannuksista. Sosiaali-ja terveystoimen päätöksillä on merkittävä rooli siis kunnan taloudelle. Meidän on huolehdittava kunnalle asetetuista lakisääteisistä palveluista, huolehdittava heikoimmista, lapsista, ja nuoristamme hyvin. On kuitenkin arvioitava toimintatapoja ja malleja  miten asiat on tehty, ja olisiko niissä muutettavaa ja tehostettavaa. On pystyttävä arvioimaan toimintaa kriittisesti ja löytää parhaat, ja kustannustehokkaat tavat tuottaa palvelut. Kun talous on ahtaalla, on pystyttävä näkemään metsä puilta ja keskityttävä olennaisiin  kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta vaikuttaviin palveluihin. Sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy ei saa jäädä jalkoihin, sillä muuten löydämme ongelmat suurempina edessämme tulevina vuosina.

 Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen, taloussuunnitelman vuosille 2014–2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja.

Lautakunnassa päätettiin myös että kun Matinkylän palvelutori avautuu v 2016 niin sinne siirretään röntgenpalvelupiste.

Koulujen sisäilmaongelmat ovat nousseet Espoossa viime vuosina ja Espoossa on useita kouluja ja myös muutamia päiväkoteja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli  pyytänyt selvitystä kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä hyvinvointiin liittyvien tarkastusten toteuttamisesta. Espoossa ei ole päästy tarkastusten osalta suosituksen tavoitteeseen. Kouluympäristön tarkastuksiin on lisätty työpanosta  niin että jatkossa koulut tarkastetaan joka kolmas vuosi, mikä on suosituksen tavoite. Oppilaiden ja henkilökunnan työoloja, tiloja on seurattava niin että mahdollisiin esille nouseviin korjaustarpeisiin puututaan ajoissa. Mainittakoon tässä että Koulujen sisäilma-asiaa käsiteltiin toissapäivänä Kaupunginhallituksessa;  Kaupunginhallitus kehotti tila- ja asuntojaostoa varmistamaan, että tilakeskuksen johdolla viipymättä valmistellaan toimenpiteet vastuunjaon selkeyttämiseen tilojen hallinnassa ja rakennusprojekteissa, väistötilojen järjestämiseen sekä kriisiviestinnän hoitamiseen. Lisäksi kehotettiin viipymättä tekemään kartoitus muista mahdollisista riskikohteista, sekä laatimaan selvitys, miten suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa pystytään olennaisesti lyhentämään. 

Hyväksyttiin myös sosiaali-ja terveystoimen investointiohjelma vuosille 2014-2018. Investointiohjelmaan sisältyvät Espoon sairaalan rakentaminen ja Jorvin sairaalan peruskorjaus, Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän Elä ja asu ‑seniorikeskukset, Matinkylän palvelutori, kolme neuvolaa, Postipuuntien vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus, Matinkylän terveysaseman peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan kiinteistön parantamistoimenpiteet sekä vammaisten asumispalvelujen kehittämiseen ja asunnottomuusohjelmaan kuuluvia hankkeita.

Lopuksi käsiteltiin perhetyön palvelujen kehittämistä.Tavoitteena on mataloittaa kynnystä varhaisen tuen palveluihin, rakentaa yhteistyötä muiden perheille tukea antavien toimijoiden kanssa(esim. seurakunta, järjestöt) ja jalkautua sinne, missä avun tarvitsijat ovat. Pyrkimyksenä on että lapset ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti, mahdollisimman varhain ja lähellä omaa kasvuympäristöään. Myös parisuhdeneuvonnan saatavuutta kehitetään vanhempien tukemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, sisäilma, Matinkylän palvelutori, investointiohjelma