Suurkoulun valmistelutyö ala-arvoista

Torstai 14.9.2017 - Mia Laiho

Kulunut kaksi viikkoa on ollut monessa koululaisen perheessä raskasta aikaa. On uskomatonta, että jopa 2500:n oppilaan jättikoulun perustaminen entisiin toimistotiloihin esiteltiin kiireellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa oppilaiden vanhemmille, ennen kuin Espoon päättäjille tiedotettiin asiasta. Sain tiedon hankkeesta koululaisten vanhemmilta.

 

Espoossa on kasvava tarve suomen- ja englannin opetuksen lisäämiselle väestönkasvun ja kansainvälistymisen myötä. Kunnostustöiden takia tarvitaan väistötiloja. Espoon lukioissa ei ole myöskään riittävästi aloituspaikkoja.

 

Kouluratkaisuja ei voi tehdä neliöt edellä. Kouluverkko tulee suunnitella väestöennusteiden, alueellisen tasapuolisuuden ja oppilaiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tilojen koon lisäksi on huomioitava niiden soveltuvuus opetukselle, rakennuksien ja piha-alueiden sekä koulumatkan turvallisuus. Pelastautumissuunnitelma voidaan laatia suurkoululle, sen toimivuus hätätilanteessa on toinen asia.

 

Koulut ovat lastemme ja nuortemme oppimisen sekä kehityksen kannalta elintärkeitä paikkoja. Kouluhankkeiden valmistelutyön pitää perustua hyvään yhteistyöhön koululaisten vanhempien, henkilökunnan, virkamiesten ja päättäjien kesken. Suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja siitä tulee tiedottaa ajallaan. Otaniemen koulun virkamiesvalmistelu on aiheuttanut suhteettoman paljon huolta ja epävarmuutta kolmea espoolaista koulua käyvien oppilaiden perheissä, myös päättäjissä.

 

Kaupunginhallitus sai selostuksen valmistelutilanteesta 11.9.17 kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä päätimme kaupunginhallituksessa, että

Tietotie 6:n tilojen mahdollista vuokrausta koskevassa asiassa tarvitaan aikalisä. Tietotie 6:n vuokraamista koskeva selvittely on lähtenyt liikkeelle kaupungin käytössä eri toimialoilla olevien tilojen sisäilmaongelmien kestävän ratkaisun edellyttämien väistötilojen suuresta tarpeesta.

Kaupunginhallitus korostaa kouluverkon kehittämisen ja tarveselvityksen merkitystä siten, että eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista tekijöistä laaditaan riittävät perusselvitykset tarkastellen kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia – myös ja etenkin oppimisen näkökulmasta.

Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.

Tietotie 6:n osalta on tarpeen selvittää julkisuudessa ollutta paljon laajemmin, miten nämä tilat voisivat palvella myös kaupungin muiden toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Näitä kaikkia tarvittavia selvityksiä jatketaan eri toimialojen yhteistyönä.

Tämä asian valmistelu ei ole avoimesti ja asukaslähtöisesti. Palautetta valmistelusta on annettu virkamiehille ja se tulee ottaa vakavasti. Tällainen ei saa toistua. Toivottavasti perheissä voidaan keskittyä nyt taas kouluarjen muihin haasteisiin. Niissäkin on varmasti kaikilla tekemistä ihan tarpeeksi. Mukavaa syksyn jatkoa!

Mia Laiho 

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kolmen koululaisen äiti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, opetustoimi, kansainvälinen, päätöksenteko

Talousbudjetti vuodelle 2017 hyväksyttiin, varhaiskasvatus, opetus,kotihoito huomioitiin

Keskiviikko 7.12.2016 - Mia Laiho

Tänään päätettiin valtuustossa vuoden 2017 talousarviosta. Veroprosentti saatiin pidettyä nykyisellä tasolla. Talouden hallintaan kuuluu menojen järkevä hallinta ja työllisyyden parantaminen. Siinä veroprosentin maltillisena pito ovat avainasemassa. Joidenkin ryhmien, kuten SDP:n, vasemmiston ja vihreiden listalla tuntuu olevan jatkuvasti veroprosentin nostohalut. Ei pidä mennä kuitenkaan siitä mistä aita on matalin, koska se tie ei ole kestävällä pohjalla. Panostetaan työntekoon, ja sen kannattavuuteen. Kun on kannattavaa tehdä työtä, töitä myös otetaan helpommin vastaan ja työn kautta myös verorahoja saadaan palvelujen järjestämiseen.

Vaikka Espoossa on jouduttu laittamaan paljon rahaa mm. metroon, niin kaupunkilaisten palvelut on pystytty tekemään varsin laadukkaasti, mm. päivähoidon ja opetuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä asiakasmittausten mukaan. Lapset ja nuoret huomioitiin budjetissa onneksi niin, että leikkauksista opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta luovuttiin. Tämä turvaa mm. riittävän tuntikehyksen kouluissa, avustajat ja mahdollistaa jatkossakin jakotuntien järjestämisen ja ryhmäkokojen pitämisen maltillisina. Resurssin säilyttäminen oli myös siinä mielessä tärkeää, että uusi opetussuunnitelma sisältää enemmän yksilöllisiä tarpeita ja uudenlaisia opetusmalleja sisältävää opetusta. Toki uusia oppilaita v 2017 on tulossa taas 800, joten rahan suhteen on oltava opetustoimessakin tarkkana. Iltapäivähoidon mahdollisuus pystyttiin myös säilyttämään 2-luokkalaisille. He ovat vielä kovin pieniä koululaisia, koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäivä muuten kotona voi tuntua pitkältä ja turvattomalta. Subjektiiviseen päivähoito-oikeus ja Espoo-lisä säilyivät ennallaan.

Sisäilmaongelmat ovat päiväkotien ja koulujen suhteen ovat nykyään haaste. Investointisuunnitelmassa tämä huomioitiin niin että seuraavalle 10 vuodelle on suunniteltu rakennettavan 9 uutta koulua ja 26 päiväkotia. On varauduttu myös 18 koulun ja 13 päiväkodin peruskorjaukseen. Budjettiin saatiin lisäksi 10 miljoonan lisämääräraha mm. Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulujen korjauksiin ja listalla on myös muita peruskorjauksen tarpeessa olevia kouluja. Tilojen suhteen tarvitaan kuitenkin myös hyvää suunnittelua, tilojen hallintaa ja kiinteistöistä huolehtimista. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut ajamassa ns tyyppikoulu- ja päiväkoti-konseptia. Eli tämä tarkoittaa, että ei suunnitella hienoa, kalliita rakennuksia, vaan perushyviä ja kestäviä rakennuksia, joissa on huomioitu lasten ja työntekijöiden tarpeet varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta. Pääasia että tilat ovat tarkoitukseen sopivat, ja turvalliset, terveet ja kestävät.

Vanhuspalveluiden osalta saatiin lisämäärärahaa palvelujen kehittämiseen. Tätä tarvitaankin erityisesti kotihoidossa, jossa olisi tärkeää löytää sellaisia toiminta- ja organisointitapoja, joiden avulla työssä viihdytään, työ koetaan mielekkääksi ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Espoon uusi sairaala, joka avaa ovensa keväällä 2017 myös tuo uuden mahdollisuuden kehittää avohoidon palveluja yhteistyössä sairaalan kanssa. Hoitoon pääsyn kynnys ei saa myöskään nousta liian korkealle silloin, kun raskaampien ja pidempikestoisten hoidon tarve on.

Pienenä, mutta asukkaita jo pitkään kiusanneen aluepysäköinnin suhteen Kokoomus sai asiaa nitkautettua eteenpäin niin että määrärahan turvin voimme aloittaa vähitellen asteittaisen aluepysäköinnistä luopumisen. Se aloitetaan ensin yhdeltä alueelta, ja siitä tavoitteena sitten laajentaa muualle kaupunkiin. Toivottavasti sakkolappu ei enää jatkossa pilaa niin usean vierailijan päivää. Useinhan sakkoja ovat saaneet juuri ne ihmiset, jotka vierailijoina eivät tunne aluepysäköintijärjestelmää, eivätkä huomaa sen voimassaoloa.

 Lisäksi budjetissa varattiin kaupunginteatteriin suunnitteluun määräraha. Tarkoitus on suunnitella vaihtoehdot teatterin sijoittumiselle Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen. Suunnitellussa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja teatterin sijoittamiselle Kulttuurikeskuksen läheisyydessä, maanpäällisenä tai maanalaisena ratkaisuna.

Erilaisia pöytäkirjamerkintöjä tehtiin myös paljon, mm. liittyen Träskändan kartanon käyttövaihtoehtoihin jatkossa, Espoon uuden sairaalan käyttöasteen korkeana pitämiseen, sairaalan oikeahintaisiin vuodepaikkoihin, ja Espoonlahteen kirjaston rakentamisvaihtoehtojen suunnitteluun.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, lukiot, tuntikehys, jakotunnit, teatteri, Espoon sairaala, kotihoito

Espoon talous kestää inhimilliset ryhmäkoot ja turvallisen kouluympäristön

Lauantai 26.11.2016 - Mia Laiho

Espoon vuoden 2017 talousarvioesityksessä perusopetuksen ja lukion tuntiresurssista esitetään leikkausta samanaikaisesti kun Espoon oppilasmäärä kasvaa noin 800 oppilaalla. Tokaluokkalaiset eivät voisi enää mennä iltapäivätoimintaan ja iltapäivähoidon maksut korotettaisiin melkein päivähoitomaksujen tasolle. Säästöt tarkoittaisivat käytännössä ryhmäkokojen kasvua, jakotuntien vähenemistä ja lapsen yksilöllisen huomioimisen mahdollisuuden vähenemistä. Lukion osalta säästö tarkoittaisi noin 32 kurssin vähennystä / lukio, ja kaikissa Espoon suomenkielisissä lukioissa yhteensä noin 350 kurssia. Tämä tarkoittaisi merkittävää valinnaisaineiden vähenemistä ja ryhmäkokojen kasvua.  Monissa kouluissa ei ole edes tarpeeksi isoja luokkia, joihin suuret ryhmät kohtuudella mahtuisivat. Huomioiden vielä valitettavan yleiset sisäilmaongelmat, täyteen ahdetut luokat eivät paranna lasten ja henkilökunnan tilannetta. Ja vaikka sisäilmaongelmia ei olisi todettu, riski oireiluun kasvaa ilmavaihdon huonontuessa.

Nyt suunnitellut säästöt olisivat noin 2 miljoonaa. Samanaikaisesti kuitenkin miljardiluokan kustannukset aiheuttavan metrohankkeelle ollaan hakemassa lisälainan takausta kaupungilta 100 miljoonaa euroa, ja Espoon sairaalankin kustannukset ovat nousseet jo yli 170 miljoonaan euroon.

Viivästyneet rakennushankkeet kerryttävät taukoamatta suuria laskuja espoolaisille. Niissä laskuissa miljoona sinne tai tänne on pikkusumma. Lasten kohdalla sen sijaan jokainen euro on investointi tulevaisuuteen, ja maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin lasten ja perheiden hyvinvointina, parempina oppimistuloksina ja tulevina Espoon veronmaksajina.

Espoon vuoden 2017 budjetti päätetään valtuustossa 7.12.16. Sisäilmaongelmaisten päiväkotien ja koulujen korjaukseen/uusiin rakennuksiin on löydyttävä riittävästi rahaa turvallisen työympäristön takaamiseksi lapsille ja työntekijöille. Päiväkotien ja opetuksen maltilliset ja inhimilliset ryhmäkoot ovat lasten ja nuorten oikeus, ja siitä on pidettävä myös kiinni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opetus, metro, ryhmäkoko, sisäilmaongelma, iltapäivähoito

Mitä tilaaja-tuottajamallin tilalle?

Torstai 21.5.2015 - Mia Laiho

Vuosien 2013 valtuustosopimuksessa eri puolueiden kesken on sovittu että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja nykyisten palvelujen hintataso suhteessa markkinoihin. 18.5 valtuustossa oli siihen liittyen käsiteltävänä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan organisointivaihtoehdot.
Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaisesti nykyistä toimintamallia on arvioitava ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on löydettävä tapoja tuottaa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.


Kun tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja kuka ne tuottaa niin mielestäni johtoajatuksena tulee olla palvelujen toimivuus, asiakkaan saaman palvelun laatu ja tasapuolisuus kuntalaisiin nähden. Samalla on huolehdittava siitä että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunginhallituksen esityksessä lähdetään kehittämään toimintaa peruskaupunkimallin pohjalta. Ostopalvelua kasvatetaan kuitenkin silloin, kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on tarkoituksenmukaista. Hyvä lisäys oli että kilpailutukset tulisi määritellä siten että myös pk- yritysten osallistuminen on mahdollista. Tällä voidaan mahdollistaa kotimaisten pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottamisessa, ja hyödyntää niiden työllistävä vaikutus ja mahdollisimman monen veromarkan jääminen Suomeen. On kuitenkin huomioitava että talouden säästöpaineet ovat edelleen olemassa ja talouden tasapainotustoimenpiteitä tarvitaan miten palvelut sitten tuotetaankin. Kiinteistöpalveluilla ja kaupunkitekniikalla on edelleen talouden tuottavuusohjelman vaatimukset kuten muillakin sektoreilla on omansa.


Palvelujen tuottamisen organisoinnissa on huomioitava taloudellisuuden lisäksi myös toiminnan luonne ja merkitys suhteessa muihin palveluihin. Jatkossa kun mietitään tuottamistapoja niin laskelmissa on huomioitava ne epäsuorat vaikutukset ja kytkökset, jotka liittyvät toiminnan organisointiin. Erityisesti haluan nostaa esille opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Esimerkiksi kouluissa vahtimestareiden tehtäväkuva ei ole vain lista niistä töistä mitä hänelle kuuluu vaan heidän työpanos on parhaimmillaan osa sitä yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa, mitä koulu oppilailleen tarjoaa. Myös sosiaali-ja terveystoimessa on sellaisia tehtäviä, joissa yhteistyö ydintoiminnan kanssa ja pitkäjännitteinen työn kehittäminen ja kaikkien osapuolten kokonaisvastuu ovat merkittävässä asemassa toiminnan sujuvuuden kannalta. On pyrittävä välttämään osa-optimointia oli kyse sitten omasta sisäisestä palvelujen tuottamisesta omana toimintana tai ostopalveluna.

Onkin siis tarkoin mietittävä ne toiminnat, joissa ostopalvelua on järkevää käyttää ja toisaalta nähdä ne toiminnat, joissa työ on järkevää tehdä omana työnä laatu, kustannustehokkuus  ja muut kokonaispalveluun vaikuttavat tekijät huomioiden. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää jatkotyöstämisessä. Henkilöstön tietotaitoa ja osaamista nykyisistä palveluiden sisällöstä myös tarvitaan jotta on käytössä mahdollisimman realistinen tieto siitä mitä työt nykyisellään pitävät sisällään ja millaisesta palvelukokonaisuudesta on todellisessa elämässä kysymys.

1 kommentti . Avainsanat: kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka, ydinpalvelut, palvelut, järjestäminen, vahtimestarit, opetustoimi, sosiaali-ja terveydenhuolto

Länsiväylä 7.2.15: Laadukas esiopetus ei ole päiväkodin seinistä kiinni

Sunnuntai 8.2.2015 - Mia Laiho/Jukka Niemelä

Perusopetuslakia muutettiin vuoden alusta niin että esiopetus on velvoittavaa 1.8.2015 lähtien. Kunnat määrittelevät itse minimiryhmäkoon, jolla yksityiset tai ostopalvelupäiväkodit saavat järjestää esiopetusta kunnallisten esiopetuspaikkojen lisäksi. Yksityisen hoidon tukijärjestelmä on tarjonnut perheelle mahdollisuuden valita yksityisen päiväkodin, perhepäivähoitajan tai työsuhteisen hoitajan välillä ja saada näin perheen tarpeisiin parhaiten soveltuvan vaihtoehdon. Yksityiset päiväkodit ovat usein pieniä toimintayksiköitä, ja ne ovat voineet tarjota erilaisia esim. vieraiden kielten tai kasvatuspainotuksia. Espoossa on Suomessa eniten yksityisiä päiväkoteja. Tutkimusten mukaan yksityisen hoidon tukea käyttävät äidit ovat pääsääntöisesti työssä, mikä voi ainakin osin selittyä työn ja hoidon yhteensovittamisen joustavuudesta näissä hoitomuodoissa.

Espoossa on linjattu että vain ne yksityiset päiväkodit, joissa on vähintään 8 esikouluikäistä lasta saavat järjestää kunnan vahvistamaa maksutonta esiopetusta. Tämä linjaus on ollut ongelmallinen monille päiväkotiyrittäjille, sillä lapset joutuvat siirtymään kunnalliseen päivähoitoon tai kouluun esiopetukseen viimeiseksi päiväkotivuodeksi ennen koulun alkua, jos minimiryhmäkoko ei täyty omassa päiväkodissa.  Moni yksityinen päiväkoti on kuitenkin tarjonnut esiopetuksen tavoitteet täyttävää toimintaa pienemmällä ryhmällä kuin mitä kunta vaatii. Kun esikouluopetus tuli tämän vuoden alusta velvoittavaksi, tulisi näiden pienempienkin yksiköiden sallia järjestää hyväksyttyä esiopetusta, jos opetuksen laatutavoitteet muuten täyttyvät. Espoon tulisikin löyhentää kriteereitä esikouluopetuksen ryhmäkoosta, ja keskittyä sen sijaan opetuksen laatuun. Jos ryhmäkoon kriteeri laitetaan liian korkeaksi, pienten päiväkotiyrittäjien toimintaedellytykset vaarantuvat.  Tämä ei ole kaupungin eikä perheiden edun mukaista.

Tuttu päiväkotiympäristö turvallisine tuttuine aikuisineen koulun aloitukseen saakka olisi useimmiten lapsen ja perheen kannalta paras vaihtoehto. Päiväkodin pieni koko tai tuottamistapa ei saisi olla esteenä järjestää esiopetusta.  Toimivan lapsiryhmän kriteeri ei voi olla jokin tietty minimimäärä lapsia, vaan päivähoitoyksikön muu toimintaympäristö ja edellytykset järjestää laadukasta esiopetusta. Yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa esikoulua käyvät lapset ovat pääsääntöisesti myös päivähoidossa kyseisessä yksikössä, jolloin turvataan lapsen oikeus myös päivähoitoon perusopetuslain vaatimusten mukaisesti.

Kunnan talouden näkökulmasta tarkasteltuna yhden kunnallisen päiväkotipaikan perustamiskustannukset ovat vajaa 40.000 euroa. Yksityisen päiväkotipaikan osalta kustannus on Espoolle muutama tuhat euroa. Yksityiset ja ostopalvelupäiväkodit vapauttavat kuntien resursseja pitämään parempaa huolta kunnan omista tiloista sekä vastaamaan joustavasti päivähoidon kysyntään. Julkisten rakennusten osalta Espoolla on jo pitkä lista sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja. Espoolla ei ole varaa lisätä painetta uusien päiväkotien lisärakentamiselle kunnan omilla epätarkoituksenmukaisilla normeilla, ja hankaloittaa lasten turvallista hoitopolkua päiväkodista kouluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivähoito, esiopetus, ryhmäkoko, normit