Vanhuspalvelulakiesityksen puutteet on korjattava ja varmistettava jokaiselle vanhukselle omalääkäri

Sunnuntai 5.12.2021 klo 13:49 - Mia Laiho

Eduskuntaan pitäisi olla tulossa vielä ennen joulutaukoa hallituksen esitys vanhuspalvelulain toisesta vaiheesta, joka koskee mm. kotihoitoa. Lakiluonnos on saanut lausuntokierroksella asiantuntijoilta voimakasta kritiikkiä ja kotihoidon tilannetta se ei parantaisi. On aivan välttämättömänä, että hallitus korjaa lakiesityksensä ongelmat ja tarttuu oikeasti vanhustenhoidon epäkohtiin. Näennäinen puuhastelu ei auta kotihoidon tilannetta yhtään. Tarvitaan realistisia ratkaisuja siihen miten kotihoidon tilannetta parannetaan, miten varmistetaan riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja miten vanhustenhoidon kestävä rahoitus turvataan.

Hoitajamitoituslain myötä pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on odotetusti vaikeutunut, paikkoja on jouduttu sulkemaan ja kotihoidon tilanne on senkin takia entisestään kriisiytymässä. Hoitajamitoituksen rahoitusta hallitus ei ole myöskään varmistanut. Vuoden 2022 alussa hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa on nousemassa 0.6:een ja vuonna 2023 0.7:ään. Tämä tulee valitettavasti tarkoittamaan entisestään ympärivuorokautisen hoivan paikkojen vähenemistä ja kotihoidon tilanteen kurjistumista.  

Nyt hallituksen pitäisi viimeistään ottaa tolkku käteen ja arvioida koko vanhuspalveluiden kokonaisuus eli ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoito, ikäihmisten perhehoito ja omaishoito. Palveluita on uudistettava niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllisesti. Yhteiskunta ei saa eriarvoistaa omilla päätöksillään ja lainsäädännöillä vanhuksia. Ikäihmisten on päästävä hoitoon ja saatava yhdenvertaisesti hoitoa ja hoivaa riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella omaisia ajamassa hänen oikeuksiaan.

Kokoomus teki vaihtoehtobudjetissaan panostuksia vanhusten palveluiden ja kohtelun laillisuusvalvonnan tehostamiseksi, koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden palveluihin lisäämällä henkilöstöä ja kehittämällä palveluita. Haluamme turvata laadukkaat ja kustannustehokkaat ikäihmisten palvelut ihan jokaiselle hoitoa ja hoivaa tarvitsevalle vanhukselle.

Henkilökunta on varmistettava tasapuolisesti myös kotihoitoon ympärivuorokautisen hoivan lisäksi. Henkilöstön määrän ja rakenteen ohella on tarkasteltava työnjakoa, työn johtamista sekä henkilöstön osaamista. Uusia teknologisia ratkaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena. Hoitoonpääsyä voisi nopeuttaa ottamalla palveluseteli nykyistä laajempaan ja velvoittavaan käyttöön, nostamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausta, mahdollistamalla henkilökohtainen budjetointi ikäihmisille ja vammaisille ja selvittämällä perhelääkärimallin käyttöönottoa.

Vanhusten lääkitysasiat ja lääkäripalvelut ovat usein myös rempallaan. Perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa olisi perusteltua selvittää asiakaslähtöisyyden ja hoidon varmistamiseksi. Erityisesti ikäihmisille perhelääkäri toisi turvaa ja hoidon jatkuvuutta.

Valtuustoaloite omaishoitajien vapaiden järjestämisestä palvelusetelillä

Maanantai 19.11.2018

Valtuustoaloite omaishoitajien vapaiden järjestämisestä palvelusetelillä

Omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.  

Espoossa ympärivuorokautinen hoito omaishoidon vapaan aikana tapahtuu tietyissä paikoissa. Siellä hoidetaan monisairaita asiakkaita, joilla on paljon erityisiä hoidon tarpeita liittyen sairauksiinsa. Kun omaishoidettava viedään sinne lyhyeksi aikaa monen paljon hoivaa vaativan hoidettavan joukkoon, ei yksilöllisiä tarpeita pystytä huomioimaan riittävästi. Omaishoitajilla on kokemus, että heidän omaisensa tulee huonommassa kunnossa takaisin hoivapaikasta kuin sinne mennessä. Omaishoitajat voivat käydä lomansa aikana varmistamassa, että hoidettava on jokseenkin kunnossa hoitopaikassa tai jättävät vapaansa käyttämättä. Se taas kuormittaa sekä fyysisesti että henkisesti omaishoitajia. Lakisääteisiä vapaita jääkin sen takia pitämättä. Tämä taas vaikeuttaa omaishoitajien jaksamista ja voi johtaa uupumiseen, ja lopulta omaishoidosta luopumiseen, jolloin asiakas siirtyy omaishoidosta ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Tämä ratkaisu on kuitenkin kunnalle aina kalliimpi.

Jos omaishoitaja voisi itse valita hoitopaikan hoidettavalleen tämän tarpeet ja mielipide huomioiden, olisi kaupungilla myös parempi mahdollisuus turvata omaishoitajan vapaapäivien käyttö. Tämän voisi mahdollistaa palvelusetelillä. Tällöin omaishoitaja voisi käyttää yksityisiä palveluja omaishoidettavan hoidon hankkimiseksi vapaapäiviensä ajaksi palvelusetelillä. Palvelusetelin avulla palveluntarjoajien määrä olisi laajempi. Esim. afasiasta eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisesta kärsivät asiakkaat voisivat valita hoitopaikan afasiaan keskittyneestä paikasta kun taas muistisairas pienemmästä ryhmäkodista jne.

Me valtuutetut esitämme, että Espoo ottaa käyttöön palvelusetelin sopimusomaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaamiseksi ympärivuorokautisen hoivan osalta.

Espoossa 19.11.2018

Mia Laiho

Kristiina Mustakallio

Vuoden 2016 talousarviosta valtuustossa; mm. ryhmäkoot, omaishoito, saattohoito

Keskiviikko 2.12.2015 - Mia Laiho

Valtuuston neuvottelutoimikunnan sopuratkaisuun talousarvion muutoksista voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä, joskin huolettavaa on alkuperäisen budjettiesityksen paisuminen noin 6 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa kaupungin lainamäärän kasvua. Ensisijaisesti eri toimialoilla säästöjä pitäisikin etsiä rakenteista, hallinnon päällekkäisyyksistä, ja toimintatapojen muutoksesta. On ikävää että virkamiehet esittävät ensimmäiseksi säästöjä peruspalveluihin, ja säästöjä, jotka vaikuttaisivat välittömään asiakastyöhön heikentävästi. Niitä on sen takia vaikea hyväksyä sellaisenaan.

Ohessa joitain asioita, joita haluan nostaa esille talousarviokehyksestä.

Päiväkotien ryhmäkoot:

Päiväkotien ryhmäkokoihin ei tehdä tiukennuksia, mikä on erittäin tärkeä ja hyvä linjaus. Päiväkotien ryhmäkoot ovat jo nykyisellään suuria, ja ei ole lasten edun mukaista kasvattaa ryhmäkokoja. Ryhmäkokojen kasvattaminen todennäköisesti lisäisi lapsiryhmien levottomuutta, ja huonontaisi lasten ja henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista.

Peruskoulun ryhmäkoot:

Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportin 2015 mukaan opetusryhmien keskikoko on laskenut alakoulussa, ja yläkoulussa vähän noussut. Huolestuttavaa on että viime lukuvuoden aineiston perusteella alakoulun 1-6 luokan oppilaista 15,7 % saa opetusta yli 25 oppilaan ryhmässä, ja kuluvana vuonna määrä on noussut jopa yli 20%. Näiden joukossa ovat lisääntyneet myös ne ryhmät, joissa on yli 28 oppilasta. Kun opettajan tulisi tuntea luokkansa lapset, kunkin heikkoudet ja vahvuudet ja tukea lasta opetuksessa, on opettajan tehtävä haasteellinen. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä se, että yhä enemmän luokissa on erityistukea tarvitsevia lapsia, on luokan työrauhan ja kaikkien luokan lasten oppimisen tukeminen riittävällä tavalla melkoinen urakka sekä lapsille että opettajille.    

Kun hyväksyttävänä olevassa talousarvioesityksessä on lisätty rahaa 500 000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseen, ehdotan että lautakunta seuraa ryhmäkokojen toteutumista myös syvemmälle menevillä tarkasteluilla ja mittareilla kuin ryhmän keskimääräisellä koolla, jonka sisään mahtuu huimia eroja. Ryhmäkoon haitari voi nimittäin olla todella suuri. Suuren ryhmäkoon kouluja tulisi tarkastella erikseen, ja kohdentaa määrärahaa erityisesti niihin. Jos lapsi sattuu asumaan alueella, jonka koulussa on syystä tai toisesta 28 oppilaan luokkia, niin ei paljon lohduta että keskimääräinen luokkakoko muualla Espoossa on selvästi pienempi.

Omaishoidosta

Sitten muutama sana vielä omaishoidosta. Lisäbudjetissa on lisätty määrärahaa vajaa 2 miljoonaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen turvaamiseen. Tämä onkin tarpeen, onhan maamme hallituskin nostanut omaishoidon yhdeksi kärkihankkeeksi.  Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan omaishoidon tukea saaneiden yli 75-vuotiaiden hoidettavien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä tulisi olla 6-7%. Espoossa se on nyt selvästi matalampi 2.8%. Omaishoitajien jaksamista on tuettava oli sitten kyse ikäihmisen hoitamisesta tai esim. vammaisen lapsen hoitamisesta. Omaishoitajilla on yksilöllisiä tarpeita ja on löydettävä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat omaisen jaksamista. Satsaus omaishoitajiin kannattaa. Kunnat säästävät rahaa, kun raskaampi palvelutarve, esim. kun vältytään runsaalta kotihoidolta tai vältytään laitokseen sijoitukselta. On tärkeää myös että omaishoidon tuen kriteereiden tulkinta ei ole muiden pääkaupunkiseudun kunnista poikkeava.

On hyvä myös että Espooseen saadaan vihdoin oma saattohoito-osasto. Se aloittaa toimintansa v 2016 Puolarmetsän sairaalassa ja muuttaa jatkossa Espoon sairaalaan sen valmistuttua. Saattohoito-osaston käynnistämiseen ja kehittämiseen on panostettava riittävästi laadukkaan saattohoidon mahdollistamiseksi. Samalla on kuitenkin muistettava että myös monissa muissa terveydenhuollon yksiköissä on kehitetty ja parannettu saattohoitoa, ja toiminnan kehittäminen muilla osastoilla ja kotisairaalan on myös ensiarvoisen tärkeää.

Talousarvioneuvotteluissa kunnallisvero ei nouse, Espoo-lisä säilyy, tukea omaishoitoon ja kouluavustajiin

Lauantai 15.11.2014 - Mia Laiho

Valtuustoryhmän sisällä eri puolueiden välillä on eilen saavutettu neuvottelutulos vuoden 2015 kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Sosiaali- ja terveystoimi saa lisärahaa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi  0,4 miljoonaa euroa.Näillä näkymin kunnallisvero tulee pysymään 18.0%:ssa. Tuloveroprosentin säilyminen ennallaan on tärkeää ostovoiman säilymisen ja talouden pitämiseksi vireänä. Esityksessä ollut kotihoidon tuen Espoo-lisä tulee säilymään myös v2015. Olisikin ollut perheitä kohtaan kohtutonta muuttaa perusteita näin nopealla aikataululla, kun perheet ovat suunnitelleet hoitojärjestelyt jo sillä oletuksella että se säilyy.  Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin ja  perhe- ja sosiaalipalveluihin. Kouluavustajia tulee olla riittävästi, jotta oppilaat saavat riittävän tuen opetuksen mukana pysymisessä ja kouluavustajilla on merkitystä myösluokan työrauhalle, ja kaikkien luokan oppilaiden hyvinvoinnille. Minusta merkittävää on myös että erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon saadaan lisätukea. Espoossa omaishoidon kriteerit eivät saa olla muita kuntia tiukemmat. Omaishoitajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Ilman heidän panostaan, kotihoito ei monesti onnistuisi, mikä tarkoittaisi raskaampaa ja kalliimpaa hoitomuotoa laitoksessa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.  Espoossa kaavoitus on ollut hidasta, ja prosessi on ollut hidasta ja paikoin tehotontakin. Siihen on luvassa nopeuttamista. Talousarvioehdotuksesta valtuuston päätöksentekoon tulee ensimmäiseksi tuloveroprosentti 17.11.