Suurkoulun valmistelutyö ala-arvoista

Torstai 14.9.2017 - Mia Laiho

Kulunut kaksi viikkoa on ollut monessa koululaisen perheessä raskasta aikaa. On uskomatonta, että jopa 2500:n oppilaan jättikoulun perustaminen entisiin toimistotiloihin esiteltiin kiireellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa oppilaiden vanhemmille, ennen kuin Espoon päättäjille tiedotettiin asiasta. Sain tiedon hankkeesta koululaisten vanhemmilta.

 

Espoossa on kasvava tarve suomen- ja englannin opetuksen lisäämiselle väestönkasvun ja kansainvälistymisen myötä. Kunnostustöiden takia tarvitaan väistötiloja. Espoon lukioissa ei ole myöskään riittävästi aloituspaikkoja.

 

Kouluratkaisuja ei voi tehdä neliöt edellä. Kouluverkko tulee suunnitella väestöennusteiden, alueellisen tasapuolisuuden ja oppilaiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tilojen koon lisäksi on huomioitava niiden soveltuvuus opetukselle, rakennuksien ja piha-alueiden sekä koulumatkan turvallisuus. Pelastautumissuunnitelma voidaan laatia suurkoululle, sen toimivuus hätätilanteessa on toinen asia.

 

Koulut ovat lastemme ja nuortemme oppimisen sekä kehityksen kannalta elintärkeitä paikkoja. Kouluhankkeiden valmistelutyön pitää perustua hyvään yhteistyöhön koululaisten vanhempien, henkilökunnan, virkamiesten ja päättäjien kesken. Suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja siitä tulee tiedottaa ajallaan. Otaniemen koulun virkamiesvalmistelu on aiheuttanut suhteettoman paljon huolta ja epävarmuutta kolmea espoolaista koulua käyvien oppilaiden perheissä, myös päättäjissä.

 

Kaupunginhallitus sai selostuksen valmistelutilanteesta 11.9.17 kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä päätimme kaupunginhallituksessa, että

Tietotie 6:n tilojen mahdollista vuokrausta koskevassa asiassa tarvitaan aikalisä. Tietotie 6:n vuokraamista koskeva selvittely on lähtenyt liikkeelle kaupungin käytössä eri toimialoilla olevien tilojen sisäilmaongelmien kestävän ratkaisun edellyttämien väistötilojen suuresta tarpeesta.

Kaupunginhallitus korostaa kouluverkon kehittämisen ja tarveselvityksen merkitystä siten, että eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista tekijöistä laaditaan riittävät perusselvitykset tarkastellen kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia – myös ja etenkin oppimisen näkökulmasta.

Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.

Tietotie 6:n osalta on tarpeen selvittää julkisuudessa ollutta paljon laajemmin, miten nämä tilat voisivat palvella myös kaupungin muiden toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Näitä kaikkia tarvittavia selvityksiä jatketaan eri toimialojen yhteistyönä.

Tämä asian valmistelu ei ole avoimesti ja asukaslähtöisesti. Palautetta valmistelusta on annettu virkamiehille ja se tulee ottaa vakavasti. Tällainen ei saa toistua. Toivottavasti perheissä voidaan keskittyä nyt taas kouluarjen muihin haasteisiin. Niissäkin on varmasti kaikilla tekemistä ihan tarpeeksi. Mukavaa syksyn jatkoa!

Mia Laiho 

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kolmen koululaisen äiti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, opetustoimi, kansainvälinen, päätöksenteko

Mitä tilaaja-tuottajamallin tilalle?

Torstai 21.5.2015 - Mia Laiho

Vuosien 2013 valtuustosopimuksessa eri puolueiden kesken on sovittu että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja nykyisten palvelujen hintataso suhteessa markkinoihin. 18.5 valtuustossa oli siihen liittyen käsiteltävänä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan organisointivaihtoehdot.
Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaisesti nykyistä toimintamallia on arvioitava ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on löydettävä tapoja tuottaa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.


Kun tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja kuka ne tuottaa niin mielestäni johtoajatuksena tulee olla palvelujen toimivuus, asiakkaan saaman palvelun laatu ja tasapuolisuus kuntalaisiin nähden. Samalla on huolehdittava siitä että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunginhallituksen esityksessä lähdetään kehittämään toimintaa peruskaupunkimallin pohjalta. Ostopalvelua kasvatetaan kuitenkin silloin, kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on tarkoituksenmukaista. Hyvä lisäys oli että kilpailutukset tulisi määritellä siten että myös pk- yritysten osallistuminen on mahdollista. Tällä voidaan mahdollistaa kotimaisten pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottamisessa, ja hyödyntää niiden työllistävä vaikutus ja mahdollisimman monen veromarkan jääminen Suomeen. On kuitenkin huomioitava että talouden säästöpaineet ovat edelleen olemassa ja talouden tasapainotustoimenpiteitä tarvitaan miten palvelut sitten tuotetaankin. Kiinteistöpalveluilla ja kaupunkitekniikalla on edelleen talouden tuottavuusohjelman vaatimukset kuten muillakin sektoreilla on omansa.


Palvelujen tuottamisen organisoinnissa on huomioitava taloudellisuuden lisäksi myös toiminnan luonne ja merkitys suhteessa muihin palveluihin. Jatkossa kun mietitään tuottamistapoja niin laskelmissa on huomioitava ne epäsuorat vaikutukset ja kytkökset, jotka liittyvät toiminnan organisointiin. Erityisesti haluan nostaa esille opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Esimerkiksi kouluissa vahtimestareiden tehtäväkuva ei ole vain lista niistä töistä mitä hänelle kuuluu vaan heidän työpanos on parhaimmillaan osa sitä yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa, mitä koulu oppilailleen tarjoaa. Myös sosiaali-ja terveystoimessa on sellaisia tehtäviä, joissa yhteistyö ydintoiminnan kanssa ja pitkäjännitteinen työn kehittäminen ja kaikkien osapuolten kokonaisvastuu ovat merkittävässä asemassa toiminnan sujuvuuden kannalta. On pyrittävä välttämään osa-optimointia oli kyse sitten omasta sisäisestä palvelujen tuottamisesta omana toimintana tai ostopalveluna.

Onkin siis tarkoin mietittävä ne toiminnat, joissa ostopalvelua on järkevää käyttää ja toisaalta nähdä ne toiminnat, joissa työ on järkevää tehdä omana työnä laatu, kustannustehokkuus  ja muut kokonaispalveluun vaikuttavat tekijät huomioiden. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää jatkotyöstämisessä. Henkilöstön tietotaitoa ja osaamista nykyisistä palveluiden sisällöstä myös tarvitaan jotta on käytössä mahdollisimman realistinen tieto siitä mitä työt nykyisellään pitävät sisällään ja millaisesta palvelukokonaisuudesta on todellisessa elämässä kysymys.

1 kommentti . Avainsanat: kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka, ydinpalvelut, palvelut, järjestäminen, vahtimestarit, opetustoimi, sosiaali-ja terveydenhuolto