Hallituksen on vastattava YTHS:n kriisiin

Sunnuntai 15.5.2022 - Mia Laiho ja Saara-Sofia Siren

YTHS:n painetta kevennettävä

Tiistai 10.5.2022 - Mia Laiho ja Janne Heikkinen

Opiskelijoiden mielenterveyshoidon tilanne Oulussa ja laajemmin koko maassa on hälyttävässä tilassa. Aika hoidontarpeen tunnistamisen ja hoidon aloittamisen välillä on yksinkertaisesti liian pitkä.

Tilanne on erityisen vakava YTHS:n puutteellisen resursoinnin vuoksi. Tämä näkyy kasvaneissa jonotusajoissa. Hoidontarpeen arviointia selvittävää puhelua joutuu odottamaan 1–4 päivän ajan, ja tämän jälkeen varsinaista hoidon aloittavaa tapaamista jopa kolmen kuukauden ajan. Paikoittain on päädytty jopa tilanteisiin, joissa opiskelija ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin, josta hänet vastavuoroisesti passitetaan takaisin YTHS:n hoitojonoon. Avuntarpeeseen ei saa vastausta.

Valtakunnallisesti mielenterveyshuollon ongelmat ovat pahentuneet etenkin viime syksystä lähtien. Tilannetta vakavoittaa entisestään se, että jo ennen korona-aikaa nuorten mielenterveyshoidon tarve oli kova. Toistuvat yhteiskunnalliset sulkutilat ovat kasvattaneet uupumusta ja masennusta nuorison ja opiskelijoiden piirissä vuodesta 2020 alkaen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tuodaan ilmi.

Epäonnistuminen opiskelijoiden mielenterveyshoidon ongelmien ehkäisemisessä luo vuosien ja pahimmillaan vuosikymmenten mittaista inhimillistä kärsimystä. Yhteiskunta kantaa oman osansa taakasta: Jyväskylän yliopiston tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että kansantaudeista mielenterveysongelmien kustannukset ovat korkeimpia. Suomen Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan vuonna 2021 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostavat syyn 33 %:lle uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Käytännössä masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

YTHS:n painetta on kevennettävä. Tässä hetkessä kyse ei ole niinkään tarpeesta löytää ratkaisu, sillä se on tiedossa ja siitä on hallitusta muistutettu toistuvasti. Terapiatakuulla eli kaikkiaan 35 miljoonan euron rahoituksen avulla vahvistettaisiin mielenterveyshoidon peruspalveluiden saatavuutta. Jonoissa roikkumisen sijaan opiskelijat on saatava oikea-aikaisen eli mahdollisimman pikaisen hoidon pariin.

Ongelmaa ei ratkaista selvittelyllä tai julistuksilla. Hallituksen on tartuttava toimeen ja toteutettava terapiatakuu. Varmistamalla riittävät perustason mielenterveyspalvelut ja tarvittaessa jokaisen pääsy lyhytterapiaan, kitketään ongelma ennen kuin siitä versoaa kriisi.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.5.2022

Janne Heikkinen
kansanedustaja (kok.)

Mia Laiho
kansanedustaja (kok.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Opiskelijoiden terveydenhuoltoa järjestävä YTHS on kriisissä

Perjantai 29.4.2022 - Mia Laiho

Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS pahoin ruuhkautunut ja aikoja on liki mahdoton saada ainakaan lähipäivinä tai viikkoina. Jonotusajat ovat jopa kolme kuukautta ja osa opiskelijoista on saanut aikoja vasta syksylle. Etävastaanottojen oletettiin parantavan ruuhkia, mutta lyhyissä Chat-palveluissa nuorten asioita ei paranneta. Myös hammaslääkäriaikaa pitää odottaa kuukausia.

On kohtuutonta, että opiskelijat eivät pääse palveluun, joka heille lain mukaan kuuluu ja josta he myös joutuvat itse maksamaan. Jätin tänään YTHS:n ongelmista hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 228/2022 vp (eduskunta.fi).

YTHS:n kuukausien jonotusajat evät paranna kenenkään ongelmia – päinvastoin. Opiskelijoiden terveydenhuolto pitäisi olla opiskelijoita lähellä ja matalan kynnyksen päässä. Koronarajoitukset ovat myös kohdelleet nuoria ja opiskelijoita kovalla kädellä ja seuraukset ovat sen mukaiset, mm. nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat merkittävästi kasvaneet.

Alkuvuodesta 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. YTHS varautui tilanteeseen lisäämällä henkilöstöä ja etäpalveluita. Muutoksessa siirtyi kuitenkin huomattava määrä opiskelijoita YTHS:n vastuulle, mikä herätti huolta jo lain valmistelun yhteydessä. Laihon mukaan tilanne YTHS:ssä on räjähtänyt käsiin ja opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat kriisissä, johon hallituksen on reagoitava.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudessa. Maksu täytyy opiskelijan muistaa itse maksaa. Maksu pitää maksaa, vaikka asuisi ulkomailla tai olisi oikeutettu esimerkiksi työterveyshuoltoon eikä tarvitsisi opiskelijaterveydenhuoltoa. Jos maksua ei omatoimisesti maksa, se pidätetään opintotuesta. Jos opiskelija ei nosta opintotukea, maksu voidaan periä perinnän kautta.

Vähävaraiset opiskelijat joutuvat maksamaan siis palvelusta, jota eivät voi käyttää. On myös opiskelijoita, jotka käyvät opintojen ohelle töissä ja voivat kuulua työterveyshuollon piiriin. Tällöin he eivät välttämättä käytä lainkaan YTHS:n palveluita, mutta joutuvat siitä maksamaan. Hallituksen olisi nyt pikaisesti herättävä opiskelijoiden terveyspalvelujen kriisiin. Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava, jos haluamme saada opiskelijoista jatkossa hyvinvoivia työkykyisiä veronmaksajia.

Sosiaali-ja terveyslautakunnan kuulumisia

Perjantai 26.9.2014 klo 2:03 - Mia Laiho

Sosiaali-ja terveyslautakunnassa 24.9 oli käsiteltävänä Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista SOTE-laki ja lausunto herätti paljon keskustelua. Lautakunta teki lausuntoon seuraavat lisäykset:

• Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia.
• Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet.

Lautakunnassa oli käsiteltävänä myös Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015–2017, jotka lautakunta esittää jatkossa kaupunginhallitukselle.
Lautakunta pitää tärkeänä seuraavia asioita, joita kehyksessä ei ole otettu huomioon:

• neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien riittävää määrää vastaamaan asiakasmäärän kasvua
• vanhuspalveluiden riittävää varmistamista ja omaishoidontuen myöntämisen turvaamista
• ennaltaehkäisevän perhetyön riittävää turvaamista.

Kilon päiväkodissa olevien erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutus järjestetään 1.8.2015 alkaen siten, että puhe-, fysio- ja toimintaterapian tuottaa se taho (Kela, HUS, perusterveydenhuolto), joka pystyy järjestämisvastuunsa ja kriteeristönsä puitteissa toteuttamaan lapsen kuntoutussuunnitelman (maksimaalinen terapiakäyntien määrä ja terapian kesto).  Muutos toteutetaan ehdolla, että järjestämisvastuussa olevat tahot ovat saaneet kuntoutuksen järjestettyä ja uusi toimintamalli on valmis käyttöönotettavaksi.

Espoon seurakuntayhtymän perheasioiden neuvottelukeskuksensopimusta koskien lautakunta edellyttää  ennen kuin nykyinen sopimus menee umpeen, lautakunnalle tuodaan selvitys ja arvio toimenpiteiden vaikutuksista kuntalaisille (IVA), tarjottavien palveluiden laadusta ja saatavuudesta, säästöpäätösten aiheuttamista riskeistä ja uhista palvelujen tuottamiselle ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle sekä säästöjen aiheuttamista mahdollisista kustannuslisäyksistä toisaalla kaupungin organisaatiossa.

Käsiteltävänä oli myös Tilakeskus -liikelaitoksen esittämä investointiohjelma vuosille 2015–2019. Investointiohjelmaan sisältyvät Espoon sairaala, Jorvin sairaalan geriatrinen akuuttiosasto, Leppävaaran ja Matinkylän elä ja asu seniorikeskukset, Matinkylän palvelutori, Auroran ja Suviniityn neuvolat, Postipuuntien vastaanottokoti sekä Matinkylän terveysaseman ja Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaukset. Vammaisten ja ikääntyneiden asumispalveluja varten on suunnitteilla 12 yksityisen tahon toteuttamaa hanketta. Lautakunnalla ei ollut investointiohjelmaan huomautettavaa.