Kirkko ja kaupunki: Sähköiset palvelut syrjäyttävät ikäihmisiä

Tiistai 28.2.2017 - Mia Laiho

Yhteiskunnan ja yritysten palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa niiden ihmisten asiointia, joille netin käyttö on tuttua ja helppoa. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Monet eivät omista edes tietokonetta, ja yhteistietokoneen käyttö esimerkiksi kirjastossa tuntuu vieraalta.

Erityisesti julkisten ja pankkien palvelujen tulisi olla kaikille tasavertaisesti saatavilla. Ei saa olla niin, että puhelinpalvelussa joutuu odottamaan pitkiä aikoja tai pankissa joutuu maksamaan jopa kymmenen euroa laskun maksamisesta. Tämä ei ole hyvää palvelua. Se tulee kalliiksi eikä ole tasavertaista ihmisten kohtelua.

Ihmisiä ei saa syyllistää tai sakottaa siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. On eri asia syntyä tähän digimaailmaan kuin opetella sen käyttäjäksi iäkkäämpänä.

Yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä nähdä ihmisten rajoitukset sähköisten palvelujen käytössä. Voimme mieluummin olla tyytyväisiä siitä, että kasvokkain tai puhelimen kautta tapahtuvaa asiakaspalvelua edelleen tarvitaan ja ihmisille riittää asiakaspalvelussa vielä työpaikkoja. Ja onhan asioilla käyminen edelleen hyvä tapa saada liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

Mia Laiho

lääketieteen tohtori

kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, sähköiset palvelut, netti, asiakaspalvelu, syrjintä, arvostus

Missä mennään SOTE-uudistuksessa?

Keskiviikko 27.1.2016 - Mia Laiho

Kunnilta on pyydetty lausuntoa liittyen hallituksen linjauksiin itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Ongelmallista on, että kuntien on annettava lausunto tilanteessa, jossa itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden perustavaa laatua olevat periaatteet kuten rahoituksen järjestäminen on vielä suunnittelematta. Espoo kuten muutkin kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa siis hyvin vähäisillä perustiedoilla tulevasta rakenteesta.  Espoon lausuntoa valmisteltiin ja muokattiin sekä sosiaali-ja terveyslautakunnassa, Kaupunginhallituksessa ja päätettiin lopullisesti valtuustossa 25.1. Haluan nostaa hallituksen esityksestä esille muutamia kohtia.

Uudenmaan alueen suuri koko. Uudenmaan maakunta on 23-kertaa suurempi väestömäärältään kuin pienin maakunta. Mielestäni  lakiesityksen ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: Ensimmäinen ratkaisumalli olisi, että SOTE-alueiden määrää on tarkasteltava uudelleen, ja selkeästi vähennettävä niitä, jotta lakiesitys voisi jotenkin toimia näillä laajemmilla väestöpohjilla. Uudenmaan väestö on yli 1,6 miljoonaa, kun taas pienimmällä SOTE-alueella 200 000 asukkaan luokkaa. Hienoinen ero siis. Tottakai väestöpohja vaikuttaa myös siihen, miten palvelut järjestetään. Ei voida oikein sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin. No, tämä ensimmäinen vaihtoehto tuskin on realistinen, olihan hallitus vaarassa kaatua sen takia että itsehallintoalueiden ja SOTE-alueiden määrästä oli vaikea löytää yhteisymmärrystä puolueiden kesken. Toinen vaihtoehto on että Uudenmaan alueelle on säädettävä erityislaki, joka ottaa huomioon Uudenmaan suuren koon ja alueen erityispiirteet (kuten hintataso, syrjäytyneet, maahanmuuttajat, monikielisyys). Tämä olisi vähintä mitä SOTE:n eteen Uudenmaan aluetta ajatellen pitäisi tehdä. Erityislaissa voisi tarkastella myös tuotannollisten SOTE-alueiden mahdollistamista, jotta vaikutusmahdollisuudet palveluihin olisivat paremmat ja palvelujen tuotanto olisi lähempänä ihmisiä.

Rahoitus ja SOTE-kustannukset.  Lähtökohtana tulee olla ettei kuntalaisten veroaste saa nousta. Tästä on pidettävä kiinni myös pidemmällä aikavälillä. Suomen heikentyneessä taloustilanteessa kustannusten hallintaan olisi muutoksessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa kuntien sosiaali- ja terveystoimen resurssit eivät voi kasvaa palvelujen kysyntää vastaavasti. Samalla rahalla pitää siis saada aikaan siis enemmän palveluita. Asioita pitää pystyä tekemään järkevämmin, hyödyntämään sähköisiä palveluita ja kohdentamaan kasvotusten asiakaspalvelua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Miten määritellään valinnanvapaus? Mitkä palvelut ja millä kriteereillä kuuluvat julkisen rahoituksen piiriin. Mitä palveluja ja minkä verran maksetaan verorahoilla? Tarvitaan yhtenäiset kriteerit valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Olisi keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat asukkaille terveyshyötyä. 

Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut tulisi järjestää lähellä ihmistä, matalalla kynnyksellä. Byrokratia ei saa viedä niitä liian kauas asukkaista. Nykyisessä esityksessä on vaarana että byrokratia lisääntyy, ja palvelut keskittyvät ja karkaavat yhä kauemmaksi asukkaista.

Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Tämä tulisi hallituksen muistaa SOTE-lain valmistelussa. Olisi erittäin ikävää sekä asiakkaiden, palvelujen saatavuuden ja koko Suomena talouden kannalta, jos SOTE-uudistus epäonnistuu eri puolueiden omien valtapyrkimysten ja keskustan ajaman aluepolitikoinnin takia. SOTE-uudistus ei saa jäädä maakuntauudistuksen jalkoihin. Uudistus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Kansanedustajien tulisi muistaa edustavansa koko Suomea päätöksiä. Tässä on kuitenkin niin suurista asioista kysymys.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, palvelut, sosiaali-ja terveydenhuolto, rahoitus, veroaste

Mitä tilaaja-tuottajamallin tilalle?

Torstai 21.5.2015 - Mia Laiho

Vuosien 2013 valtuustosopimuksessa eri puolueiden kesken on sovittu että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja nykyisten palvelujen hintataso suhteessa markkinoihin. 18.5 valtuustossa oli siihen liittyen käsiteltävänä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan organisointivaihtoehdot.
Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaisesti nykyistä toimintamallia on arvioitava ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on löydettävä tapoja tuottaa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.


Kun tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja kuka ne tuottaa niin mielestäni johtoajatuksena tulee olla palvelujen toimivuus, asiakkaan saaman palvelun laatu ja tasapuolisuus kuntalaisiin nähden. Samalla on huolehdittava siitä että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunginhallituksen esityksessä lähdetään kehittämään toimintaa peruskaupunkimallin pohjalta. Ostopalvelua kasvatetaan kuitenkin silloin, kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on tarkoituksenmukaista. Hyvä lisäys oli että kilpailutukset tulisi määritellä siten että myös pk- yritysten osallistuminen on mahdollista. Tällä voidaan mahdollistaa kotimaisten pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottamisessa, ja hyödyntää niiden työllistävä vaikutus ja mahdollisimman monen veromarkan jääminen Suomeen. On kuitenkin huomioitava että talouden säästöpaineet ovat edelleen olemassa ja talouden tasapainotustoimenpiteitä tarvitaan miten palvelut sitten tuotetaankin. Kiinteistöpalveluilla ja kaupunkitekniikalla on edelleen talouden tuottavuusohjelman vaatimukset kuten muillakin sektoreilla on omansa.


Palvelujen tuottamisen organisoinnissa on huomioitava taloudellisuuden lisäksi myös toiminnan luonne ja merkitys suhteessa muihin palveluihin. Jatkossa kun mietitään tuottamistapoja niin laskelmissa on huomioitava ne epäsuorat vaikutukset ja kytkökset, jotka liittyvät toiminnan organisointiin. Erityisesti haluan nostaa esille opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Esimerkiksi kouluissa vahtimestareiden tehtäväkuva ei ole vain lista niistä töistä mitä hänelle kuuluu vaan heidän työpanos on parhaimmillaan osa sitä yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa, mitä koulu oppilailleen tarjoaa. Myös sosiaali-ja terveystoimessa on sellaisia tehtäviä, joissa yhteistyö ydintoiminnan kanssa ja pitkäjännitteinen työn kehittäminen ja kaikkien osapuolten kokonaisvastuu ovat merkittävässä asemassa toiminnan sujuvuuden kannalta. On pyrittävä välttämään osa-optimointia oli kyse sitten omasta sisäisestä palvelujen tuottamisesta omana toimintana tai ostopalveluna.

Onkin siis tarkoin mietittävä ne toiminnat, joissa ostopalvelua on järkevää käyttää ja toisaalta nähdä ne toiminnat, joissa työ on järkevää tehdä omana työnä laatu, kustannustehokkuus  ja muut kokonaispalveluun vaikuttavat tekijät huomioiden. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää jatkotyöstämisessä. Henkilöstön tietotaitoa ja osaamista nykyisistä palveluiden sisällöstä myös tarvitaan jotta on käytössä mahdollisimman realistinen tieto siitä mitä työt nykyisellään pitävät sisällään ja millaisesta palvelukokonaisuudesta on todellisessa elämässä kysymys.

1 kommentti . Avainsanat: kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka, ydinpalvelut, palvelut, järjestäminen, vahtimestarit, opetustoimi, sosiaali-ja terveydenhuolto

SoTe-uudistukseen järkeä

Keskiviikko 4.3.2015 - Mia Laiho

Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe)uudistus on seuraavan eduskuntakauden suurin yksittäinen uudistus. Kuntien menoista yli puolet koostuu sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksista. Ei ole yhdentekevää miten SoTe-uudistus toteutetaan. SoTe-uudistuksessa on kyse isoista rahoista ja ihmisten palveluista. SoTe-uudistuksen ratkaisulla on merkittävät vaikutukset talouden tasapainoon, työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan esittämän SoTe-esityksen pohjalla ei ole ollut käytössä kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tähän mennessä saatujen laskelmien perusteella useimpien Uudenmaan kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi, mikä tarkoittaisi käytännössä kunnallisveroprosentin nousua. Kustannusten hallinnan kannalta olennaiset ennaltaehkäisevät palvelut ovat jääneet esitetyissä malleissa huomiotta, ja kannustimet niiden toteuttamiseen puuttuvat. Samanaikainen järjestämis-ja tuottamisvastuu asettaa myös haasteita terveelle kustannuksia hillitsevälle kilpailulle.

SoTe-uudistus on tehtävä huolellisen suunnittelun, todellisten lukujen ja taloudellisesti kestävän rahoitusmallin pohjalta. Valmisteluprosessin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Demokratiaan kuuluisi myös että kuntia kuultaisiin ennen lopullista päätöstä. Hyvään kokonaisratkaisuun ei ole pikatietä. Nyt on mentävä palvelut ja kestävä talous edellä. Tätä massiivia meitä jokaista koskettavaa uudistusta ei pidä pilata liialla kiireellä ja poliittisella pelillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe-uudistus, peruspalvelut, asiakas, kunnallisveroprosentti

Mielipidekirjoitukseni Keski-Uusimaa 20.10.14:Sote-uudistuksessa rahat karkaavat kunnan käsistä

Tiistai 21.10.2014 - Mia Laiho

Tuusula ja Järvenpää olisivat SOTE-uudistuksen häviäjiä (Keski-Uusimaa 15.10.14), mikä johtaisi veroprosentin tarkistukseen. Kuntien sosiaali-ja terveyspalvelujen kustannukset muodostavat nykyään yli puolet kunnan budjetista.

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset eivät siis ole vähäpätöinen asia. Nykymuodossaan SOTE-järjestämislaki tulisi heikentämään kuntien vaikutusmahdollisuuksia SOTE-kustannusten hallintaan. Pelkään pahoin että kunnista tulisi SOTE-alueen laskuautomaatteja ilman todellista vaikutusmahdollisuutta laskun suuruuteen.  Kunnat ovat joutuneet antamaan oman lausuntonsa SOTE-lakiluonnoksesta, joka on monin paikoin vielä aivan keskeneräinen.

Uudistuksen kuntakohtaisia laskelmia ei ole ollut avoimesti saatavilla lausuntoa annettaessa, ja rahoitustyöryhmän ehdotus on vielä valmistumatta. Lakiluonnoksen perusteella tuottajiksi on suunniteltu suuria kuntia tai kuntayhtymiä. Jos tuotantovastuu keskitetään vain isoille toimijoille on vaarana ettei alueella synny palvelujen kustannuksia kurissa pitävää ja laatua ylläpitävää tervettä kilpailua. Oikeusministeriö ehti myös kritisoida esitystä liittyen yksittäisten kuntien aseman heikkenemiseen uudistuksessa (HS 15.10.14). SOTE-lakiluonnos onkin vasta keskeneräinen raakile, joka vaatii vielä jatkotyöstämistä. Kun uudistuksen rahoituksesta on saatavilla enemmän tietoa ja perustuslailliset ongelmat on selvitetty, tulisi kuntia kuulla uudelleen. Kaiken tämän sekavan hallintokuvion keskellä sivuhuomioon on jäänyt miten uudistus vaikuttaa tavallisen kuntalaisen arjen palveluihin. 

Parantaako uudistus lääkärille pääsyä? Miten käy lähipalveluiden? Miten lastensuojelu järjestetään? Miten asukkaiden alueellinen  tasavertaisuus  huomioidaan? Sosiaali-ja terveyspalveluiden rakenteen uudistus koskettaa meitä jokaista. Uudistus vaatii arvoisensa huolellisen ja kunnollisiin kustannuslaskelmiin pohjautuvan suunnittelun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, terveydenhuolto, rahoitus, lähipalvelut

Mielipidekirjoitus Länsiväylä 20.8.14: SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

Perjantai 22.8.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistukseen mentävä peruspalvelut ja valinnanvapaus edellä

 

Pitkään odotettu SOTE (sosiaali-ja terveysdenhuollon)-järjestämislakiluonnos  on tulossa kuntiin lausunnoille lähiviikkoina. Eduskunnan käsiteltäväksi se on menossa vielä syksyn aikana.    

Lakiluonnoksessa esitetty viiden SOTE-alueen malli on lähtökohtaisesti askel parempaan. Muutoksessa painopistealuetta olisi suunnattava merkittävästi peruspalvelujen parantamiseen.  On huolehdittava siitä että  suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti  kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntemusta. Jos uudistusta lähdetään suunnittelemaan sairaanhoitopiirivetoisesti,  vaarana on että perusterveydenhuolto jää pahasti erikoissairaanhoidon jalkoihin ja kustannukset karkaavat käsistä. Vain perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja tukemalla perheitä varhaisessa vaiheessa asukkaat voivat saada tarkoituksenmukaiset ja tasavertaiset palvelut.  

SOTE-keskustelussa olen ihmetellyt miten vähäiselle huomiolle ovat jääneet sosiaalipuolen asiat. Kysehän ei ole vain terveydenhuollon uudistuksesta vaan myös tehtäväkentältään laaja-alaisesta sosiaalitoimesta alkaen perustoimeentulosta kiireellisiin lasten huostaanottoihin.

Esitetyssä lakiluonnoksessa tuottamisvastuu olisi kunnilla ja kuntayhtymillä ja toiminta nojaisi pitkälti nykyisiin rakenteisiin, mikä on linjauksena hämmentävä. Merkittäviä muutoksiahan nykyisellä palvelurakenteella ei ole saatu aikaan.  Uuden SOTE-alueen olisikin otettava vahva rooli palvelujen tuottajien ohjaamiseksi haluttujen muutosten aikaansaamiseksi.  Jos palvelut tuotetaan aiempaan tapaan ja entisillä rakenteilla, jatkavat terveyden-ja sosiaalihuollon kustannukset vain kasvuaan.  Huomioiden väestön ikääntyminen, ja kasvava palvelutarve tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Rahat eivät yksinkertaisesti muuten riitä.    SOTE-alueella tulee olla rohkeutta ottaa käyttöön uusia asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamismalleja yli nykyisten kuntarajojen . Olisi  keskityttävä niiden palvelujen tuottamiseen, jotka auttavat ihmisiä selviytymään paremmin arjessa ja tuottavat terveyshyötyä .  Jotta aito valinnanvapaus voisi käytännössä toteutua, asukkaalla olisi oltava myös vaihtoehtoja mistä valita. Valinnan mahdollisuus synnyttää samalla tervettä kilpailua palvelujen välille, mikä parhaimmillaan näkyy asukkaalle palvelujen saatavuuden ja laadun paranemisena.    

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-järjestämislaki, valinnanvapaus, peruspalvelut

Valtuustopuheenvuoro TATU-ohjelmasta (talouden tasapainottamis-ja tuottavuusohjelma)

Tiistai 20.5.2014 klo 6:47 - Mia Laiho

Euroopan ja Suomen epävakaa taloustilanne vaikuttaa väistämättä myös Espooseen. Tarvitaan ennakoivia ja korjaavia toimenpiteitä jotta voimme jatkossakin tarjota laadukkaita julkisia palveluita.

Emme voi jatkaa toimintaamme entiseen malliin, vaan on kehitettävä ja löydettävä uusia toimintatapoja ja malleja tuottaa palveluja. Ohjelman avulla varmistetaan että kuntalaisten lakisääteisistä tehtävistä voidaan huolehtia jatkossakin ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun.

Tärkeää on mielestäni pureutua rakenteisiin, hallinnollisia raja-aitoja on kaadettava, byrokratiaa vähennettävä, ja on keskityttävä ydintehtävään eli palveluiden tuottamiseen. Asiakastyön osuutta tulisi lisätä kaikilla kunnan palvelusektoreilla.  Avoin vuorovaikutus kuntalaisten, virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä on tärkeää rakentavien muutosten läpiviemiseksi. Huomionarvoiseksi nostaisin myös henkilöstön kuulemisen ja huomioimisen muutosten keskellä. TATU-ohjelman tarkempi sisältö ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä, mutta päälinjaukset tiedossamme.

Huolimatta talouden tasapainotustarpeesta, suunnitelmaan sisältyy kuitenkin myös asioita, jotka toteutuessaan voivat tarkoittaa kuntalaisten näkökulmasta jopa parempaa palvelua ja laatua. Joitakin esimerkkejä mainitakseni esim. rakentamisessa kokonaisprosessin nopeuttaminen toivottavasti tulee lyhentämään rakennuslupien käsittelyaikaa.

Lastensuojelussa tavoitellaan sijoitustarpeen vähenemistä. Tämä tarkoittaa ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista ja lasten ja perheen tukemista aiempaa varhemmin jotta sijoitukselta vältyttäisiin. Niiden lasten kohdalla, joilla tukitoimet eivät ole riittävät, on kuitenkin käytettävä tarvittaessa myös sijoitusta. Lasten etu tulee aina kulkea edellä, ja siitä ei saa tinkiä. Jos sijoitukseen päädytään niin perhesijoitukset ovat usein lapselle paras vaihtoehto, ja myös kunnan kannalta edullisempi vaihtoehto. Terveysasemien palvelujen saatavuudessa kuntalaisten tasavertainen kohtelu on tärkeää. Varattavien lääkäriaikojen vapauttaminen Espoon sisällä niin että ajan voisi saada myös muulta kuin oman alueen terveysasemalta olisi nykypäivää ja asukkaiden valinnanvapauden kunnioittamista tukevaa. Toivottavasti tämä huomioidaan kehitettäessä terveysasemien palvelua jatkossa.

Talouden tasapainottamisohjelma tuo mukanaan muutoksia. Kun niiden sisältöä jatkossa arvioidaan ja yksityiskohdista päätetään, on huolehdittava siitä että ratkaisut ovat asukaslähtöisiä ja asukkaan tarpeisiin vastaavia, ja samalla kokonaistaloudellisesti järkeviä sekä kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta tukevia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennuslupaprosessi, lastensuojelu, terveyspalvelut

Lähikirjastot tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille

Tiistai 8.4.2014 - Mia Laiho

Lähikirjastot ovat edelleen tärkeitä erityisesti lapsiperheille, koululaisille ja ikäihmisille. Lapsiperheille kirjasto on tärkeä kohde, ja lapset tutustuvat jo pienestä alkaen kirjojen kautta avautumaan ihmeelliseen maailmaan. Koululaisille lähikirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden omatoimisesti hankkia tietoa, lukemista, käydä lukemassa lehtiä, tehdä kirjallisuushakuja ym.Sinne voi mennä yksin ja kaverin kanssa. Käynti lähikirjastossa katkaisee myös pienen koululaisen muuten pitkäksikin venyvää iltapäivää. Vanhusten voi olla vaikea lähteä julkisilla liikennevälineillä isompiin kirjastoihin, ja sosiaalinen elinympäristö pienenisi. Isompiakin kirjastoja toki tarvitaan ja niidenpalvelutarjonta on monipuolistunut kuten Sellossa. Nämä eivät ole kuitenkaan toisiansa poisulkevia. On mietittävä mitäkaupungin palveluja on järkevää järjestää yhdessä, esim. nuorisotoimen kanssa. On kuitenkin huomioitava kirjastojen käyttötarkoitus, ja että siellä on mahdollisuus edelleenkin rauhalliseen opiskeluun jalehtien lukemiseen.

Espoossa ollaan suunnittelemassa kirjastoverkkoa. Tänään on Kulttuurilautakunnassa virkamiesten esitys, jossa keskitetään kirjastopalveluja, ja luovutaan pienemmistä toisaalla. Vaikea nähdä esityksen hyötyjä. Palvelut huononesivat Kivenlahden ja Soukan alueella, ja Haukilahden alueella kun palveluja keskitettäisiin kauppakeskukseen Espoonlahteen. Kaiken lisäksi tästä tulisi vielä lisäkustannuksia. Nykytilanteessa lähikirjastojen alasajaminen ja keskittäminen Espoonlahteen ei ole mielekästä. 

Kirjastojen merkitys on muuttunut ajan saatossa, kun on siirrytty yhä enemmän digitaaliseen maailmaan. Kirjastojen perustehtävä sivistyksen ja tiedon löytämisen apuna on edelleen olemassa, tiedon hakemisen ja löytämisen tavat ovat vain muuttaneet muotoaan. Meidän tulee voida tarjota kaikenikäisille asukkaille turvallisia, miellyttäviä lukuhetkiä ja uuden tiedon ja kulttuurin löytämisen iloa kirjastoistamme. Lähikirjastot näyttelevät siinä merkittävää osaa, ja niistä muodostuvat kustannukset ovat kohtuullisen matalia suhteessa isoihin kirjastoihin. Lähikirjastot puoltavat edelleen paikkaansa niistä saavutettuihin hyötyihin nähden, vaikka sitten kevennetyin aukioloajoin. 

 https://www.facebook.com/MiaLaihoKokoomus 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähikirjastot, syrjäytyminen, palvelut, saatavuus

Sosiaali-ja terveyslautakunnan päätöksiä

Keskiviikko 18.9.2013 klo 23:24 - Mia Laiho

 

Tänään sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin useampi tunti talousasioita. Kuntatalous on tiukilla suurimmassa osassa Suomen kuntia. Sosiaali-ja terveystoimi muodostaa suuren osan kunnan palveluiden kustannuksista. Sosiaali-ja terveystoimen päätöksillä on merkittävä rooli siis kunnan taloudelle. Meidän on huolehdittava kunnalle asetetuista lakisääteisistä palveluista, huolehdittava heikoimmista, lapsista, ja nuoristamme hyvin. On kuitenkin arvioitava toimintatapoja ja malleja  miten asiat on tehty, ja olisiko niissä muutettavaa ja tehostettavaa. On pystyttävä arvioimaan toimintaa kriittisesti ja löytää parhaat, ja kustannustehokkaat tavat tuottaa palvelut. Kun talous on ahtaalla, on pystyttävä näkemään metsä puilta ja keskityttävä olennaisiin  kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta vaikuttaviin palveluihin. Sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy ei saa jäädä jalkoihin, sillä muuten löydämme ongelmat suurempina edessämme tulevina vuosina.

 Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen, taloussuunnitelman vuosille 2014–2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja.

Lautakunnassa päätettiin myös että kun Matinkylän palvelutori avautuu v 2016 niin sinne siirretään röntgenpalvelupiste.

Koulujen sisäilmaongelmat ovat nousseet Espoossa viime vuosina ja Espoossa on useita kouluja ja myös muutamia päiväkoteja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli  pyytänyt selvitystä kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä hyvinvointiin liittyvien tarkastusten toteuttamisesta. Espoossa ei ole päästy tarkastusten osalta suosituksen tavoitteeseen. Kouluympäristön tarkastuksiin on lisätty työpanosta  niin että jatkossa koulut tarkastetaan joka kolmas vuosi, mikä on suosituksen tavoite. Oppilaiden ja henkilökunnan työoloja, tiloja on seurattava niin että mahdollisiin esille nouseviin korjaustarpeisiin puututaan ajoissa. Mainittakoon tässä että Koulujen sisäilma-asiaa käsiteltiin toissapäivänä Kaupunginhallituksessa;  Kaupunginhallitus kehotti tila- ja asuntojaostoa varmistamaan, että tilakeskuksen johdolla viipymättä valmistellaan toimenpiteet vastuunjaon selkeyttämiseen tilojen hallinnassa ja rakennusprojekteissa, väistötilojen järjestämiseen sekä kriisiviestinnän hoitamiseen. Lisäksi kehotettiin viipymättä tekemään kartoitus muista mahdollisista riskikohteista, sekä laatimaan selvitys, miten suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa pystytään olennaisesti lyhentämään. 

Hyväksyttiin myös sosiaali-ja terveystoimen investointiohjelma vuosille 2014-2018. Investointiohjelmaan sisältyvät Espoon sairaalan rakentaminen ja Jorvin sairaalan peruskorjaus, Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän Elä ja asu ‑seniorikeskukset, Matinkylän palvelutori, kolme neuvolaa, Postipuuntien vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus, Matinkylän terveysaseman peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan kiinteistön parantamistoimenpiteet sekä vammaisten asumispalvelujen kehittämiseen ja asunnottomuusohjelmaan kuuluvia hankkeita.

Lopuksi käsiteltiin perhetyön palvelujen kehittämistä.Tavoitteena on mataloittaa kynnystä varhaisen tuen palveluihin, rakentaa yhteistyötä muiden perheille tukea antavien toimijoiden kanssa(esim. seurakunta, järjestöt) ja jalkautua sinne, missä avun tarvitsijat ovat. Pyrkimyksenä on että lapset ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti, mahdollisimman varhain ja lähellä omaa kasvuympäristöään. Myös parisuhdeneuvonnan saatavuutta kehitetään vanhempien tukemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, sisäilma, Matinkylän palvelutori, investointiohjelma